Oppimisen tuki

• tarkoittaa opetuksen ja oppimisympäristön sopeuttamista erilaisten oppilaiden ja ryhmien moninaisiin tarpeisiin

• on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus ja opetusryhmän tarpeet

• auttaa oppilasta löytämään tapoja, joilla hän oppii parhaiten

• vaikuttaa oppilaan motivaatioon ja itsetunnon kehittymiseen ja parhaimmillaan turvaa työrauhaa

• antaa oppimiseen sopivasti haasteita ja onnistumisen kokemuksia

• antaa oppilaalle mahdollisuuden kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti

• voi ehkäistä tuen tarpeen syntymistä

• ylöspäin on keino motivoida ja kannustaa nopeasti etenevää oppilasta.

• opetuksen sisältöä (laajuutta ja syvyyttä)

• oppimistehtäviä (perustehtävät, soveltavat tehtävät, syventävät tehtävät)

• oppimisen prosessia ja etenemisnopeutta

• opetusmenetelmiä

• työtapoja (oppilaiden osallisuus, valinnan mahdollisuudet)

• oppimisen tukena käytettäviä materiaaleja

• oppimisympäristöön liittyviä tekijöitä

• läksyjen sisältöä ja määrää

• koetilanteita (lisäaika, sovitut apuvälineet, kokeen pilkkominen, ohjattu koetilanne, suulliset tehtävänannot, suullinen täydentäminen, vastaaminen omalla äidinkielellä)

• osaamisen näyttämisen muotoja ja oppimisen arviointia.

• on yksi tapa toteuttaa opetusta ja sen eriyttämistä.

• on pedagoginen tapa muodostaa väliaikaisia ryhmiä.

• tarkoittaa ryhmien suunnittelua oppilaiden oppimis- tai työskentelytarpeiden mukaan. 

• tukee oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

• edistää opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta.

• parantaa opetuksen laatua tarjoamalla opetusta, joka huomioi oppilaiden tarpeet leimaamatta tai erottelematta heitä. 

Joustava ryhmittely helpottaa oppilaan toimimista arjessa ja siirtymätilanteissa, mikäli ryhmittely toteutuu suunnitellusti ja ennakoiden. Se myös helpottaa opettajaa havainnointi- ja arviointityössä. Ryhmät eivät ole kiinteitä, eikä niiden perustana ole vain oppilaan tuen taso.

Strukturointi on yksinkertaistettuna sitä, että jokin tilanne/ympäristö suunnitellaan ja sitä selkeytetään eri tavoin. Strukturointi lisää ennakoitavuutta ja luottamusta kaikkien osallistuvien keskuudessa. Selkeä struktuuri luo rutiinit. Henkilöstön tehtävät ja vastuut on oltava selkeästi jäsenneltyjä ja kaikkien tiedossa.

Strukturoinnilla tuetaan toiminnanohjaustaitoja, vähennetään stressaavia osatekijöitä ja opetetaan itseohjautuvuutta.

Toiminnanohjauksen osatekijöitä ovat:

• tarkkaavuus (suuntaaminen ja ylläpito/aktiivinen ja passiivinen)

• muisti

• organisointikyky

• suunnittelu (aika, pilkkominen, osatekijät, osien väliset suhteet)

• hillitseminen ja aloitteellisuus

• joustavuus ja toiminnasta toiseen vaihtaminen 

• käyttäytymisen ja tunteiden hallinta.

Strukturoi nämä:

• päivän kulku (lukujärjestys, opetustilat)

• muutokset arjessa

• aika (kokonaisaika, ensin-sitten)

• etenemisjärjestys mm. tehtävien tekemisen eteneminen

• työvälineet

• visuaalinen tuki (kuva vrt. teksti)

• opetustilanteen sisältö ja rakenne (tunnin kulku)

• opetusmenetelmät

• tauotus päivän aikana    

• arviointi (tavoitteet ja kriteerit tiedossa oppilaalla ja huoltajilla)

• henkilöt (ryhmittely, läsnäolo).

Oppimisympäristön tuki on oppimisympäristön muokkaamista oppijoiden tarpeita vastaavaksi, esim.

• luokasta karsitaan ylimääräiset, tarkkaavuuden ylläpitoa häiritsevät tavarat

• pöydät, tuolit ja tasot ovat oppilaille sopivalla korkeudella

• tarvittaessa käytetään sermejä tai verhoja näköesteenä

• istumapaikan valinta oppilaan tuen tarve ja oppilaan näkemys huomioiden (esim. ei ohikulkua)

• oppilaan omaa tilaa voi rajata myös esim. lattiaan kiinnitettävillä teipeillä

• kiinnitetään huomiota valaistukseen

• kiinnitetään huomiota ääniympäristöön

• oppilaiden kanssa on sovittu luvallinen tapa liikkua tunnin aikana

• viihtyisä oppimisympäristö tukee oppilaan kiinnittymistä kouluun.

Ohjauksen tavoitteena on

• vahvistaa oppilaan itseluottamusta, itsearviointi- ja oppimaan oppimisen taitoja sekä kykyä suunnitella tulevaisuuttaan

• mahdollistaa onnistumisen kokemuksia ja tukea positiivista käyttäytymistä.

• tukea lapsen itseohjautuvuuden taitojen kehittymistä.

Ohjaus

• on monipuolista tukea lapsen oppimisen ja toiminnan ohjauksen mahdollistamiseksi ja liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen

• on johdonmukaista, säännöllistä sekä pitkäjänteistä

• kaikkien oppilaan kanssa toimivien aikuisten yhteistyötä

• on koko henkilöstön tehtävä.

• ennaltaehkäisee oppimiseen liittyvien haasteiden syntymistä

• tukee oppilaiden persoonallista kasvua, kehitystä ja osallisuutta.

Onnistuneen ohjauksen edellytykset

• oppilas osallistuu ohjauksen suunnitteluun

• suunnitelmallisuus, resurssit ja osaamisen oikeanlainen kohdentaminen

• aikuisten sitoutuminen yhdenmukaisiin ohjaustapoihin

• aikuisten läsnäolo, havainnointi ja vuorovaikutus

Ohjausta toteutetaan yksilö-/ryhmätasolla oppilaiden tarpeiden mukaisesti.

Ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet kirjataan pedagogisiin asiakirjoihin ja niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti.


Ohjauksen menetelmiä

• on jokaisen oppilaan subjektiivinen oikeus.

• tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista.

• tulee antaa kaikilla tuen tasoilla.

• tulee aloittaa heti, kun tuen tarve on havaittu, jotta oppilas ei jäisi jälkeen opinnoissaan.

• sisältää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa.

• voi pitää sisällään myös opiskelustrategioiden tai sosiaalisten taitojen opetusta.

• voi olla säännöllistä ja pitkäkestoista, tai satunnaista ja lyhytkestoista, oppilaan tarpeista riippuen.

• voi olla ennakoivaa, jolloin uusiin opittaviin asioihin perehdytään jo etukäteen.

• voi vastata myös poissaoloista johtuviin tuen tarpeisiin.

Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen.

Tukiopetus voidaan järjestää

• sellaisten oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy.

• oppituntien ulkopuolella.

• erilaisissa joustavissa ryhmissä.

• kun opettaja, oppilaan huoltaja tai oppilas itse huomaa sen tarpeelliseksi.

Tukiopetusta voi antaa

• oppilaan oma opettaja

• rinnakkaisluokan opettaja

• saman aineryhmän opettaja

• resurssiopettaja

• erityisopettaja

• muu opettaja

• rehtori.

• voi olla jatkuva sovittu lisätunti lukujärjestyksen mukaisten oppituntien lisäksi

• voi olla kertaluontoista tai jaksottaista

• voi toteutua esim. oppilaan osallistumisena molemmille jakoryhmien tunneille

• sovitaan yhteistyössä huoltajan kanssa

• kirjataan

• on oppimisen ja koulunkäynnin varhaista tukea.

• vaatii onnistuakseen suunnitelmallisuutta ja säännöllisyyttä.

• voi olla ohjattua tehtävien tekemistä ennakoiden tai tekemättä jääneiden tehtävien suorittamista.

• sovitaan yhdessä huoltajan kanssa.

Läksykerhon ohjaajana voi olla koulunkäynnin ohjaaja tai opettaja.

Läksykerhotoimintaa voivat tarjota myös koulun ulkopuoliset toimijat, jolloin toiminta ei ole koulun järjestämää toimintaa. Järjestävä taho vastaa toiminnan valvonnasta.

• on oppilaan oikeus kaikilla tuen tasoilla, myös erityisluokalla.

• on tavoitteellista, erityisopettajan suunnittelemaa ja ohjaamaa.

• sen toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti.

• voi liittyä esimerkiksi yksittäisen oppiaineen taitoihin, opiskelutaitoihin (interventiot tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen tai itsenäisen työskentelyn taitoihin) tai sosiaalisiin taitoihin.

• vahvistaa oppilaan oppimisedellytyksiä, tukee oppimista, parantaa oppimisvalmiuksia, edistää opiskelutaitoja, kehittää itsetuntoa ja tuottaa oppimisen iloa.

• ennaltaehkäisee oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksien syntymistä.

• toteutetaan koulussa muun opetuksen ohessa joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena.

• nivelletään tavoitteiltaan ja sisällöiltään oppilaan saamaan muuhun opetukseen.

• auttaa yksilöllisesti kaikkia oppilaita saavuttamaan perusopetuksen tavoitteet.

• vahvistuu usein tehostetun tuen vaiheessa.

Osa-aikaista erityisopetusta suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan, esiopetuksen ja koulun opettajien ja huoltajien kanssa. 

Osana pedagogista arviota ja selvitystä arvioidaan oppilaan (aikaisemmin) saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus. Lisäksi arvioidaan oppilaan tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa.

Suunnitelma osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisestä (tavoitteet, säännöllisyys, kesto ja määrä) kirjataan oppilaan pedagogisiin asiakirjoihin. Toteutunut tuki kirjataan tuen välilehdelle tai muuhun opetuksen järjestäjän määrittelemään paikkaan.

Interventio tarkoittaa suunniteltuja kohdennettuja tukitoimia, joilla pyritään vaikuttamaan oppimiseen tai käyttäytymiseen. Interventio: 

• ennaltaehkäisee tai lieventää oppimisen haasteita

• voi kohdistua yksittäiseen oppilaaseen tai opetusryhmään

• tulee kirjata oppilaan tukitoimena

• edellyttää suunnitelman laatimista esim. opetusmenetelmän käyttämisestä, intervention kestosta/ajanjaksosta, vastuiden jakamisesta intervention toteuttamisessa sekä havainnoinnin, seurannan ja arvioinnin sopimista.

Jos interventio kohdistuu yksilöön, on hyvä keskustella huoltajan kanssa asiasta etukäteen. 

Esimerkkejä interventioista: erilaiset lyhytaikaiset luki-ryhmät, Maltti-ryhmät, Selkis-ryhmät, CICO:n käyttö.

Oppilaalla on oikeus saada oppimiseensa tukea, kuten tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, eriyttämistä jne. Elleivät nämä riitä, voidaan oppilaalle määritellä johonkin oppiaineeseen erityiset painoalueet. 

Opiskelun erityiset painoalueet muodostetaan opetussuunnitelmassa määritellyistä, oman vuosiluokan kaikkein keskeisimmistä sisällöistä eli ns. ydinsisällöistä. Tällöin oppilas pyrkii edelleen oman vuosiluokkansa tavoitteisiin. 

Erityisiä painoalueita voidaan käyttää tehostetun tai erityisen tuen aikana.

Oppimissuunnitelmassa / HOJKSissa kuvataan painoalueiksi valittujen sisältöjen ohella konkreettisesti, mitä muuta tukea oppilas saa ja millä tavoin hän voi osoittaa osaamisensa. 

Painoalueet laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Samalla sovitaan, miten suurta osaa oppiaineen sisällöistä oppimissuunnitelmaan / HOJKSiin kirjatut painoalueet edustavat ja miten painoalueiden sisältöjen osaaminen suhteutuu hyvän osaamisen kuvauksiin tai päättöarvioinnin kriteereihin.  

Ei ole olemassa yleisiä oppiainekohtaisia painoalueita, vaan ne laaditaan aina oppilaskohtaisesti.

Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemispalvelut kaikilla tuen tasoilla. Tarkoituksena on turvata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset, esteettömyys ja mahdollisuus vuorovaikutukseen kaikkina koulupäivinä.

Tulkitsemisen tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti moniammatillisena yhteistyönä, hyödyntäen mahdollisten ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Palveluiden  myöntämisestä päättää opetuksen järjestäjä. 

Oppilaalle järjestetään tarvittaessa tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Oppilas voi tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä.

Tulkitsemisessa voidaan käyttää tulkkia, viittomataitoista avustajaa, puhevammaisen tulkkia tai puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä hallitsevaa avustajaa. Oppilaalle turvataan hänen tarvitsemansa tulkitsemispalvelut koulupäivän aikana. Tulkitsemispalvelut on mahdollista järjestää avustajapalvelun yhteydessä.

Tehostettua tukea saavan oppilaan palveluiden tarve arvioidaan pedagogisessa arviossa. Erityistä tukea saavan oppilaan palveluiden tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä ja niistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Yleistä ja tehostettua tukea saavalle oppilaalle mahdollisista palveluista tehdään hallintopäätös. Palveluiden käyttö kuvataan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa.

Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla.

Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista  opetuspalveluista ja erityisistä apuvälineistä. Tarkoituksena on turvata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset, esteettömyys ja mahdollisuus vuorovaikutukseen kaikkina koulupäivinä. 

Palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä hyödyntäen oppilaan ja huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.

Tehostettua tukea saavan oppilaan palveluiden ja apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa arviossa ja kuvataan oppimissuunnitelmassa. Erityistä tukea saavan oppilaan palveluiden ja erityisten apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä, niistä päätetään erityisen tuen päätöksessä, ja niiden käyttö kuvataan HOJKSissa. Yleistä ja tehostettua tukea saavalle oppilaalle palveluista ja erityisistä apuvälineistä tehdään hallintopäätös. 

Avustajapalvelun tavoitteena on tukea oppilasta oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteiden saavuttamisessa. Koulunkäyntiavustajat/koulunkäynninohjaajat toimivat pääsääntöisesti ryhmäkohtaisina avustajina ja heidän työnään on oppilaan ohjaaminen, avustaminen ja tukeminen oppimisprosessin eri vaiheissa siten, että oppilaan itsenäisyys ja omatoimisuus korostuvat. Avustaja ohjaa ja tukee oppilasta päivittäisissä tilanteissa sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien tehtävien suorittamisessa. Ohjaus toteutetaan opettajan tai muiden tuen ammattihenkilöiden ohjeiden mukaisesti.

Opettajat, huoltajat ja oppilashuollon henkilöstö arvioivat yhteistyössä oppilaiden tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarpeen, määrän ja laadun. Mikäli oppilas on erityisen vaativan tuen tarpeessa ja/tai tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissaan, on tarpeen määritellä asiantuntijalausuntoon perustuva henkilökohtaisen avustajan tarve. Henkilökohtaisesta avustajasta päätetään aina tapauskohtaisesti. 

Tästä linkistä pääsee JHL:n sivulle Koulunkäynninohjaajat. 

Koulun tai esiopetuksen henkilökunta voi käyttää työnsä tukena konsultaatiota. Tavoitteena on oppilaan tukikeinojen tai opettajan oman ammattitaidon tukeminen. Konsultointi tapahtuu yksikkö-, kunta- sekä maakunta-/valtakunnallisella tasolla. Kunnassa voi toimia esimerkiksi konsultoiva erityisopettaja.

Konsultaation muotoja ovat:

• oman koulun konsultaatio (erityisopettaja, muut opettajat, esihenkilö, oppilashuollossa toimivat ammattilaiset, yhteisöllinen oppilashuolto)  

• kuntatason konsultaatio (pedagoginen konsultaatio, nepsy-konsultaatio, opiskeluhuollollinen konsultaatio)

• alueellinen konsultaatio

• oppimisen tuen neuvonta

• sairaalakoulun konsultaatio.

Tästä linkistä pääsee Oppimisen tuen neuvontapalveluun

Perusopetuslaissa sanotaan, että perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää valmistavaa opetusta, mutta se ei ole ns. subjektiivinen oikeus. 

Valmistava opetus voidaan järjestää luokkamuotoisesti tai inklusiivisesti. Se on tarkoitettu oppilaille, joiden suomen kielen taito tarvitsee vahvistusta ennen perusopetukseen siirtymistä.

Valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden lukuvuoden oppimäärää. Opetusta annetaan 6–10-vuotiaille 900 tuntia ja tätä vanhemmille oppilaille vähintään 1000 tuntia. Oppilas voi siirtyä perusopetukseen jo ennen tuntimäärän täyttymistä, mikäli hänellä on siihen riittävät valmiudet.

Valmistavaan opetukseen osallistumisesta sovitaan yhteistyössä huoltajien ja opetuksen järjestäjän kanssa. Opintojen alussa oppilaalle laaditaan opintosuunnitelma. Pääpaino on suomen kielen opiskelussa, lisäksi muita oppiaineita opiskellaan oppilaan ikä, koulutausta ja taitotaso huomioiden.

Valmistavassa opetuksessa tavoitteena on nopea integroituminen perusopetuksen opetusryhmiin, esim. taito- ja taideaineissa.

Valmistavassa opetuksessa voidaan laatia todistus jonkin vuosiluokan oppimäärän suorittamisesta, mutta todistusta ei ole pakko laatia. 

Jokaisessa kunnassa on päätettävä, miten valmistava opetus järjestetään.

Kulttuurisen moninaisuuden yksi ilmentymä on monikielisyys.

Monikielisten oppilaiden opetus suunnitellaan oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti, yhteistyössä huoltajan ja oppilasta opettavien opettajien kanssa.

Oppilaan huoltaja päättää oppilaan opiskelemasta äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineen (S2) opiskelua suositellaan opiskeltavaksi niin kauan, kun oppilaan yksi tai useampi suomen kielen osa-alue vaatii selkeää vahvistusta.

Oleellista on huomioida, että kyseessä on oma oppimäärä, jolla on omat tavoitteet. Arviointi tapahtuu oppiaineen (S2) oppimäärän mukaisesti.

S2-oppimäärää opiskelevalle oppilaalle laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma, jossa huomioidaan S2-oppimäärän vaikutus kaikkeen opiskeluun. Lähtökohtainen tuen porras on yleinen tuki. Oppiaine on olemukseltaan joustava. Opiskelussa huomioidaan oppilaan lähtötaso ja vuosiluokan tavoitteet.

Tukijärjestelyissä hyödynnetään tarvittaessa tällä sivustolla esiteltyjä tuen muotoja. 

OPH:n tukimateriaali 

Kielitietoinen opettaja rakentaa vuorovaikutusta, joka takaa kaikkien oppilaiden osallisuuden. Kielitietoista opetusta tarvitaan, koska kieli on paitsi väline myös oppimisen kohde jokaisessa oppiaineessa. Jokainen opettaja on oman oppiaineensa kielen opettaja. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteelliseen ajattelun kieleen. Opettajan ja kouluyhteisön tulee tukea oppilaan monilukutaidon kehittymistä.

Kielitietoisen opetuksen periaatteita:
- puhu selkeästi ja johdonmukaisesti
- toista tärkeitä asioita riittävästi, tee näkyväksi  käsitteiden välisiä  suhteita
- tarkista ymmärtäminen usein ja monella tavalla
- ilmaise selkeästi siirtymät aiheesta toiseen
- pyydä oppilaita toistamaan kuulemansa tai lukemansa omin sanoin

https://www.oph.fi/fi/opettajille/kielitietoisuus 

Pienryhmä on termi, jota käytetään eri merkityksissä. Pienryhmä voi tarkoittaa:

• joustavia ryhmittelyjä, jolloin luokka tai ryhmä on jaettu erilaisiin ryhmiin

• oppilaan tilapäistä tai jaksottaista opiskelua pienemmässä ryhmässä esim. erityisopettajan kanssa, kun oppilaalla on opiskelun tai koulunkäynnin haasteita

Luokkamuotoisesta erityisopetuksesta ei tule selvyyden vuoksi käyttää termiä pienryhmä vaan erityisluokka tai luokkamuotoinen erityisopetus.

Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti lapsen lähikoulussa muun opetuksen yhteydessä. Joissain tilanteissa erityinen tuki on perusteltua järjestää erityisluokalla. Tällöin opetuksesta vastaa erityisluokanopettaja. Erityisluokan oppilasmäärä vaihtelee kuudesta kymmeneen oppilaaseen. 

Erityisluokassa oppilas opiskelee yleisen opetussuunnitelman mukaan tai osittain tai kokonaan yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti. Oppilas voi opiskella myös toiminta-alueittain. Erityisluokka muodostetaan saman vuosiluokan tai useamman vuosiluokan oppilaista.

Erityisluokalla opiskelevalla oppilaalle tulee nimetä yleisopetuksen yhteistyöluokka ja suunnitelma oppilaan opiskelusta tässä luokassa. Nämä kirjaukset tehdään oppilaan HOJKSiin.

Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen, muuhun fyysiseen tarpeeseen tai oppimisen erityistarpeisiin. Apuvälineet voivat olla esimerkiksi erilaisia tietoteknisiä sovelluksia, äänikirjoja, matematiikan havainnollistamisen välineitä tai keskittymistä tukevia apuvälineitä.

Oppilaan kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästi opetukseen osallistumisen edellyttämien apuvälineiden käyttöön. He myös ohjaavat oppilasta ja huoltajaa näiden käytössä yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa.

Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti. Lisäksi niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti.

Oppilaan tukeminen voi edellyttää erityisosaamista, jota oman koulun henkilöstöllä ei ole riittävästi. Tällöin hyödynnetään esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskusten oppilaille tarjoamia palveluja ja henkilöstölle suunnattua koulutusta ja konsultaatiota.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Painoalueittain opiskelevan oppilaan osaamisen arvioinnin tulee aina kohdistua sellaisiin arvioinnin kohteisiin, joita oppilas on opiskellut ja joiden oppimiseen oppilaalla on ollut mahdollisuus. Jos oppilaalle on asetettu opintojakson alussa omia oppimistavoitteita, tulee arvioinnin kohdistua näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Arviointia tehdään suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. 

Käytännössä erityisistä painoalueista saavutettava arvosana on tyydyttävä tai alle. Jos oppilas saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet hyvin, ei erityisiin painoalueisiin ole tarvetta. Oppilaalla tulee myös olla mahdollisuus tavoitella korkeampaa arvosanaa. Huoltajien, oppilaan ja opettajien tulee olla tietoisia siitä, kuinka paljon tavoitteita on karsittu ja miten se vaikuttaa arviointiin.

Yksilöllistettyjen oppimäärien kohdalla myös päättöarvosana voi olla sanallinen arvio.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään, miten yksilöllistetty oppiaine arvioidaan myös päättöarvioinnin osalta.

Opiskelijan vapauttaminen jonkin oppiaineen opiskelusta vaatii erityisen painavat syyt ja perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan.

Vapauttaminen tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille tulee selvittää toimenpiteen vaikutus jatko-opintoihin.

Vapauttamisesta voidaan päättää erityisen tuen päätöksessä, jos oppilas tarvitsee erityistä tukea. Vapauttaminen voidaan tehdä hallintopäätöksellä perusopetuslain 18§:n perusteella, jos oppilas ei tarvitse erityistä tukea.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttamisesta on säädetty erityissäännöksissä. (Valtioneuvoston asetus (422/2012) 9 § 2 mom.) 

Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavalla tuntimäärällä muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.

Tästä linkistä pääsee Opintopolun ePerusteiden Oppimisen ja koulunkäynnin tuki -sivulle.

Pedagogisten tukimuotojen lisäksi oppimisen ja koulunkäynnin tukena ovat oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa määritellyt opiskeluhuollon palvelut. Näitä ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Oppilailla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.

Opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon avulla tuetaan ja edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muiden kehityksellisten ja sosiaalisten haasteiden syntyä ja vaikeutumista. Opiskeluhuolto on ennaltaehkäisevää työtä koko ikäluokan tasolla.

Opiskeluhuolto tukee hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisääviä toimintoja. Tämä on osa koko oppilaitosyhteisön luomaa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllisenä opiskeluhuoltona opiskeluhuoltoa toteutetaan monialaisena ja suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden, heidän huoltajiensa sekä muiden yhteistyötahojen kanssa.

Luokan tai ryhmän henkilöstörakennetta voidaan vahvistaa esimerkiksi toisella opettajalla, erityisopettajalla tai koulunkäynninohjaajalla. Esiopetuksessa lisähenkilöstöä voi olla myös lastenhoitaja, joka ei ole vaatimuksena henkilöstön ja lasten suhdelukua laskettaessa. 

Toiminnallinen oppiminen tai tekemällä oppiminen on pedagoginen malli, joka korostaa tekemisen tärkeyttä oppimisessa. Tekemällä oppiminen on lapsen luontainen oppimiskeino. Lapsen mielenkiinto ja motivaatio uuden oppimiseen on helpompi ylläpitää ja uuden oppiminen voidaan vahvemmin tukea lapsen aiempien taitojen ja tietojen perustalle. Toiminnallisessa opetuksessa voidaan integroida eri aineiden opetusta joustavasti. 

Toiminnallinen oppiminen tukee luovuuden, ongelmanratkaisutaitojen,  yhteistyötaitojen ja myönteisen oppimisasenteen kehittymistä.

Tartu toimeen!

978-952-456-303-1.pdf (theseus.fi) 

Yhteisopettajuudessa opettajien yhteistyö on suunnitelmallista, tiivistä ja sujuvaa, jolloin opettajuus jakaantuu tasa-arvoisesti opettajien kesken. Opettamisen lisäksi yhteisopettajuudessa on olennaista yhteinen suunnittelu ja arviointi sekä avoin keskustelu ja joustavuus. Yhteisopettajuuden onnistumista edesauttaa opettajien keskinäinen tunteminen, ymmärrys sekä yhteinen arvopohja. Yhteisopettajuutta hyödyntävä toimintakulttuuri tukee inklusiivisen opetuksen toteuttamista.

Tarkoittaa henkilöstön täydennyskoulutusta sekä sellaisten menetelmien haltuunottoa, jotka edesauttavat oppilaiden tuen tarpeisiin vastaamista. Olemassa olevan henkilöstön osaamista voidaan kohdentaa suunnitellusti opetusryhmien väliseen yhteistyöhön tai tiimityöskentelyyn siten, että oppilaan tuki toteutuu säännöllisesti, esimerkiksi yhteisopettajuus. Henkilöstön osaamista voidaan vahvistaa myös konsultoimalla erilaisia asiantuntijoita. 

Näitä voivat olla puhetta korvaavat kommunikaatiomenetelmät, kuten viittomat, esineet, kuvat tai erilaiset teknologiset ratkaisut. Huomiota kiinnitetään myös äänensävyihin ja äänenpainoihin. Henkilöstön ammattitaito ja herkkyys havaita aloitteita ja tunnetiloja auttaa ymmärtämään ja tulkitsemaan oppilaiden kehollisia ja non-verbaalisia viestejään. Vuorovaikutustaitojen kehittymisen kannalta oppilaiden kokemukset kuulluksi tulemisesta ja siitä, että heidän aloitteisiinsa vastataan, ovat tärkeitä. 

Sosiaalista käyttäytymistä tuetaan yhdenmukaisilla tavoitteilla ja toimintatavoilla, kohdennettua positiivista palautetta käyttäen. Sosioemotionaalisia taitoja tuetaan tunnetaitoja vahvistamalla sekä vastuullista sosiaalista käyttäytymistä ja keskinäistä vuorovaikutusta edistämällä.

Vertaisryhmässä ja aikuisten arvostuksen, hyväksynnän ja opettamisen kautta lapsi oppii arvostamaan itseään ja sitä kautta myös toisia, odottamaan ja haluamaan hyvää sekä itselle että muille, kokemuksia siitä, että muut haluavat myös hänelle hyvää, ja että muiden ihmisten kanssa on mukavaa olla.

Oppilaiden oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. Monipuolinen arviointi perustuu eri menetelmin kerättyihin näyttöihin. Opettaja valitsee arviointimenetelmät arvioinnin tehtävien ja oppiaineen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppilaalle tulee tarjota mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan ja osaamistaan eri tavoin ja tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisin keinoin. Arviointimenetelmien valinnassa on otettava huomioon, että vain yhden arviointimenetelmän avulla ei voida arvioida kaikkia oppiaineille asetettuja tavoitteita. 

Esiopetuksessa opettaja arvioi lapsen työskentelyä, käyttäytymistä ja oppimisen edistymistä eri tiedon- ja taidonaloilla esiopetuksen aikana. Arviointi perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin. Lasten ja huoltajien antama palaute sekä lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Lisäksi arviointiin osallistuu esiopetuksen muu henkilöstö. Kootun arviointi- ja seurantatiedon avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista.

Oppilaalle tulee tarjota mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan ja osaamistaan eri tavoin ja tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisin keinoin tuen tasosta riippumatta. Oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä otetaan huomioon ja huolehditaan siitä, ettei osaamisen osoittamiselle ole esteitä.

Oppimisen tuen tarpeet sekä muut osaamisen osoittamista vaikeuttavat syyt tulee ottaa koe- ja arviointikäytänteissä huomioon siten, että oppilaalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa.

Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaidon taso koulun opetuskielessä sekä arvioinnin kohteena olevan oppiaineen tiedonalan kielessä.

Onko kyseessä erityiset koejärjestelyt vai monipuoliset arviointitavat on tilannesidonnaista ja perustuu opettajan tekemään valintaan suhteessa tavoitteisiin sekä kriteereihin, joiden pohjalta hän päätyy tarkoituksenmukaisimpaan osaamisen osoittamisen tapaan.

OPS luku 6.2

Erityisiä koejärjestelyitä voivat olla:

• koetilanteen strukturointi (esim. aikataulutus, yksilöllinen tehtävien tekemisjärjestys)

• koealueen rajaaminen yksilöllisesti

• lisäaika

• mahdollisuus suulliseen vastaamiseen

• mahdollisuus osaamisen osoittamiseen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla (esim. toiminnallinen tehtävä)

• kokeen suorittaminen eri tilassa

• kokeen suorittaminen aikuisen tukemana

• kokeen suorittaminen osissa

• koetehtävän antaminen yksi kerrallaan / sivu kerrallaan

• koetehtävien läpikäyminen aikuisen kanssa / tehtävien ymmärtämisen varmistaminen (esim. käsitteiden alleviivaus, piirtäminen, apukysymykset)

• kirjan / muun materiaalin hyödyntäminen koetilanteessa (esim. omat muistiinpanot mukana kokeessa)

• apuvälineiden käyttö koetilanteessa

• vastaaminen omalla äidinkielellä (monikieliset oppilaat)

• eritasoiset kokeet / eritasoisten tehtävien tarjoaminen

Katso myös osiot "Monipuoliset arviointitavat" ja "Tuen näkökulma arvioinnissa".

Tehostettu yhteistyö on:

• tiivistä ja suunnitelmallista ja se kirjataan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin.

• säännöllistä ja sen muodoista sovitaan huoltajan kanssa.

• tiedottamisen tavoista ja vastuista sopimista huoltajan kanssa.

Luottamuksen synnyttäminen ja vahvistaminen huoltajiin ja oppilaaseen on henkilökunnan vastuulla. Määrällisesti yhteistyön tarve kasvaa tuen tason kasvaessa. Tehostettu yhteistyö kirjataan tuen muotona.

Tehostetun yhteistyön tavoite: 

• Oppilaan ja perheen osallisuuden varmistaminen.

• Oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen tiiviissä yhteistyössä kodin kanssa (myönteisten toimintamallien ja opittujen taitojen siirtäminen eri ympäristöihin mallintamalla ja harjoittelemalla).

• Oppilaan onnistumisen tukemisen varmistaminen.

• Tukitoimien jatkuva arviointi sovitulla tavalla.

• Huoltajien ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen.

• Palautteenannon positiivisuuteen kiinnitetään huomiota.

Oppilaskohtaisesti tulee pohtia, ketkä henkilökunnan jäsenet ovat aktiivisesti mukana tehostetussa yhteistyössä kodin kanssa. Henkilökunnan rooleja selkeytetään mm. viestinnän suhteen.

Käyttäytymisen ja tunne-elämän taitojen harjoittelussa sekä oppimistilanteissa voidaan hyödyntää strukturoidusti käytettäviä palkitsemiseen ja toivotun toiminnan huomioimiseen pohjautuvia toimintamalleja, joiden avulla pyritään tukemaan toivottua muutosta.

Palkkiojärjestelmä on sidottu ikä- ja taitotasoon. Palaute on välitöntä ja oppilas saa palkkion heti toivotun toiminnan toteuduttua. Palkitseviin toimintamalleihin ei kuulu jo saavutettujen palkkioiden menettäminen. Palkkioiden tulee olla saavutettavia.

Tällaisia malleja ovat mm.

• tarrataulut

• sovitut palkkiojärjestelmät

• interventioperusteiset harjoitusohjelmat (alkumittaus – seuranta)

• positiivinen palaute onnistumisesta (vertaispalaute, aikuisen palaute, sovittu palkkio / palkinto)

• ProKoulu

• Check in Check out (CICO)

• Muksuoppi

Tavoitteiden tulee olla SMART: Selkeästi määritelty, Mitattava, Aikaan sidottu, Realistinen, Tavoittelemisen arvoinen.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely.

• VSOP eli vuosiluokkiin sitomaton opetus voi tukea oppilaan oppimista ja koulupolun etenemistä kaikilla tuen portailla.

• VSOP voi olla ryhmän tai koko koulun toimintamalli. Usein VSOP on kuitenkin käytössä sellaisilla yksittäisillä oppilailla, joilla katsotaan olevan väliaikainen este tai hidaste oppimisessa ja opiskelussa. VSOP:ta voidaan käyttää myös silloin, kun on syytä nopeuttaa etenemistä koulupolulla. 

• Oppilas siirtyy opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattomasti, mutta varsinainen VSOP–opiskelu saattaa koskea vain osaa oppiaineista. Oppiaineet, jotka opiskellaan vuosiluokkiin sitomattomasti, tulee määritellä yhteisessä suunnittelupalaverissa huoltajia ja oppilasta kuunnellen.

• VSOP:n aloittamisesta on tehty linjaus kuntakohtaisesti.

  • Yleensä päätös tehdään POL 18§ perusteella, perustuen pedagogiseen arvioon tai selvitykseen, tuen vaiheesta riippuen. 

• Oppiaineiden tavoitteet perustuvat oppilaalla käytössä olevaan opetussuunnitelmaan, useimmiten yleisopetuksen mukaiseen opetussuunnitelmaan. 

• Oppilaita yleensä motivoi tieto siitä, että kaikki pienetkin opintokokonaisuudet kartuttavat opintoja nollaantumatta lukuvuosittain. Oppilas siirtyykin vuosittain seuraavalle vuosiluokalle, eli ei jää luokalleen. Yhdeksännellä luokalla oppilas opiskelee niin kauan, että saa päättö- tai erotodistuksen.

• Oppilaan opinnot koostuvat opintokokonaisuuksista. 

• Oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma, jossa määritellään opiskeltavat opintokokonaisuudet eri oppiaineissa, niiden suorittamisjärjestys, tavoitteet sekä opiskelu- ja arviointitavat

• Opinto-ohjelma kirjataan oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:aan, tai sille erikseen laadittuun asiakirjaan.

• Oppilaat, jotka opiskelevat vuosiluokkiin sitomattomasti, tarvitsevat usein tukea opiskeluun ja koulunkäyntiinsä monin eri tavoin.

• Lukuvuositodistukseen merkitään arviointi valmiista oppiaineista.

• Monipuolinen arviointi mahdollistaa osaamisen näyttämisen eri tavoin. Opettajan tehtävänä on etsiä keinoja, joilla oppilas voi osoittaa osaamisensa.

Linkki ePerusteiden Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu -sivulle.

Valteri vuosiluokkiin sitomaton opiskelu 

Koulupäivää voidaan lyhentää tilapäisesti (POL 18§), jos se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. 

• Pääsääntöisesti koulupäivän lyhentäminen perustuu asiantuntijalausuntoon (esimerkiksi lääkäri, koulupsykologi)

• Yleisen ja tehostetun tuen oppilailla suositellaan pedagogisen arvion laatimista.

• Jos oppilas on erityisen tuen piirissä, päätetään lyhennetystä koulupäivästä osana erityisen tuen päätöstä, eli tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen perusteella uusi erityistä tukea koskeva päätös.

• Koulupäivän lyhentämispäätöksen tekee kunnan hallintolaissa määritelty taho. Kyseessä on hallinnollinen päätös, joka edellyttää kuulemisen. Lyhentämispäätös tehdään aina määräajaksi ja enintään lukukaudeksi kerrallaan.

• Päätös on aina määräaikainen, enintään yhden lukukauden mittainen. Se sisältää myös oppilaan opiskeleman vuosiviikkotuntimäärän (mielellään tuntivälyksenä, jotta uutta päätöstä ei tarvitse tehdä tuntimäärän muuttuessa).

• Päätöksen jälkeen oppilaalle on laadittava suunnitelma lyhennetyn koulupäivän toteuttamisesta (yleisen ja tehostetun tuen oppilaalle suunnitelma kirjataan oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen oppilaalle HOJKSiin).  

• On syytä arvioida, miten koulupäivän lyhentäminen vaikuttaa perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen ja pitääkö ottaa käyttöön esimerkiksi opiskelun erityiset painoalueet yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Lisäksi suunnitellaan, miten oppilas osoittaa osaamisensa eri oppiaineissa ja miten arviointi suoritetaan.

Esi- ja perusopetuksen ensisijainen opetusmuoto on lähiopetus. Etäopetukseen siirtymisestä ja sen toteutustavoista sovitaan aina tilanne- ja tapauskohtaisesti.

OPH etäopetus 

Joustavaa perusopetusta voidaan tarjota 7. - 9. luokkien yhteydessä. Tarkoituksena on tukea perusopetuksen oppimäärän suorittamista järjestämällä opetusta joustavin järjestelyin. Opetus toteutetaan koulussa, ohjattuna opiskeluna työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä. Opetuksessa korostuu moniammatillinen ja eri organisaatioiden välinen yhteistyö. 

Tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä, vahvistaa opiskelumotivaatiota ja opiskelutaitoja sekä tukea siirtymistä toiseen asteen opintoihin

Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai HOJKS.