Oppimisen tuen sanastoa

Aamu ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa, jota järjestetään oppituntien ulkopuolella. Tämä on maksullista vapaa-ajan toimintaa, ja se on suunnattu erityisesti peruskoulun 1. ja 2. luokan sekä erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille. Kunta päättää toiminnan järjestämisestä ja siihen osallistuminen on vapaaehtoista.  

Alkuopetus on opetusta vuosiluokilla 1 ja 2.

Arviointi Arvioinnin kohteina ovat oppilaan osaaminen, oppimisen edistyminen ja työskentely. Oppilaan arviointi jaetaan opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävä on oppilaan oppimisprosessin tukeminen sekä opiskelun ohjaus ja kannustaminen niin suullisesti ja kirjallisesti kuin todistuksin. Päättöarvioinnin tehtävänä taas on määritellä, miten hyvin oppilas on  perusopetuksen päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.  Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdeltava oppilaita tasavertaisesti.  Päättöarviointi perustuu monipuoliseen näyttöön oppilaan osaamisesta perusopetuksen  päättövaiheessa vuosiluokilla 8–9.

Arviointi esiopetuksessa on kiinteä osa toimintaa. Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus, johon osallistuvat opettajien lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö sekä lapset ja huoltajat. 

Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana. Seurannan kohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän oppimisensa edistyminen eri tiedon- ja taidonaloilla. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin. Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Myös huoltajan havainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä. Kootun seurantatiedon ja siitä johdettujen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä lasten mahdollisesti saamaa tukea.

Avustaja Avustaja perusopetuksessa: ks. koulunkäynninohjaaja.
Avustaja esiopetuksessa ohjaa päivittäisissä tilanteissa oppimista ja kehitystä, tukee lapsen toimintakykyä ja toiminnan suunnittelua opettajan ohjeiden tai esiopetuksen tiimin sopimusten mukaisesti. Avustajan tuesta päätetään lapsen tuen järjestämiseksi. Avustaja voi työskennellä koko ryhmän kanssa ja erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla voi olla luokassa henkilökohtainen avustaja. Oppilaan saamasta ohjauksellisesta tuesta on kuvaus oppilaan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa. Avustaja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun ja monialaiseen yhteistyöhön.

Kohdennetulla ohjaajapalvelulla tarkoitetaan sitä, että ohjaajan palvelut ovat oppilaan käytössä suunnitelmallisesti. Oppilas saa siis ohjauspalvelua silloin, kun hänellä on siihen tarve. Ohjauksen tarve kirjataan oppilaan pedagogisiin asiakirjoihin.

Sama kohdennettu ohjaaja voi olla useamman oppilaan käytettävissä. Ohjaajaa voidaan käyttää myös ryhmäohjaajan tapaan, jos se sopii oppilaiden tarpeisiin.

Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden  saavuttaminen ei toteudu tehostetun tuen tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai  pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta sekä muista kolmiportaisen tuen tukimuodoista.  Erityisen tuen tehtävänä on antaa oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. 

Erityisen tuen päätös Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus, sillä huoltajat voivat hakea siihen muutosta valittamalla. Päätös on aina perusteltava. Päätöksen perustelut sisältyvät pedagogiseen selvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin.

Erityisluokanopettaja opettaa erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita muun opetuksen  yhteydessä tai kokonaan tai osittain erityisluokassa. 

Erityisluokka on koulun opetusryhmä, joka muodostuu erityisen tuen oppilaista. Erityisluokan oppilaat voivat opiskella samalla vuosiluokalla tai erityisluokka voi muodostua useamman luokka-asteen oppilaista. 

Erityisopettaja (laaja-alainen) opettaa osa-aikaista tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevia oppilaita muun  opetuksen ohessa. Erityisopettaja opettaa oppilaita, joilla on vaikeuksia oppimisessa tai  koulunkäynnissä. Opetusta voidaan antaa yksilöopetuksena, muutaman oppilaan ryhmässä joustavin ryhmittelyin tai  samanaikaisopetuksena.
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii erityisopettajana esiopetuksessa. Erityisopettaja voi tällöin olla ryhmäkohtainen tai konsultoivassa roolissa.

Erityisopetus on tukimuoto, joka on kohdennettu oppilaalle juuri hänen valmiuksiaan, vahvuuksiaan ja tavoitteitaan silmällä pitäen. Erityisopetusta voi olla osa-aikainen erityisopetus tai kokoaikainen erityisopetus. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikille oppilaille satunnaisesti tai jaksoittain, riippumatta oppilaan tuen tasosta. Erityisopetus järjestetään muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla/erityisryhmässä. Mikäli erityisen tuen päätöksessä on määritelty, voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta.

Eriyttäminen on tärkeä oppimisen tuen muoto, jota käytetään kaikilla kolmiportaisen tuen tasoilla. Opettaja voi eriyttää opetustaan opetusryhmän tarpeiden tai oppilaiden yksilöllisten edellytysten  mukaan. Opetusta eriyttämällä oppilas saa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä  mahdollisuuksia kehittyä omien vahvuuksiensa mukaisesti. Eriyttäminen voi kohdistua mm. opetuksen sisältöihin, opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään. Eriyttämällä tuetaan oppilaan itsetuntoa ja motivaatiota sekä turvataan oppimisen rauhaa. 

Esiopetus Lapsella on oikeus maksuttomaan esiopetukseen oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Perusopetuslain mukaan lasten tulee vuotta ennen oppivelvollisuutensa alkamista osallistua esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet täyttävään toimintaan. Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä. Esiopetuksesta säädetään perusopetuslaissa ja se tulee järjestää Opetushallituksen laatimien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. 

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtaisen  opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmassa kuvataan, miten oppilaan  opetus ja oppilaan tarvitsema tuki konkreettisesti järjestetään. Suunnitelman laatimisesta vastaavat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.  Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, vastaamaan oppilaan tarpeita.  

Huoltaja on henkilö, joka vastaa lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Tavallisesti huoltaja on lapsen äiti ja/tai isä.  

Inkluusio on ajatus yhteisestä koulusta kaikille, tasa-arvoa ja osallisuutta tukien. Keskeistä on joustavat, kaikkien oppilaiden osallisuutta korostavat opetusjärjestelyt, ja jokaisen oppilaan oikeus osallistua yhteiseen opetukseen yhteisessä luokassa sekä saada tarvitsemansa tukitoimet oikea-aikaisesti siellä, missä oppilas opiskelee. Luokanopettajan/-ohjaajan kanssa yhteistyössä toimii erityisopettaja, joka opettaa ja tukee oppilaita yleisopetuksen ryhmässä.

Integraatio erityisopetuksessa tarkoittaa tasa-arvoisuutta ja täyttä osallistumisoikeutta oppilaiden kesken. Käytännössä se tarkoittaa oppilaan, jolla on erityisen tuen päätös tai joka tuen järjestäminen on muuten katsottu haasteelliseksi, (osittaista) sijoittamista yleisopetuksen ryhmään. Integroimisen myötä halutaan opettaa hyväksyntää, yhteistyötä ja sosiaalista vuorovaikutusta erilaisten oppijoiden kesken. Moni erityisluokan oppilas pärjää yleisopetuksen luokassa, kun tarjolla on riittävästi tukea. Integraatio voi yksittäisen oppilaan integroinnin lisäksi tarkoittaa esim. erityiskoulun sijoittamista fyysisesti yleisopetuksen koulun yhteyteen.

Joustava ryhmittely on kiinteästi sidoksissa eriyttämiseen. Tämä perusopetuksen tukimuoto tarkoittaa oppilaiden (uudelleen)ryhmittelyä heidän oppimistarpeidensa mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa tyypillisen luokkarakenteen (väliaikaista) hajottamista ja oppilaiden jakamista tietyissä tilanteissa uusiin ryhmiin. Joustavilla opetusjärjestelyillä pyritään vaikuttamaan oppilaan oppimisympäristöön siten, että eriyttävien menetelmien käyttö helpottuu. Joustava ryhmittely voi olla myös muuta opetusta tukevaa osa-aikaista erityisopetusta.

Kohdennettu ohjaajapalvelu Kohdennetulla ohjaajapalvelulla tarkoitetaan sitä, että ohjaajan palvelut ovat oppilaan käytössä suunnitelmallisesti. Oppilas saa siis ohjauspalvelua silloin, kun hänellä on siihen tarve. Ohjauksen tarve kirjataan oppilaan pedagogisiin asiakirjoihin.

Sama kohdennettu ohjaaja voi olla useamman oppilaan käytettävissä. Ohjaajaa voidaan käyttää myös ryhmäohjaajan tapaan, jos se sopii oppilaiden tarpeisiin.

Kolmiportainen tuki on kansankielinen termi oppimisen ja koulunkäynnin tuelle. Se perustuu siihen, että oppilas saattaa tarvita oppimisessa ja koulunkäynnissä tukea tilapäisesti tai pidempiaikaisesti, ja tuen tarve voi vaihdella vähäisestä vahvempaan tai oppilas voi tarvita monenlaista tukea yhtä aikaa. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea ja eri tasoilla liikutaan oppilaan tarpeiden mukaan. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet. Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttää erilaisia tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseen perustuvaa kokoaikaista erityisopetusta tai oppimäärän yksilöllistämistä. 

Konsultointi tarkoittaa neuvottelemista, neuvojen kysymistä ja antamista. Yksinkertaisuudessaan se on mielipiteiden vaihtamista esimerkiksi opetushenkilön ja opiskeluhuollon edustajan kanssa. 

Koulukuljetus Jos oppilaan koulumatka on viittä kilometriä  pidempi, hänellä on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan  kuljetukseen myös silloin, jos matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on  oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Erityistä tukea tarvitsevan  oppilaan koulukuljetuksesta on kuvaus oppilaan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa.  

Koulukuraattori on koulun sosiaalialan asiantuntija, opiskeluhuollon henkilö. Hänen tehtävänään on edistää yksittäisen  oppilaan, oppilasryhmän ja kouluyhteisöjen sosiaalista hyvinvointia ja vuorovaikutusta sekä tukea  oppilaiden koulunkäyntiä erityisesti ongelmatilanteissa yhteistyössä koulun muun henkilökunnan kanssa. Tukea voidaan antaa yksittäiselle oppilaalle ja hänen perheelleen, oppilasryhmälle tai koko kouluyhteisölle. Oppilaan tilannetta helpottavia ratkaisuja etsitään yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Kuraattori voi tavata oppilasta koulussa kahden kesken tai yhdessä perheen tai muiden läheisten kanssa. Tapaamisten sisältö muotoutuu oppilaan tarpeiden mukaan. Kuraattori huolehtii omalta osaltaan oppilaiden oikeusturvasta ja sen toteutumisesta kouluyhteisössä siten, että oppilas saa tarvitsemansa tuen ja palveluohjauksen sekä tukee oppilaiden sosiaalista kasvua ja toimintakykyä yksilö- ryhmä- ja luokkatyöskentelyn keinoin. 

Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan koulun järjestämiä oppituntien ulkopuolisia kerhoja, jotka ovat oppilaalle vapaaehtoisia. Kerhoja koskeva suunnitelma sisällytetään koulun vuotuiseen  työsuunnitelmaan. 

Koulunkäynninohjaaja Koulunkäynninohjaajan työ on perusopetuslain mukaista kasvatuksen tukemista. Työ on päivittäisissä tilanteissa oppimisen ohjaamista, lapsen ja nuoren toimintakyvyn tukemista ja toiminnan suunnittelua opettajan tai muiden ammattihenkilöiden ohjeiden mukaisesti. Koulunkäynninohjaaja voi olla henkilökohtainen, kohdennettu tai ryhmäkohtainen. Tukea tarvitsevan oppilaan saamasta ohjaajan tuesta on kuvaus oppilaan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa. Henkilökohtaista ohjaajapalvelua haetaan, kun oppilas tarvitsee ohjaajan tukea kaikissa koulupäivän tilanteissa. Kohdennetun ohjaajan palvelut ovat oppilaan käytössä suunnitelmallisesti tarpeen mukaan (esim. siirtymätilanteet, ruokailu, tietyt oppitunnit). Ryhmäkohtainen ohjaaja työskentelee tietyssä ryhmässä kaikkien oppilaiden tukena.

Koulupsykologi on opiskeluhuollon henkilö, joka edustaa psykologista asiantuntemusta kouluyhteisössä. Koulupsykologitoiminnan tavoitteena on lasten koulunkäynnin, oppimisen ja psyykkisen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen ja vuorovaikutuksen tukeminen sekä edistäminen tarjoamalla oppilaille, vanhemmille ja koulun henkilökunnalle psykologisia arviointi-, konsultaatio- ja tukipalveluja. Koulupsykologiin voi olla yhteydessä, mikäli oppilaalla epäillään oppimisvaikeuksia, oppilaan psyykkinen oireilu huolestuttaa tai elämäntilanteessa on tapahtunut sellaisia muutoksia, joihin psykologin tuki saattaisi olla tarpeen. Yhteyttä voivat ottaa opettajat, vanhemmat, oppilas itse tai muut viranomaiset. 

Kouluterveydenhuolto on kouluyhteisön hyvinvoinnin, oppilaiden terveyden sekä terveen kasvun ja kehityksen seuraamista, arviointia ja tukemista. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös suun terveydenhuolto eli hammashuolto. Koulussa voi olla oma terveydenhoitaja ja koululääkäri tai vastaanotto on järjestetty terveyskeskuksessa. 

Laaja-alainen osaaminen Oppiainerajat ylittävää ja oppiaineita yhdistävää osaamista, jolla pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu seitsemän laaja-alaisen osaamisen tavoitetta, joita tavoitellaan kaikissa oppiaineissa: ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; monilukutaito, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys; osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Lukiopetus Ennaltaehkäisevää ja korjaavaa opetusta, joka auttaa oppilasta lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa ilmenneissä vaikeuksissa. Lukiopetusta annetaan yksilö- tai pienryhmäopetuksena ja yleensä sitä antaa laaja-alainen erityisopettaja. Lukiopetusta voidaan antaa myös samanaikaisopetuksena esim. suomen kielen oppitunneilla liitettynä luokan käsiteltävänä olevaan asiaan.

Lukuvuosi on perusopetuksen vuosittainen työaika, jolloin lukuvuosi alkaa 1. päivänä  elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Opetuksen järjestäjä päättää, milloin lukuvuoden koulutyö alkaa ja milloin ovat koulujen lomat. Lukuvuosi jaetaan koulutyössä kahteen osaan: syyslukukauteen ja kevätlukukauteen. Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden koulutyö päättyy  viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.  

Luokanohjaaja / luokanvalvoja 7.–9. luokilla yksi luokkaa opettavista aineenopettajista toimii luokanvalvojana, joka huolehtii  luokan käytännön koulutyöhön liittyvistä asioista, kuten poissaolojen valvonnasta, ja pitää yhteyttä  valvontaluokkansa oppilaiden huoltajiin. 

Luokanopettaja Vuosiluokilla 1-6 luokanopettaja toimii oman luokkansa luokanohjaajana. Hän huolehtii valtaosalta luokan oppiaineiden opetuksesta, on yhteistyössä muiden luokkansa oppilaiden opettajien kanssa, huolehtii luokan käytännön koulutyöhön liittyvistä asioista, kuten poissaoloista, ja pitää yhteyttä oppilaidensa huoltajiin.

Luokkamuotoinen erityisopetus ks. erityisluokka

Lyhennetty koulupäivä Koulupäivää voidaan lyhentää hallintopäätöksellä tilapäisesti, jos se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. (POL 18§)

Lähikouluperiaate Lähikoulu on se koulu, jonka oppilaaksi oppilas asuinpaikkansa perusteella kuuluu. Kunta osoittaa oppilaalle lähikoulun. Lähikoulu on pääsääntöisesti oppilaan kotia lähinnä sijaitseva koulu, jonne  oppilaalla on turvallinen koulumatka.  Myös oppimisessaan ja kehityksessän tukea tarvitsevan oppilaan mahdollisuudet opiskella lähikoulussa selvitetään. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Lisäksi erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioiden muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Oppilaan osallisuutta tai mahdollisuutta osallistua vertaisryhmään lisätään integraatio- ja inkluusioperiaatetta toteuttamalla, samanaikaisopetuksella sekä oppilaiden joustavalla ryhmittelyllä.  Tällöin arvioidaan resurssit ja tukitoimet, joita menestyksellinen opetus oppilaan edistämiseksi edellyttää. Tilannearvioon pohjautuen voidaan opetus järjestää muuallakin kuin lähikoulussa, mikäli se on oppilaan edun mukaista. Lähikoulu tukee lapsen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutusta lapsen viettäessä koulu- ja vapaa-aikansa samassa ympäristössä. Näin lapsi on luontevammin osa ympäristöään. Laajemmin ajateltuna sosiaalinen kiinteys kasvaa, kun ikäluokka toisensa perään käy koulunsa asuinalueellaan.

Maksuttomuus Suomessa perusopetus ja toisen asteen koulutus sekä kaikki niiden edellyttämät oppikirjat sekä muu materiaali sekä koulunkäynnissä tarvittavat esim. tietotekniset laitteet ovat maksuttomia. Omien laitteiden käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen.  Eri tavoin tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuksen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet.

Monialainen asiantuntijaryhmä (MAR) Yksittäisen oppilan tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon palveluiden järjestämiseksi koottu ryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita eri hallinnon aloilta.

Monialainen ja -ammatillinen yhteistyö Moniammatillisella yhteistyöllä tarkoitetaan oppilaan lähellä olevien tahojen välistä yhteistyötä. Perusopetuksessa siihen osallistuvat opettajan ja rehtorin lisäksi esim. erityisopettaja, koulupsykologi tai perheneuvolan psykologi, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä sekä mahdolliset muut lapsen tai nuoren kuntouttamiseen osallistuvat ammattilaiset. Kukin yhteistyötaho tuo oman alansa osaamisen ja tiedon toimenpide-ehdotuksen tueksi. Jokainen ottaa myös vastuuta toimeenpantavista asioista.  Yksittäisen oppilaan asioita käsiteltäessä moniammatillisuus edellyttää huoltajien osallisuutta toiminnassa.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja, joissa hyödynnetään paikallisuutta, ajankohtaisuutta ja oppilaita kiinnostavia aiheita. Näistä ns. MOKSUista päätetään paikallisissa opetussuunnitelmissa ja ne täsmennetään koulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Jokaisena lukuvuotena oppilaiden opintoihin tulee sisältyä vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus.

Nivelvaiheet ja -kohdat Opiskelun nivelvaiheiksi kutsutaan siirtymävaiheita kouluasteelta toiselle, kuten esiopetuksesta  alkuopetukseen tai perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Merkittäviä siirtymävaiheita  oppilaan koulupolulla ovat myös luokalta toiselle tai koulusta toiseen siirtyminen. Oppimisen  haasteiden kasvaminen muodostaa myös opiskelulle nivelvaiheen, mistä esimerkkinä on toiselta  luokalta kolmannelle luokalle siirtyminen.

Nivelkohdalla tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksessa  määriteltyä tiettyjen vuosiluokkien muodostaman kokonaisuuden päätöskohtaa, johon tuntijako kiinnittyy. Nivelkohdat sijoittuvat toisen, kuudennen ja yhdeksännen luokan loppuun. Toisen ja kuudennen luokan loppupuolella tulee tehdä uudet pedagogiset selvitykset erityisen tuen oppilaille. 

Näihin nivelkohtiin on opetussuunnitelman perusteissa laadittu hyvän osaamisen kuvaukset. 

Opetusryhmä Opetusryhmät eli puhekielessä luokat, muodostetaan yleensä vuosiluokittain. Luokka voidaan jakaa tarvittaessa pienemmiksi  tai yhdistää suuremmiksi opetusryhmiksi. Opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen  järjestäjä.  

Pääsääntöinen opetusryhmä on terminä käytössä silloin, kun puhutaan luokkamuotoisen erityisopetuksen ryhmästä, jossa oppilas pääsääntöisesti opiskelee. Tästä ryhmästä kuitenkin integraatio- ja inkluusioperiaatteiden mukaisesti opiskellaan mahdollisuuksien mukaan muissa opetusryhmissä. Käytännössä useimmiten on kyse oman ikäluokan yleisopetuksen ryhmästä. 

Opetussuunnitelma laaditaan kunta- ja/tai koulukohtaisesti. Sen tulee pohjautua valtakunnallisiin  opetussuunnitelman perusteisiin. Paikallinen opetussuunnitelma on kunnassa tai koulussa laadittu  suunnitelma siitä, mitä ja miten koulussa opetetaan, oppimisen arvioinnista ja tuesta, opiskeluhuollosta, kodin ja koulun yhteistyöstä sekä koulun muun toiminnan järjestämisestä. Siinä esitetään myös, miten opetusta ja  oppilasta arvioidaan. Opetussuunnitelma ohjaa ja kehittää koulun käytännön opetustoimintaa  ja se on opettajia velvoittava normi. Vanhemmat voivat osallistua koulun opetussuunnitelman  kehittämistyöhön.  

Opetussuunnitelman perusteet on Opetushallituksen laatima valtakunnallinen määräys, kansallinen normi, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetussuunnitelman perusteet  pohjautuvat voimassa olevaan opetuslainsäädäntöön. Opetussuunnitelman perusteissa määrätään paikallisen esiopetuksen ja perusopetuksen toimintakulttuurista, paikallisen opetussuunnitelman laatimisesta ja sisällöstä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määrätään eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, opiskelun yleisen ja erityisen tuen järjestämisestä, maahanmuuttajataustaisten  oppilaiden opetuksen järjestämisestä, erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämisestä sekä oppilaan arvioinnista ja todistuksista. Opetussuunnitelman perusteet on koulutuksen järjestäjiä velvoittava asiakirja.  Opetussuunnitelman perusteissa on laadittu myös arviointikriteerit 6. ja 7. luokan nivelvaiheeseen sekä päättöarviointiin.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on edistää laadukkaan ja yhtenäisen esiopetuksen yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Perusteissa määritellään myös huoltajien ja esiopetuksen henkilöstön yhteistyötä sekä opiskeluhuollon keskeisiä periaatteita. Esiopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet liittyvät yhteen ja muodostavat toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sisältää esiopetuksen tavoitteita koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä.

Opetussuunnitelmien perusteet on koulutuksen järjestäjiä velvoittavia asiakirjoja.

Opiskelun erityiset painoalueet Tehostetun tai erityisen tuen oppilaalle määrätyssä oppiaineessa laadittu äärimmäinen opetuksen eriytyksen muoto. Tällöin keskitytään oppiaineksen ytimeen, joka oppilaan on tarkoitus omaksua. Painopistealueet määritellään oppimissuunitelmassa tai HOJKSissa ja arviointi tapahtuu näihin kriteereihin vertaamalla. Oppilaan ei ole mahdollista saavuttaa parhaita arvosanoja painopistealueittaisella opiskelulla. Elleivät painopistealueet tuota riittävää oppiaineksen hallintaa, on mahdollista yksilöllistää oppiaineen oppimäärä. Toisaalta mikäli ydinosaamisalueet tulevat hallintaan ja oppilas alkaa hallita aihetta, voidaan painopistealueet purkaa milloin tahansa lukuvuoden aikana.

OPO = oppilaanohjaaja antaa perusopetuksen oppilaille sekä yksilöllistä että ryhmäohjausta eli oppilaanohjausta. 

Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksessa eli opinto-ohjauksessa tuetaan oppilaiden opiskeluvalmiuksien kehittämistä ja opiskeluun liittyvien valintojen tekemistä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tuetaan jatko opintoihin liittyvissä valinnoissa. Tarkoitus on, että oppilas kykenee edistämään oppimisvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä.

Oppilaan ohjaus Oppilaan ohjausta annetaan koko perusopintojen ajan ja erityisesti opintojen loppuvaiheessa. Tämä tehtävä kuuluu kaikille opettajille ja tarkoituksena on tukea oppilaan edellytyksiä oppia ja kehittyä. 

Opiskeluhuolto on toimintaa, jolla edistetään oppilaan hyvää oppimista sekä psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Lisäksi ylläpidetään ja edistetään sosiaalista hyvinvointia. Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa. Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan mm. käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut, yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatavat, yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen ja oppilashuollon yhteistyö oppilaiden ja huoltajien kanssa. Opiskeluhuoltoon sisältyvät opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto  sekä kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Opiskeluhuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja kotien  kanssa. Opiskeluhuoltoa toteutetaan moniammatillisesti. ks. monialainen ja -ammatillinen yhteistyö. Koulun opiskeluhuoltohenkilöstöön kuuluvat esim. luokanohjaaja, rehtori, erityisopettaja, koulupsykologi, koulukuraattori, opinto-ohjaaja ja koululääkäri. 

Opiskeluhuolto / yhteisöllinen Yhteisöllinen opiskeluhuolto ennaltaehkäisee fyysisiä, psyykkisiä ja psykologipalveluja sosiaalisia ongelmia ja tukee koko koulua yhteisönä. Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia, huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä, tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien, lasten ja nuorten kanssa toimivien viranomaisten sekä oppilashuollon toimijoiden kesken.

Opiskeluhuolto / yksilöllinen Yksilöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa (=MAR). Oppilaan ja huoltajan suostumus on pohjana, kun käsitellään oppilaan asioita hänen tukemisekseen koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

Opiskeluhuoltokertomus Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Laissa määritellään tarkasti, mitkä asiat opiskeluhuoltokertomukseen pitää laittaa. Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Tiedot ovat salassapidettäviä.

Oppimaan oppiminen on oppilaan opiskelutaitojen, -strategioiden ja -asenteiden kehittymistä. Oppimaan oppimisessa on tärkeää myös se, että oppilaan käsitys itsestään oppijana muodostuu myönteiseksi. Tällöin hän kykenee haastamaan itseään ja saa onnistumisen elämyksiä. Itsetunto kehittyy myönteisemmäksi ja mahdollisuudet saavuttaa korkeampia tavoitteita avautuvat.  Oppilas osaa siis asettaa työlleen tavoitteita ja työskennellä niiden suuntaisesti suunnitelmallisesti.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppilaalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tarpeen ilmetessä. Tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot ovat yleinen, tehostettu  ja erityinen tuki. Vanhemmille ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää  näkemyksensä tuen antamisesta.  

Oppimiskäsitys pohjautuu ihmiskäsitykseen ja ohjaa opettajan työtä. Perinteinen pedagoginen tutkimus jakaa oppimiskäsitykset neljään eri kategoriaan. Nämä ovat behavioristinen, kognitiivinen, konstruktivistinen ja kontekstuaalinen oppiminen. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa avataan oppimiskäsitystä. Perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija.

Oppimissuunnitelma on henkilökohtainen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Jokaiselle  voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa  tehostettua tukea. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään oppimissuunnitelmasta ja sen käytöstä. Oppimissuunnitelman voi laatia myös yleisen tuen oppilaalle, mutta silloin ei tarvitse tehdä pedagogista arviota ennen suunnitelman tekoa.

Esiopetuksessa oppimissuunnitelma voi sisältyä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai varhaiskasvatussuunnitelma oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelmaa ei vaadita muilta kuin tehostettua tukea saavilta oppilailta, se voidaan silti laatia kaikille esiopetuksen oppilaille. 

Oppimistavoitteet ilmaisevat, mihin oppimisella pyritään. Tavoitteet voivat koskea perusopetusta  yleisesti tai jotakin oppiainetta erityisesti.  Lähtökohtaisesti kaikkia oppilaita koskevat yleiset oppimistavoitteet, jotka on laadittu jokaiselle vuosiluokalle ja oppiaineelle. Oppimistavoitteita voidaan yksilöllistää jonkin oppilaan kohdalla ja silloin tulee laatia asiasta pedagoginen selvitys. HOJKSissa määritellään nämä yksilölliset tavoitteet, joihin perustuen suoritetaan arviointi. Yksilöllistetyn oppiaineen voi arvioida sanallisesti, myös päättötodistuksessa. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan tavoitteet ovat myös yksilöllisesti laadittuja ja niiden tulee olla oppilaan saavutettavissa. Toiminta-alueittaisen opetuksen tavoitteena (HOJKSissa määriteltynä) on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, jotka edistävät hänen kokonaisselviytymistään ja toimintakykyään.

Oppimisvalmiudet

Oppimisvalmiuksiin luetaan mm.

• Oppiminen

  • • muisti, kielelliset valmiudet, matemaattiset valmiudet

• Työskentelytaidot

• • • • • kyky kuunnella ja noudattaa yhteisiä ohjeita, motivaatio, kiinnostus oppimista kohtaan, keskittymiskyky, fyysinen jaksaminen, motoriset taidot, kyky suunnitella ja toteuttaa omaa toimintaa, omista tavaroista huolehtiminen, vastuunotto omasta opiskelusta

• Sosiaaliset taidot 

• • • • • yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, itsesäätelytaidot, rohkeus pyytää apua

• Koulunkäynti (koskee perusopetusta)

• • • • • kyky sitoutua tekemiseen / oppimiseen, arjen toimista huolehtiminen

Oppimäärä Perusopetuksen oppimäärä on kansallinen käsite. Perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaan  yhdeksänvuotinen. Perusopetuslaissa on määritelty perusopetuksen oppimäärään sisältyvät  yhteiset oppiaineet. Kullakin aineella on oma oppimääränsä. Opetussuunnitelman perusteissa  perusopetuksen oppimäärä konkretisoituu eri oppiaineiden tai oppiainekokonaisuuksien tavoitteiksi  ja keskeisiksi sisällöiksi. 

Oppimäärän yksilöllistäminen Oppilaan ensisijaisena tavoitteena on opiskella yleisen oppimäärän mukaisesti. Mikäli hän ei yleisestä  ja tehostetusta tuesta huolimatta saavuta yleisen oppimäärän tavoitteita, yhden tai useamman  oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee  oppilaan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaisesti. Oppimäärän  yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä.  HOJKSissa selvitetään, mitkä asiat oppilaan odotetaan itselleen riittävän tasoisesti omaksuvan ja arviointi suoritetaan näiden tavoitteiden pohjalta, numeroin ja/tai sanallisesti.

Oppivelvollisuus (yleinen) on lakiin perustuva velvollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä. Oppivelvollisuuden voi suorittaa osallistumalla perusopetukseen tai hankkimalla muulla tavoin perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Se päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun  

oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 12 vuotta. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. 

Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto). 

Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessa tai koulunkäynnissä, on oikeus saada osa-aikaista  erityisopetusta muun opetuksen ohessa yksilö- pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille,  joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä  oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaisen  erityisopetuksen toteuttamisen tavoista tiedotetaan oppilaille ja vanhemmille.  Osa-aikaista erityisopetusta on myös lukiopetus.

Pedagoginen asiakirja Pedagogiset asiakirjat liittyvät kolmiportaisen tuen tasoihin. Yleisessä tuessa voidaan laatia oppimissuunnitelma. Se ei ole välttämätöntä. Yleisestä tuesta siirrytään tehostettuun tukeen laatimalla pedagoginen arvio. Tehostettuun tukeen siirtymisen jälkeen laaditaan oppimissuunnitelma. Kun siirrytään tehostetusta tuesta erityiseen tukeen, laaditaan pedagoginen selvitys. Erityisen tuen toimet määritellään Henkilökohtaisessa Opetuksen Järjestämistä Koskevassa Suunnitelmassa (HOJKS).

Pedagoginen arvio Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon, jonka oppilaan opettaja tai opettajat  yhdessä laativat. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne  kokonaisuutena, oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista, oppilaan oppimisvalmiudet  sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet sekä arvio siitä, millaisilla tukijärjestelyillä  oppilasta jatkossa tuetaan. Yhteistyö oppilaan ja vanhempien kanssa on tärkeää sekä tarpeiden  selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta.  Arvio on käsiteltävä moniammatillisesti

Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä oppilaasta tehdään pedagoginen selvitys  opetuksesta vastaavien ja opiskeluhuollon moniammatillisena yhteistyönä. Pedagogisessa  selvityksessä selvitetään oppilaan oppimisen eteneminen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena.  Selvityksessä ilmenee myös oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista, oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet. Lisäksi tehdään arvio, millaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea sekä perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas perusopetuksessa yksilöllistetyn oppimäärän yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Pedagogista selvitystä tulee tarvittaessa  tukea psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä.  Selvitys on käsiteltävä moniammatillisesti.

Perusopetus on 1.–9. luokkien opetusta, jota annetaan peruskoulussa. Sitä voidaan antaa myös  oppilaan kotona, kansanopistoissa, aikuislukioissa tai muissa oppilaitoksissa, joilla on perusopetuksen  järjestämislupa.  

Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetuksen tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista  saavuttaa 12:ssa vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä  aikaisemmin ja kestää 13 vuotta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus  saada esiopetusta. Lapsen vanhemmille tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri  vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Vanhemmat päättävät, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta  edeltävään esiopetukseen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen  oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta.  

Pienryhmä on termi, jota käytetään eri merkityksissä. Pienryhmä voi tarkoittaa:

• joustavia ryhmittelyjä, jolloin luokka tai ryhmä on jaettu erilaisiin ryhmiin

• oppilaan tilapäistä tai jaksottaista opiskelua pienemmässä ryhmässä esim. erityisopettajan kanssa, kun oppilaalla on opiskelun tai koulunkäynnin haasteita

• esiopetuksen päivittäisten tilanteiden sujuvoittamiseksi muodostettuja ryhmiä, esimerkiksi ruokailu- ja siirtymätilanteissa.

Luokkamuotoisesta erityisopetuksesta ei tule selvyyden vuoksi käyttää termiä pienryhmä vaan erityisluokka tai luokkamuotoinen erityisopetus.

Päiväkodinjohtaja Päiväkodinjohtaja ohjaa ja valvoo esiopetusyksikön opetus- ja kasvatustyötä. Hän vastaa yksikkönsä turvallisuudesta, toimintakulttuurista, hallinnollisista tehtävistä ja taloudesta sekä myöntää pidemmät vapaat oppilaille. Päiväkodinjohtaja osallistuu esiopetuksen nivelvaiheiden tiedonsiirron ja yhteistyön suunnitteluun. Päiväkodinjohtajan työ vaatii esimiesosaamista, pedagogista osaamista ja kiinnostusta työyhteisön kehittämiseen.

Rehtori / koulun johtaja Rehtori on koulun johtaja. Hän ohjaa ja valvoo koulun opetus- ja kasvatustyötä. Hän vastaa koulun hallinnollisista tehtävistä, seuraa koulun taloutta, tekee lukuvuoden työsuunnitelman, myöntää pidemmät vapaat oppilaille, järjestää opettajankokoukset,  ja hänellä saattaa olla myös opetustunteja. Koulunjohtaja toimii pienemmissä kouluissa ja hänellä on myös rehtoria enemmän opetustyötä. Rehtorin ja koulunjohtajan työt vaativat esimiesosaamista, pedagogista osaamista ja kiinnostusta työyhteisön kehittämiseen. 

Resurssiopettaja Resurssiopettajana voi toimia luokanopettaja, aineenopettaja tai erityisopettaja. Resurssiopettaja toimii rehtorin, erityisopettajien ja luokan-/aineenopettajien kanssa. Hänet palkataan usein opetusryhmien pienentämiseen.

Samanaikaisopetus on opetusta, jossa kaksi tai useampi opettaja työskentelee yhdessä saman opetusryhmän kanssa. Tällöin esimerkiksi erityisopettaja toimii opettajan työparina mahdollistaen joustavat ryhmittelyt, opetuksen eriyttämisen ja henkilökohtaisen ohjauksen. Myös resurssiopettaja tai kuka tahansa muista opettajista voi toimia samanaikaisopettajana. 

Struktuuri selkeyttää päivän rakennetta, ympäristöä ja toimintaa. Strukturoida voidaan esimerkiksi aikaa, tilaa, istumajärjestystä, siirtymiä ja vuorovaikutusta. Struktuurista on hyötyä kaikille, ja se edistää työrauhaa. Erityisesti toiminnanohjauksen pulmien yhteydessä struktuurista on merkittävää hyötyä. Hyvin suunnitelluissa, selkeästi strukturoiduissa tilanteissa on jokaisen oppilaan helppo oppia ja keskittyä. 

Tehostettu tuki on kolmiportaisen tuen keskimmäinen porras. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti  useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä  oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen  tuki. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja.  

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus (TOI)

Opetus voidaan perusopetuksessa järjestää toiminta-alueittain vain, jos oppilas ei kykene suoriutumaan opinnoistaan edes yksilöllistettyjen oppimäärien avulla. Vaikeasti kehitysvammaisten oppilaiden lisäksi tässä tulevat kyseeseen esim. muutoin vammaiset taikka vakavasti sairaat oppilaat. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Tukiopetus on yksi perusopetuslaissa säädetyistä tukimuodoista. Sille ominaista on yksilöllisyys tehtävien, ajankäytön ja ohjauksen suhteen. Sitä annetaan oppilaille, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai jotka muutoin tarvitsevat tukea oppimisessaan. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet  on havaittu, jotta oppilas ei jää pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksen tulee olla suunnitelmallista. Oppilaalla on oikeus tukiopetukseen kaikilla tuen tasoilla.

Tuntijako Opetuksen järjestäjä päättää valtioneuvoston asetuksessa olevan kansallisen tuntijaon pohjalta paikallisesta tuntijaosta. Päätetään siitä, miten  perusopetukseen käytetty aika jaetaan eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen. Tuntijaossa  ilmoitetaan oppiaineiden opetukseen käytettävät vähimmäismäärät vuosiviikkotunteina. 

Vaativa monialainen tuki ei ole tuen neljäs porras, vaan sitä voidaan toteuttaa tuen portaasta riippumatta. Vaativuus muodostuu oppilaiden tuen tarpeista ja niiden monialaisuudesta. Useimmiten kyseessä ovat oppilaat, joilla on havaittu vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismin kirjoa. Osalla lapsista on pidennetty oppivelvollisuus. Lisäksi vaativan monialaisen tuen piiriin saattaa kuulua oppilaita, joilla on perusopetuslain 18 §:n mukaisia erityisiä opetusjärjestelyjä.

Opetuksen järjestämisen vaativuutta osoittaa myös se, että sen yhteydessä tehdään yhteistyötä monen ammattilaisen kesken. Oppilailla saattaa olla henkilökohtainen avustaja, luokassa toimii koulunkäynnin ohjaaja ja mahdollisesti myös esimerkiksi tulkki. Oppilaiden vanhemmat tai huoltajat ovat tiiviisti mukana koulutyössä tukeakseen lapsensa kasvua ja kehitystä. Osallisina voivat olla eri tieteenalojen tai terapioiden asiantuntijat (lääkärit, psykologit, puhe-, musiikki-, fysioterapeutit jne.).

Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:34.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80629/OKM_34_2017.pdf [haettu 21.1.2022]

Valmistava opetus Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu kaikille niille esi- ja perusopetusikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, joilla ei ole vielä tarvittavia kielellisiä valmiuksia opiskeluunsa esi- tai perusopetuksessa. Opetukseen voi osallistua myös ilman oleskelulupaa. 

Varhainen tukeminen Tavoitteena on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistaa ja ennaltaehkäistä oppimisen haasteita sekä poistaa hyvinvoinnin esteitä. Varhainen ja riittävä tuki mahdollistaa jokaisen oppilaan oppimisen ja kasvun tasavertaisena ryhmän jäsenenä. Tarvittaessa tuki suunnitellaan oppilaan arkeen yhteistyössä huoltajien, opiskeluhuollon sekä mahdollisten kuntouttavien toimijoiden kanssa. 

Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja työskentelee esiopetuksen ja täydentävän varhaiskasvatuksen ryhmässä. Hän osallistuu oman ryhmänsä oppilaiden opetuksen ja kasvatuksen toteuttamiseen sekä hyvinvoinnin ja kasvun tukemiseen. Lastenhoitaja osallistuu lapsen tuen suunnitteluun yhteistyössä oman tiiminsä ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Hän toimii yhteistyössä perheiden kanssa sekä osallistuu oppilaan tuen suunnitteluun ja monialaiseen yhteistyöhön tarvittaessa. 

Varhaiskasvatuksen opettaja Varhaiskasvatuksen opettajana toimii opettajana esiopetuksessa. Hän vastaa oman ryhmänsä oppilaiden opetuksesta, hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Hänen vastuullaan ovat lapsen tuen arviointi, suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Esiopetuksen opettaja huolehtii omalta osaltaan poissaolojen myöntämisestä oppilaalle ja vastaa yhteistyöstä ryhmänsä oppilaiden huoltajien kanssa. Hän vastaa myös opetuksen kannalta välttämättömien tietojen siirtymisestä nivelvaiheissa. 

Verkostopalaveri Kokous, jossa käsitellään oppilaan hyvinvointiin ja/tai terveyteen liittyviä asioita. huoltajan suostumuksella. Verkostopalaverin kokoaa koulun ulkopuolinen taho, kuten terveydenhuolto tai sosiaalitoimi. Joskus verkostopalaverin yhteydessä käsitellään myös koulunkäyntiin liittyviä asioita. Tällöin koulun pedagogisia asiantuntijoita kutsutaan mukaan ja he ovat läsnä kyseisen osan palaverista.

Vuosiluokka Vuosiluokalla tarkoitetaan tietyn luokka-asteen oppilaita, esimerkiksi ensimmäisen tai toisen luokan oppilaita.  Peruskoulu jaetaan yhdeksään vuosiluokkaan. 

Vuosiluokkiin sitomaton opetus on opetuksen järjestämisen tapa, jossa oppilaat etenevät vuosiluokkien sijaan oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti.  Oppilas siirtyy vuosiluokkiin sitomattomassa opiskelussa lukuvuoden koulutyön päättyessä seuraavalle vuosiluokalle. 

Yhdysluokka Yhdysluokassa opiskelee samassa opetusryhmässä eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Opetus voidaan toteuttaa joko kokonaan vuosiluokkien mukaisesti tai vuorokursseittain (huolehdittava sisältöjen jatkuvuudesta). Jos oppilas siirtyy vuorokurssittain toteutetusta opetuksesta vuosiluokittaiseen opetukseen, järjestetään hänen opetuksensa yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi.

Yhteishaku on järjestelmä, jolla haetaan keskitetysti peruskoulun jälkeiseen toisen asteen  koulutukseen. Yhteishaussa haetaan nuorten tai aikuisten lukioihin, ammattikouluihin perustutkintoihin, perusopetuksen lisäopetukseen, erilaisiin valmistaviin koulutuksiin (TUVA, TELMA) tai kansanopistojen oppivelvollisille suunnattuihin koulutuksiin. Samalla hakulomakkeella haetaan lukioihin ja ammatillisiin koulutuksiin. Ammatilliset oppilaitokset järjestävät jatkuvia hakuja ympäri vuoden ammatillisiin perustutkintoihin. Opintopolussa tai suoraan oppilaitoksilta saa näistä lisätietoja.

Yhteisopettajuus on kahden tai useamman opettajan tasa-arvoista yhteistyötä, jossa he vastaavat yhdessä oppilasryhmän opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta sekä oppimisen arvioinnista. Yhteisopettajuuden muotoja ovat esim. vuorotteleva opetus, tiimiopetus, jaetun ryhmän opetus, eriyttävä opetus ja pistetyöskentely. 

Yhteistyö kodin kanssa
Kodin ja esiopetuksen tai koulun yhteistyöllä tarkoitetaan henkilöstön ja oppilaiden huoltajien yhteistä toimintaa oppilaiden terveen ja turvallisen kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Perusopetuslaki velvoittaa olemaan yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyötä tehdään niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Yhteistyö voi olla lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin, arviointiin, opetussuunnitelman laatimiseen ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvää. Monessa yksikössä toimii vanhempainyhdistys, joka osaltaan edistää yhteistyötä sekä oppilaiden kotien keskinäistä yhteenkuuluvuutta.  

Yleinen tuki Kolmiportaisen tuen alin porras, josta seuraavat tehostetun ja erityisen tuen portaat. Myös yleisessä tuessa on mahdollista tehdä oppimissuunnitelma. Yleinen tuki takaa sen, että jokainen oppilas saa tarvitessaan ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Laadukas  perusopetus (mm. oppilaiden erilaisten tarpeiden huomioiminen, joustavat  opetusjärjestelyt, välittävä ja myönteinen ilmapiiri ja toimiva kodin ja koulun yhteistyö) on tukemassa kaikkien oppilaiden oppimista ja koulunkäyntiä. 

Yleisopetuksen yhteistyöluokka Erityisluokan oppilaalle nimetään yleisopetuksen yhteistyöluokka. HOJKSissa kerrotaan, miten integrointeja tähän yleisopetuksen luokkaan toteutetaan. Oppilas saattaa olla yhteistyöluokan mukana esim. kaikki tai osan tietyn oppiaineen tunneista. Tarkoitus on, että oppilas tuntee itsensä osaksi ikäluokkaansa. Tilanteen kehittyessä suotuisasti näitä integrointeja voidaan lisätä ja lopullisena tavoitteena sijoittaa oppilas kokonaan yhteistyöluokan oppilaaksi.

Yleisopetus Kaikille oppilaille yhteistä perusopetusta kutsutaan yleisopetukseksi. Yleisopetuksen luokassa voi opiskella oppilaita kaikilta kolmelta tuen tasolta (yleinen, tehostettu, erityinen), jolloin käytössä tulee olla riittävät tukitoimet (eriyttäminen, ohjaajapalvelut, resurssiopetus jne.) kaikille tuen tason oppilaille. Yleisopetuksen luokan/opetusryhmän mukana voidaan opettaa erityisluokan erityisen tuen oppilaita integroituina joissain oppiaineissa siten, että oppilas on osittain yleisopetuksen luokassa, osin omassa erityisluokassaan. Toisaalta myös erityisluokassa on mahdollista opiskella kokoaikaisesti opiskellen yleisen oppimäärän mukaisesti. Tavoitteena on joka tapauksessa kaikkien oppilaiden mahdollisimman vahva integroituminen omaan ikäluokkaansa.