Aika

Katsomuksissa aika on yleensä sen eri muodoissa hyvin keskeinen elementti. Konkreettisesti aikaa hahmotetaan usein erilaisten kalenterien muodossa, jotka pohjaavat yleensä tähtitieteelle, luonnon kiertokululle, ilmiöille sekä katsomuksen merkittäville tapahtumille, kuten esimerkiksi juhlat.  

Kristinusko: Gregoriaaninen, paavi Gregorius XIII:n mukaan nimetty kalenteri on nykyään yleisimmin käytössä oleva kalenteri. Sen taustalla on Juliaaninen kalenteri. Gregoriaanisen kalenterin alkupiste on munkki Dionysius Exiguuksen 500-luvulla laskema Jeesuksen syntymä.

Bahá’í-usko: Bahá’í-uskon kalenteri tunnetaan nimellä badí’-kalenteri. Bahá’í-kalenterissa on 19 kuukautta, joissa kaikissa on 19 päivää. Kuukaudet on nimetty Jumalan ominaisuuksien mukaan. Lisäksi kalenteri sisältää 4–5 välipäivää, joita kutsutaan ’ayyám-i-háksi’.

Mitä meille ihmisille tapahtuu kuoleman jälkeen, on osa elämänkatsomusta. Yhtä keskeistä on usein myös kuoleman merkitys luonnonilmiönä ja osana luontoa.

Hindulaisuus: Hindulaisuudessa uskotaan sielun tai hengen uudelleen syntymiseen. 

Shamanismi: Shamanismissa ajatellaan sielun tai hengen jatkavan elämää jossain toisessa ulottuvuudessa.

Vapaa-ajattelu: Useissa vapaa-ajattelun suuntauksissa esimerkiksi ateistisessa katsomuksessa ajatellaan, ettei kuoleman jälkeen tapahdu mitään.

Kallio- ja luolamaalausten tulkitaan olleen osa ihmisen uskonnollista toimintaa. Yhtenä Suomen muinaisuskontojen lähteenä pidetään kalliomaalauksia. Hirvet ja peurat muodostavat toiseksi yleisimmän kuvioiden ryhmän Suomen kalliomaalauksissa.

Karhun kansa: Karhun kansa ilmentää nykypäivän maailmankuvassa suomen kansanuskoa sekä muinaisuskoa elävänä kulttuurisena jatkumona sekä olemalla osa suomenuskoista ilmiökenttää. 

Se miten me ihmiset liitymme tässä maailmassamme juuri nyt olemassa olevaan nykyhetkeen olemuksellamme, energiallamme ja toiminnallamme on usein olennainen ydinkysymys elämänkatsomuksissa. Tähän liittyy myös tiiviisti ajattelua ja uskoa siitä, mistä ihminen tulee ennen syntymäänsä ja minne ihminen menee kuolemansa jälkeen. 

Taolaisuus: Yksi taolaisuuden avainkäsitteistä on ’Qi’.’Qi’ on taolaisen kosmologian keskeinen käsite. Modernin kiinan kielellä ’qi’ tarkoittaa ilmaa. Taolaisessa ajattelussa ’qi’ on kuitenkin monimutkaisempi käsite. Se on ’asia’ josta esimerkiksi ilma, kaasut ja kiinteät aineet, kuten myös ajatukset ja tahdonvoima rakentuvat ja, joka samalla pitää maailmankaikkeutta kasassa.  

Erityisesti kristillisessä kulttuurissa ja taiteessa tunnettu loppiaisen kertomus puhuu itämaan tietäjistä, kolmesta kuninkaasta, kolmesta viisasta miehestä, astrologeista tai maageista. Usean nimityksen olemassa oloa selittää kertomuksen kääntäminen ajan saatossa monesta eri kielestä monelle eri kielelle. Kyseessä uskotaan olleen 3 zarathustralaista papiston edustajaa.

Zarathustralaisuus: Kreikan sana ’magos’ on suomeksi käännetty sanaksi ’tietäjä’, joka on tarkoittanut muinaispersialaisen uskonnon eli zarathustralaisuuden papistoa.  Zarathustralaiset papit eli ’maagit’ olivat oman aikansa tiedemiehiä. He harjoittivat luonnon- ja lääketiedettä sekä tähtitiedettä, astrologiaa ja tähdistä ennustamista. 

Tämä tyhjä kortti on sinua varten. Mitä sinä tähän laittaisit?