Juhla

Diwali myös ’divali’ tai ’deepavali’ tarkoittaa valon ja lyhtyjen juhlaa, jossa juhlitaan hyvyyden voittoa pahuudesta. Juhla symboloi myös uusia alkuja sekä valon voittoa pimeydestä. Diwalia juhlitaan viitenä päivänä. Tarkka ajankohta ja päivämäärät vaihtelevat kuukalenterin mukaan. 

Hindulaisuus: Diwali on hindujen yksi vuoden tärkeimmistä juhlista. Diwalin juhlintaan kuuluu perinteisesti esimerkiksi kodin koristelu, lattian värikkäät kukkakuviomaiset hiekkakoristelut, uusien vaatteiden ja korujen hankinta, lyhtyjen sytyttämisen yhteydessä rukoilu sekä lahjojan vaihtaminen.

Yksi lähes poikkeuksetta kaikkia kulttuureja ja katsomuksia yhdistävä juhla on uudenvuoden juhlinta. Tämä ei kuitenkaan sijoitu kaikkialla maailmassa samaan kohtaan vuotta ja riippuu käytössä olevasta kalenterista tai ajan hahmottamistavasta. Juhlinta saattaa myös sijoittua yhteen päivään tai olla useammasta osasta koostuva, ajallisesti pidempi juhla.

Taolaisuus: Kiinalaista uutta vuotta tai toiselta nimeltään kevätjuhlaa juhlitaan kuukalenterin mukaan vaihdellen tammikuun 21. ja helmikuun 20. päivän välisenä aikana. Juhla koostuu useammasta osasta ja siihen kuuluu valtava määrä erilaisia perinteitä ja uskomuksia, esimerkiksi ilotulitteilla pahojen demonien pois karkottaminen.

Zarathustralaisuus: ’Nowruz’ tai ’nawruz’ on persialaiseksi uudeksivuodeksi kutsuttu, Iranin aurinkovuoden ensimmäinen päivä. Juhlan muinaiset juuret ovat zarathustralaisuudessa. Useita eri juhlintaperinteitä yhdistävät muun muassa pöydälle aseteltavat seitsemän esinettä, jotka symboloivat uudistumista sekä kevättä. Näistä yksi on ’sabzeh’, iduista kasvatettu koriste.  

Kekri myös keyri tai köyri on syysjuhla, joka juhlistaa satokauden päättymistä. Kekriä juhlitaan perinteisesti loka-marraskuun vaihteessa, kun sato on saatu korjatuksi ja maatalousvuoden työt päätökseen. Kekriin liittyy myös keskeisesti menneiden sukupolvien kunnioittaminen ja muistaminen.

Karkun kansa: Kekri on karhun kansan yksi keskeisimpiä vuodenkierron juhlia, jolloin juhlitaan vuoden päättymistä. Kekrin viettoon kuuluu muun muassa kekritulien sytytys, saunan pyhitys, notkuvan juhlapöydän äärellä vietetyt pidot, kekripukkien vierailu sekä vainajien muistaminen ja kunnioittaminen.  

Lapsen syntyessä hänelle annetaan nimi. Nimen antamiseen liittyy kulttuurista ja katsomuksesta riippuen paljon erilaisia tapoja. Hyvin tavallisesti nimenantamisen yhteyteen liittyy lapsen perheen tai läheisten ihmisten järjestämät juhlat.

Vapaa-ajattelu: Nimiäiset ovat vapaa-ajattelijoiden nimenantojuhla. Juhlaan liittyy vapaavalintaisia perinteitä ja käytäntöjä. Osa vanhemmista esimerkiksi julkistaa lapsen nimen jo ennen juhlaa, osa taas paljastaa lapsen nimen vasta nimiäisjuhlassa. 

Buddhalaisista juhlista tunnetuin on Vesak eli Buddha-juhla. Vesak-juhlan päivä on vuoden pyhin miljoonille buddhalaisille ympäri maailmaa ja sitä on juhlistettu jo vuosisatojen ajan. Vesak on Buddhan syntymän, valaistumisen ja kuoleman muistojuhla. 

Buddhalaisuus: Perinteisen käsityksen mukaan Buddha syntyi kuukalenterin neljännen kuukauden täydenkuun päivänä, joka usein osuu toukokuulle. Vesak-juhlissa on monia perinteitä ja tapoja. Painotukset vaihtelevat riippuen buddhalaisesta perinteestä. Yksi yleinen seremonia on Siddharta-lasta esittävän patsaan kastelu vedellä, joka symboloi mielen puhdistumista.

Tämä tyhjä kortti on sinua varten. Mitä sinä tähän laittaisit?