Yhteistyö kodin kanssa
Yhteistyötä ohjaavat periaatteet
Koulu ja esiopetus tukevat kotien kasvatustehtävää ja vastaavat oppilaiden kasvatuksesta ja opetuksesta yhteisön jäseninä. Kodin ja esiopetuksen tai koulun yhteistyö on välttämätöntä, jotta oppilaan opiskelu voitaisiin järjestää mahdollisimman hyvin oppilaan etu huomioiden. Koti on esiopetuksen ja koulun tärkein yhteistyökumppani.
Koulu ja esiopetus tarjoavat huoltajille kasvatuskumppanuutta ja yhteistyötä. Vastuu lapsen kasvatuksesta on kuitenkin huoltajilla. Opettajan on helpompi ottaa yhteyttä kotiin myös vaikeissa asioissa, kun yhteistyötä ja luottamusta on rakennettu tiiviisti alusta alkaen.
Esiopetuksessa tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa päivittäin. Oppilaan kasvuun ja oppimiseen liittyvistä arjen asioista keskustellaan tulo- ja lähtötilanteissa. Oppilaan kasvun ja oppimisen suunnitelma laaditaan ja arvioidaan yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Oppilaalle ja huoltajille tarjotaan mahdollisuus keskustella esiopetuksen opettajan kanssa suunnitelman laadinnan sekä arvioinnin yhteydessä. Tarvittaessa tapaamisia järjestetään useampia.
Kun huoli herää, opettajalla on velvollisuus olla yhteydessä oppilaaseen ja huoltajaan. Huoltajiin on oltava yhteydessä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Katso lisää
On hyvä muistaa, että kodin kanssa tehtävä yhteistyö ei rajoitu vain tilanteisiin, joissa oppilaasta tai hänen koulunkäynnistään on huolta. Sovituista tapaamisista ja yhteydenotoista on hyvä pitää kirjaa.
Keskeisiä yhteistyömuotoja ovat
Wilma- ja muu sähköinen viestintä, aktiivinen tiedottaminen
esiopetuksessa arjen kohtaamiset tulo- ja lähtötilanteissa
yhteistyö myös silloin, kun koulunkäynti sujuu (positiivinen palaute)
välitön yhteydenpito kotiin ja nopea reagointi haasteiden ilmetessä
arviointi- ja oppimiskeskustelut
ryhmä- ja luokkakohtaiset vanhempainillat
esiopetusyksikkö- ja koulukohtaiset vanhempainillat
kodin ja koulun päivä, avoimien ovien päivät
teemapäivät, retket, juhlat
yhteisöllinen opiskeluhuolto
vanhempainyhdistystoiminta.
Viestintä kodin kanssa
Viestintätapa valitaan tarpeen ja tilanteen mukaan. Oppilaiden koulunkäyntiin sekä ryhmän tai luokan toimintaan liittyviä asioita seurataan ja niistä tiedotetaan Wilman välityksellä lukuvuoden aikana. Arkaluontoiset ja monimutkaiset asiat saattavat edellyttää henkilökohtaista tapaamista tai vähintään puhelinkeskustelua. Henkilökohtaisissa tapaamisissa keskustellaan rakentavassa hengessä lähinnä yksilötason asioista. Oppilas on hyvä ottaa mukaan tapaamiseen, tai ainakin tapaamisen alkuosaan. Ryhmätapaamisissa käsitellään laajempaa joukkoa koskevia asioita. Sähköiset välineet, kuten Wilma, soveltuvat rutiiniasioiden tiedottamiseen.
Wilma on hyvä väline, kun
on kyse ilmoitus- tai tiedotusasiasta yhdelle tai usealle vastaanottajalle (pitää ilmoittaa tai tiedottaa yhdelle huoltajalle tai suuremmalle joukolle)
dokumentoidaan tietoja, kuten poissaolot ja tuntimerkinnät sekä pedagogiset asiakirjat
koululle pitää jäädä todennus siitä, että yhteydenotto on tehty.
Linkkipainikkeesta aukeaa Vanhempainliiton Viesti Wilmalla viisaasti -opas.
Puhelin on parempi viestintäväline, kun
pitää keskustella ja varmistua siitä, että molemmat osapuolet ymmärtävät asian samalla tavalla
ei tarvitse dokumentoida (kuitenkin opettajan kannattaa aina kirjata puhelun aika ja käsitellyt asiat itselleen ylös)
ei tarvita useampia henkilöitä koolle asian käsittelyyn
pitää ratkaista pieniä ongelmia.
Henkilökohtainen tapaaminen on paras toimintatapa silloin, kun
otetaan esille tai käsitellään vakavia asioita, kuten kiusaaminen
pitää keskustella ja varmistua esimerkiksi asiakirjojen avulla, että molemmat osapuolet ymmärtävät asian samalla tavalla
laaditaan tai arvioidaan pedagogisia asiakirjoja.
Wilma-viestinnässä on hyvä muistaa, että
Wilmaan kirjoitettu on pysyvää
Wilma on virallinen viestintäväline kodin ja koulun välillä, ja tarvittaessa viestintää näytetään rehtorille tai niille opettajille, joita asia koskee
kirjoitetaan vain sellaista, mitä voi sanoa myös kasvotusten
tekstiä luetaan ja tulkitaan yleensä kirjaimellisesti
viestejä ei kannata kirjoittaa tunnekuohun vallassa.
Huoltajuuden moninaisuus
Kun koulun tai esiopetuksen työntekijät hoitavat oppilaan asioita, heidän tulee olla tietoisia siitä, kuka tai ketkä ovat lapsen virallisia huoltajia. Huoltajuuskysymykset tulee ottaa huomioon yhteistyössä. Jos yksikössä ei ole tarkkaa tietoa lapsen huoltajuudesta ja tilanne edellyttää asian varmistamista, koulu- tai palvelusihteeri tarkistaa tiedot väestötietojärjestelmästä (VTJ).
Lain mukaan huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu muuta vaadi. (Laki lapsen tapaamisesta ja huollosta 5 §). Lähtökohtaisesti molempia huoltajia tulisi informoida koulussa tapahtuvista muutoksista. Molempia huoltajia kannustetaan seuraamaan Wilmaa aktiivisesti.
Lapsi on huostaanotettu ja sijoitettu
Kun lapsi on huostaanotettu ja sijoitettu, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää lasta koskevista asioista, lukuun ottamatta lapsen nimeä, uskontokuntaa ja kansalaisuutta koskevia asioita. Käytännössä sijaishuoltopaikka valtuutetaan hoitamaan lapsen arjen asioita. Lapsen syntymävanhemmat otetaan mukaan työskentelyyn mahdollisuuksien mukaan. Sijaishuoltopaikka huolehtii myös yhteydenpidosta syntymävanhempiin. Mikäli huostaanotetun ja sijoitetun lapsen koulunkäyntiin liittyvissä asioissa tarvitaan virallisten huoltajien läsnäoloa tai allekirjoituksia, tulee ottaa yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään (Lastensuojelulaki 45 §). Sosiaalityöntekijällä on viimeisin tieto huoltajuusasioista.
Kun lapsi on lastensuojelun avohuollon tukitoimena ja vanhempien suostumuksella sijoitettu oman kodin ulkopuolelle, vanhemmat säilyvät lapsensa huoltajina ja päättävät lastaan koskevista asioista. Avohuollon sijoituksessa olevan lapsen koulu säilyy yleensä ennallaan. Yhteydenpito koululta tapahtuu yleensä suoraan sijaishuoltopaikkaan, joka huolehtii tiedottamisesta ja käytännön järjestelyistä, esim. koulumatkoista.