Ohje

Sapatti eli shabat on juutalaisten viikoittainen pyhä lepopäivä. Se perustuu Raamatun 1. Mooseksen kirjan luomiskertomukseen, jonka mukaan Jumala lepäsi maailman luomisen seitsemäntenä päivänä. Shabatin viettäminen on määrätty Raamatun 3. Mooseksen kirjan kymmenessä käskyssä.

Juutalaisuus: Shabat on tärkein juutalainen pyhäpäivä. Shabat alkaa, kun aurinko perjantai-iltana laskee ja päättyy lauantai-iltana, kun taivaalle on syttynyt 3 tähteä eli noin tunti auringon laskun jälkeen. Shabatin viettoon kuuluu omat traditionsa, joille on asetetut ohjeistuksensa, kuten esimerkiksi miten viini ja ’chale’-leipä siunataan samalla ’kidush’-rukoukset lausuen. 

Myötätunto, hyväntahtoisuus ja hyväntekeväisyys ovat eri painotuksin lähes poikkeuksetta osa katsomuksia. Osassa kehotetaan tai kannustetaan tekemään hyviä tekoja ja auttamaan eri tavoin. Toisissa palveleminen on keskeinen osa katsomuksen arvoja ja elämäntapaa. 

Zarathustralaisuus: Hyväntekeväisyys on ollut keskeinen osa zarathustralaista elämäntapaa katsomuksen koko historian ajan. Zarathustralaisuuden kolme perushyvettä ovat hyvät ajatukset, hyvät sanat sekä hyvät teot. Hyvillä teoilla tarkoitetaan puhtaan veden ja ravinnon saannin varmistamista apua tarvitseville, köyhien auttamista sekä yhteisön hyvinvoinnin ja vaurauden edistämistä. 

Sikhiläisyys: Sikhien etiikan kulmakivi on ’seva’ eli sosiaalinen palvelutyö. Sikhiläisyyden mukaan Jumalaa palvellaan parhaiten palvelemalla muita ihmisiä. Sikhiläisyyden vahva tasa-arvon periaate näkyy myös palvelemisessa, jonka ei tule kohdistua ainoastaan toisiin sikheihin, eikä sitä saa rajoittaa esimerkiksi kastien, eri katsomuksen tai etnisyyden perusteella.

Bahá’í-usko: Bahá’í-opetuksessa keskeinen ajatus on, että yksilön sisäisen luonteen kehittäminen ja ihmiskunnan palveleminen ovat elämän erottamattomia puolia. Jokaisella ihmisellä nähdään olevan oma ainutlaatuinen paikkansa ihmiskunnan hyvinvoinnin edistämisessä ja ihmisten välinen yhteys luodaan palvelemisen kautta.

Yksi ihmisyyden ja elämän peruskysymyksiä on määrittely sekä valinta oikean ja väärän välillä. Mikä on oikein ja väärin? Miten toimia ja valita hyvän tai pahan väliltä? Nämä kysymykset löytyvät katsomusten ytimestä ja niihin vastaaminen on yksi katsomuksia omanlaisikseen muovaavia asioita. 

Vapaa-ajattelu: Vapaa-ajattelussa hyvä, paha, oikea ja väärä ovat irrallisia jumalallisesta tai ylimaailmallisesta määrittelystä. Ne ovat ihmisen ajattelun tulosta ja näkyvät ihmisten toiminnassa sekä ihmisen toiminnan, kuten ihmisen tekemien valintojen seurauksena ja lopputuloksena.

Buddhalaisuus: Buddhalaisuudessa moraalinen käyttäytyminen on meditaation ja viisauden ohella yksi valaistumiseen johtavan polun peruspilareista. Buddhalaisuudessa ei ole ’oikeaa’ ja ’väärää’. Sen sijaan teot luokitellaan joko ’taitaviksi’ tai ’taitamattomiksi’. Buddhalainen etiikka haastaa aktiivisesti valitsemaan millainen ihminen haluamme olla ja millaista moraalista polkua haluamme kulkea.

Paasto tarkoittaa jostain asiasta pidättäytymistä joksikin aikaa, kuten useammaksi päiväksi tai vaikka kuukaudeksi. Usein paasto yhdistetään ruokaan ja syömättömyyteen. Paastota voi kuitenkin muillakin tavoin, kuten esimerkiksi pitää paastoa näyttöpäätelaitteista, kuten älypuhelin, tabletti, televisio ja tietokone.  

Islam: Paasto eli ’saum’ on yksi islamin viidestä peruspilarista. Muslimit paastoavat koko Ramadanin pyhän kuukauden ajan. Paastoon kuuluu useita asioita, kuten esimerkiksi syömisestä ja juomisesta kieltäytyminen auringon ensisarastuksesta auringon laskuun asti. Paastoamista ei edellytetä ihan kaikilta, kuten sairailta tai pieniltä lapsilta.

Kristinusko: Kristinuskossa paastotaan monin eri tavoin ja eri aikoina. Tärkein paastoajankohta monelle kristilliselle suuntaukselle on ennen pääsiäistä. Tätä paastoa kutsutaan suureksi paastoksi tai pääsiäispaastoksi. Suuren paaston pituus on 40 päivää ja sillä muistetaan Raamatun kertomusta, jonka mukaan Jeesus vetäytyä erämaahan 40 päiväksi paastoamaan ja rukoilemaan. 

Kultaiseksi säännöksi kutsutaan ohjetta toimia tai olla toimimatta toista ihmistä kohtaan samalla tavalla kuin miten toivoo muiden toimivan itseään kohtaan. Tämä periaatteeksi kutsuttu ohje löytyy lähes jokaisesta katsomuksesta. 

Juutalaisuus: Älä tee läheisellesi sellaista, mikä on sinulle itsellesi vastenmielistä.

Kristinusko: Tee toisille niin kuin haluaisit heidän tekevän sinulle.

Islam: Yksikään ei ole uskovainen ennen kuin toivoo veljelleen samaa kuin itselleen.

Hindulaisuus: Älä tee toisille mitään sellaista, mitä et haluaisi heidän tekevän sinulle.

Taolaisuus: Pidä naapurisi saavutuksia kuin ominasi ja hänen häviöitään kuin omia häviöitäsi.

Zarathustralaisuus: Ainoastaan sellainen luonne on hyvä, joka ei tee toiselle mitään sellaista, joka ei olisi sille itselleen mieluista ja hyvää.

Tämä tyhjä kortti on sinua varten. Mitä sinä tähän laittaisit?