Osaamismerkit ja digitalisaatio

Koonti 2020 on kesken (25.2.2020) ja aluksi myös toistoa on paljon...

Digitalisaatio ja osaamismerkit - ajatuksia.

Jukka Orava, erityissuunnittelija, kasko, otke, 2020

Koonti käsittelee Edu.hel.fi osaamismerkkejä Digitalisaatio-ohjelman 2016-2019 päättyessä. Teksti ja siinä esitetyt asiat ovat epävirallisia eivätkä edusta kaskon virallista kantaa. Tähän koontiin ja laajemmin Edu.hel.fi osaamismerkkeihin liittyviä havaintoja, kommentteja, arvioita ja ehdotuksia voi laittaa joko Jukalle suoraan tai merkkijärjestelmän yleisen sähköpostin (osaamismerkki@edu.hel.fi) kautta. Kaikki palaute käsitellään anonyymisti.

Plussat eli positiivisia huomioita osaamismerkeistä

Näyttöpohjainen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tukee ja ohjaa itsenäistä ja yhteisöllistä osaamisen arviointia ja kehittämistä.
Edu.hel.fi näyttöpohjaiset digitaaliset osaamismerkit perustuvat Digi.hel.fi ja OPE.fi viitekehikkoon ja ovat sitä kautta linjassa muiden kansallisten ja kansainvälisten opetushenkilöstön digitaitojen ja 2019 julkaistun EU standardin DigCompEdu kanssa.
Osaamismerkkejä on korjattu sekä kriteerikuvausten että näyttöjen ohjeistuksen osalta jatkuvasti saadun palautteen ja virheiden tunnistamisen kautta. Vuosittain on järjestetty erikseen kehittämispaja jossa muutoksia on tehty yhdessä mm. puoltajien kanssa. Palautetta ja korjausehdotuksia on pyydetty sekä nimettömästi palautepostiin että pääkäyttäjälle henkilökohtaisesti. Myös Yammerin foorumeita on käytetty palautteiden keräämiseksi ja raportoinnissa.
Osaamismerkkijärjestelmä perustuu osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Perinteistä raportointia kattavampi tapa kuvata osaamisen nykytilaa. Tavoitteena vahvistaa osaamisen näkyväksi tekemistä, jakamista ja keskustelua osaamisesta työyhteisöissä. Mahdollisuus hyödyntää osaamismerkkejä onnistumiskeskusteluissa kehittämisen tukena sekä mm. kertapalkitsemisen perusteena. Voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisessä ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja kohdistamisessa. Voidaan hyödyntää esimerkiksi henkilövalintojen yhteydessä.
Näyttöön perustuvina digitaalisina osaamismerkkeinä ja osaamisen sertifikaatteina merkit toimivat pedagogisen portfolion tavoin.
Digi.hel.fi viitekehikon avulla toimialalla on käytössä selkeä henkilöstön osaamisen kehittämistä tukeva kuvaus, jonka jatkokehittäminen tarjoaa selkeän taustan formaalille ja informaalille osaamisen kehittämiselle täydennyskoulutuksesta itseopiskeluun ja osaamisen kehittämisen johtamiseen. Viitekehikon avulla tapahtuva osaamisen kehittäminen, hankkeet ja projektit, osaamisen johtaminen ja täydennyskoulutus tarjoavat kansainvälistä vertailua kestävän lähtökohdan.
Digi.hel.fi taitotasojen viitekehyksen kehittäminen kotimaisten ja ulkomaisten kehyskuvausten kanssa (esim. DigiCompEdu) tukee kaskon systeemistä osaamisen kehittämistä.
Digi.hel.fi taitokuvausten kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa osallistaa henkilöstöä strategiseen osaamisen suunnitteluun ja arviointiin.
Edu.hel.fi osaamismerkeillä osaaminen tunnistetaan kollegiaalisesti ns. puoltajien toimesta. Puoltajatoiminta tukee yhteisöllistä osaamisen- tunnistamista ja kehittämistä sekä henkilöstön osallistumista osaamisen arviointiin.
Osaamisen kollegiaalinen tunnistaminen tukee esimiehen roolia osaamisen tunnustamisessa organisaatiossa sekä laajemmin osaamisen johtamisessa esim. täydennyskoulutuksen ja osaamisen kehittämisen toimenpiteiden määrittelyssä ja arvioinnissa.
Edu.hel.fi osaamismerkit ovat saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Myös muilla kielillä kuten englanniksi merkit on helppo toteuttaa käännöskustannuksilla.
Edu.hel.fi osaamismerkit voi myös tulostaa ja tallentaa PDF tiedostona.
Edu.hel.fi osaamismerkit ovat käytössä koko toimialan henkilöstölle hallinnosta aikuiskoulutukseen.
Myös muut kuin kaskon työntekijät voivat vapaasti hakea merkkejä. Muilla kuin kaskon tunnuksilla haettujen merkkien puoltaminen voidaan eriyttää esim. hallinnon asiantuntijoille tai ylläpidolle.
Edu.hel.fi osaamismerkkien käyttö on mahdollista myös rekrytoinnissa ja työnhaussa. Tehtäväkuvauksissa ja kompetenssivaatimuksissa voidaan helposti hyödyntää sekä Digi.hel.fi taitokuvauksia että Edu.hel.fi osaamismerkkejä esim. pedagogisen portfolion tapaan.
Edu.hel.fi osaamismerkkejä on kevennetty ja niitä voidaan keventää entisestään. Kevennyksiä on tehty mm. johdon esityksestä siten että näyttöjen todistevelvoitetta ja taitokriteerien eri osioita on vapaaehtoistettu. Näin heille jotka haluavat osoittaa näytössä kaikkien osa-alueiden todisteet kuvauksineen on pystytty säilyttämään selkeä kuvauksellinen yhteys Digi.hel.fi -viitekehikkoon.
Edu.hel.fi osaamismerkit ovat herättäneet runsaasti kotimaista ja kansainvälistä huomiota. Näyttöpohjaiset digitaaliset avoimet osaamismerkit (Open Badges) ovat vielä harvinaisia ammatillisten ydintaitojen osalta. Yhteistyö- ja esittelypyyntöjä on tullut useammasta eri organisaatiosta Suomessa ja ulkomailla sekä kutsuja useisiin kansainvälisiin konferensseihin ja kotimaisiin tapahtumiin.
Osaamismerkkien kehittämistä on linkitetty yhteistyöhön kotimaassa Tieken hallinoiman BadgeFinland verkoston kautta.

Edu.hel.fi osaamismerkit toteutettiin avoimen lähdekoodin ohjelmisto- ja tuottajariippumattomalla Open Badge teknologialla. Sekä merkkien tuotanto että säilytys voidaan tarvittaessa siirtää joko itselle tai jollekin toiselle tuottajalle. Toimintaympäristö on intuitiivinen eikä vaadi koulutusta puoltajatoimintaan osallistuvilta, lyhyt perehdytys riittää.
Esimiesten ei tarvitse käyttää merkkien hallintaympäristöä.
Edu.hel.fi osaamismerkit valmistuivat keväällä 2017 aikataulussa ja ovat kaikkien vapaasti käytettävissä kaikille avoimella verkkosivustolla.
Merkkejä voidaan jakaa sähköisesti lähes kaikissa oppimisalustoissa.
Merkkilomakkeita voidaan syvätä digitaalisiin dokumentteihin ja verkkosivuille. Merkkilomakkeiden hyperlinkkejä voi jakaa lähes kaikkialle eikä linkki muutu vaikka merkkiä korjataan.
Edu.hel.fi digitaalisia osaamismerkkejä voidaan lähes rajattomasti tallentaa ja jakaa. Tallentaminen tapahtuu joko omiin tiedostoihin tai ilmaiselle osaamispassi -tilille. Osaamismerkkien jakaminen sähköisesti on helppoa eikä sertifikaattia ole helppo väärentää. Omassa passissa merkkeihin voi lisätä uusia dokumentteja ilman että sertifikaatti vaarantuu. Merkin saaja hallinnoin itsenäisesti omia merkkejä ja niiden näkyvyyttä passin avulla.
Digitaaliset osaamismerkit mahdollistavat merkkihakemusten syväämisen kaikkiin niihin yhteyksiin joissa hakemuslomakkeen jakaminen katsotaan tarpeelliseksi. Pilvipalvelussa sijaitseva lomake saavutetaan hyperlinkin avulla lähes mistä tahansa, useimmilla mobiili ja päätelaitteilla sekä useimmilla selaimilla.
Osaamismerkkien hakeminen ei vaadi kirjautumista vaikka merkkien hakeminen rajoitettaisiin esim. kaskon sähköposteihin.
Näyttöpohjaiset Edu.hel.fi osaamismerkit tehostavat osaamisen kehittämistä ja täydennyskoulutusta. Osaamismerkit mahdollistavat jo olemassa olevan osaamisen tunnistamisen ja todentamisen mikä vähentää näiden taitojen koulutustarvetta, lisää motivaatiota kehittää omaa osaamista haluamillaan tavoilla, ajasta, paikasta ja kehittämismuodosta riippumatta. Osaamismerkit myös tukevat näiden taitojen itseopiskelua ja osaamisen ohjaamista sekä koulutussuunnittelua.
Koulutusten ja vertaiskouluttamisen kokonaisuuksien kyky soveltaa ja hyödyntää sekä Digi.hel.fi taitotasoja että Edu.hel.fi osaamismerkkejä on kehittynyt matkan varrella. Yhteisöllistä kollegiaalisesti ohjattua aikaa osaamismerkein tapahtuvan osaamisen tunnistamiseen on raportoitu varsinkin lukioissa ja osassa peruskouluja. Resursoimalla aikaa jo olemassa olevan osaamisen tunnistamiseen esimiehet ovat samalla mahdollistaneet yhteisöllisen osaamisen jakamisen ja sitä kautta organisaation osaamisen kokonaisuuden uudenlaista yhdessä kehittämistä.
Esimiesten tuki osaamismerkkien käyttöön. Erityisesti ne esimiehet jotka ovat resursoineet yhteistä aikaa ja kollegiaalista ohjausta osaamismerkkien edellyttämien näyttökuvausten tuottamiseen näkyy myös merkkitilastoissa.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Edu.hel.fi osaamismerkein on mukana rehtoreiden perehdytyksessä ja osaamismerkkien esimiehille suunnattu materiaali on digitaalisena osaamismerkkien tukisivustolla (https://sites.google.com/edu.hel.fi/osaamismerkki).
Edu.hel.fi osaamismerkkien julkinen kommentointi on ollut määrällisesti pääasiassa positiivista ja esim. rehtorit ja asiantuntijaopettajat ovat välittäneet postiivista kokemusta merkkien käytöstä. Isoin osa esitetystä kritiikistä on kohdistunut Digi.hel.fi taitotasoihin ja niihin asetettuihin tavoitteisiin sekä näyttöön perustuvan osaamisen todentamisen vaativuuteen.
Edu.hel.fi osaamismerkkijärjestelmän ylläpito ja toiminta on yhteisöllistä, kollegiaalista, taloudellista ja kustannustehokasta. Lisenssi ja käyttökustannukset vuosilta 2017-2020 ovat alle 4000€. Puoltajien sijaiskuluihin on puolestaan käytetty alle 7000€ mukaan lukien pilotointi ja kehittämistoimet. Osaamismerkkien hallinnointi ja kehittämistyö on puolestaan vienyt noin 30% yhden suunnittelijan työajasta (arvio, tarkennetaan myöhemmin).
Edu.hel.fi osaamismerkit ovat näyttöpohjaisia osaamismerkkejä, joiden hakemustekstien maksimi sanamäärä kuvauksissa on rajattu alle 450 sanaan. Liitteistä annetaan aina tiivistetty kuvaus ja liitteiden tulee olla julkisia. Materiaalien kokorajoituksilla puoltaminen on saatu alle minuutin lukuaikaan (puoltajat) eikä hakemustekstien kirjoittaminenkaan vaadi paljoa aikaa.
Puoltamisen yhdistäminen puoltajan kouluttamiseen ja muuhun osaamisen kehittämisen ohjaustoimintaan vähentää edelleen puoltamisaikaa. Tämä ohjaaja-osallistuja ja puoltaja-hakija yhdistelmä myös edistää arviointiosaamista sekä hakijoilla (oppija) että puoltajilla (ohjaaja).
Raportoitavaan henkilöstöön (3340) kuuluvia mutta täysin ilman yhtäkään merkkiä olevia henkilöitä on 626 kpl eli 18.7% määritellystä kohderyhmästä.

Miinukset eli asiat joihin tulisi kiinnittää huomiota

Osaamismerkkien käyttöön on liittynyt alusta lähtien epäselvyyttä.
Merkkijärjestelmän rooli ja käyttö ei ole ollut riittävän tuttu kaikille. Välillä on kerrottu merkkien käytön ja hakemisen olevan vapaaehtoista tai että merkeistä luovutaan kokonaan.
Ristiriitainen viestintä on nakertanut motivaatiota yhtälailla yksilön kuin myös yksiköiden tasolla.
Osa osaamismerkkien hakijoista on kokenut esimiesten osallisuuden ja tietämättömyyden osaamismerkeistä ja niiden hakemisen perusteista ongelmalliseksi. Toisaalta esimiesten rooli esim. merkkihakemusten työstämisen ajallisessa resursoinnissa on koettu merkittäväksi ja motivoivaksi.
Osaamisen vertaistunnistamisen eli osaamismerkkien puoltamisen vähäinen resursointi on vähentänyt halukkaiden puoltajien hakeutumista tehtävään. Suoritettujen merkkien määrään suhteutettuna, puoltajia on vielä liian vähän ja siksi puoltoajat ajoittain ruuhkautuvat ja venyvät. Osaamisen vertaistunnistajina eli puoltajina toimi vuoden 2019 lopussa 18 henkilöä sekä kaksi (+2) hallinnon asiantuntijaa. Isommalla joukolla puoltaminen sekä kevenee että nopeutuu.
Osaamismerkkejä ei pitäisi hakea ilman konkreettista ja dokumentoitua näyttöä. Palautetaan täydennettäväksi hakemusten käsittely vie noin kuusi kertaa enenmmän aikaa.
Hallinnon asiantuntijoiden passiivisuus tunnistaa oma osaaminen taitotasoille. Hallinnon asiantuntijoissa ei ole adminin lisäksi yhtään taitotasolle 3 tunnistettua osaajaa.

Digi.hel.fi -viitekehikon vähäinen huomioiminen koulutusten ja osaamisen kehittämisen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Taitokuvausten kokonaisuuden käyttö osaamisen kehittämistoiminnan ja johtamisen yhteydessä sijoittaa toimenpiteitä ja tavoitteita laajempaan taitojen ja osaamisen kehittämisen yhteyteen jota voidaan viitekehikkojen avulla tarkastella, arvioida ja vertailla.
Ruotsinkielisten hakemusten puuttuvat puoltajat. Ruotsinkielisellä palvelulla ei ole yhtään puoltamistoimintaan hakeutunutta henkilöä. Osasyy tähän voi olla puoltajien puuttumisesta johtunut ajoittainen viive merkkihakemusten käsittelyssä. Vajetta on paikattu vapaaehtoisten ruotsia taitavien puoltajien työpanoksella.
Edu.hel.fi osaamismerkkien vaatimuksia on osittain pidetty kovina ja palautetta on tullut siitä, että niiden suorittaminen on koettu työlääksi ja aikaa vieväksi. Osaamismerkkien vaatimukset eli kriteerit tulevat Digi.hel.fi -viitekehikosta ja tavoitteet digiohjelmasta. Myös Digiohjelman mukainen näyttöön perustuva taitojen todentaminen on huomattavasti vaativampaa kuin itsearviointi esim. kyselyllä.
Järjestelmän toimivuuden näkökulmasta juuri asiantuntijoiden ja esimiesten rooli osaamisen tunnistamisprosessiin osalllistumisessa ovat haasteellisia. Asiantuntijoiden järjästämässä toiminnassa tulisi huomioida Digi.hel.fi taitotasotavoittet ja mahdollisesti myös Edu.hel.fi osaamismerkit. Myös muiden kuin keskitettyjen koulutusten tulisi riittävästi huomioida taitotasotavoitteita ja tunnistaa näytöin saavutettua osaamista.

Kehitystarpeet ja niihin liittyvät toimenpide-ehdotukset

Digi.hel.fi -viitekehikko

Digi.hel.fi viitekehikon säännöllinen ja systemaattinen täydentäminen ja päivittäminen esim. digisuunnitelmaa tukemaan.
Järjestetään taitokuvausten kehittäminen kaikille avoimeksi mutta asiantuntijoiden johtamaksi toiminnaksi. Määritellään kehittämiselle vuosikellon mukainen aikataulu niin että taitokuvausten kokonaisuus (viitekehikko) tukee osaamisen kehittämistä ja strategista suunnittelua. Toteutetaan kehittämisen dokumentointi ja raportointi kaikille toimialan henkilöstöön kuuluville avoimella verkkosivustolla esim. G Suite for Education Sites ympäristössä.
Linkitetään Digi.hel.fi -viitekehikon kehittäminen osaamisen johtamisen suunnitelman prosessiin ja siinä käytettävään sähköiseen työkaluun. Viitekehikon kehittämiseen tarvittavia tarpeita ja tavoitteita voidaan kerätä kehittämisen tueksi suoraan suunnitelmista.
Pidetään Digi.hel.fi viitekehikko kaikille yhteisenä kompetenssikarttana mutta mahdollistetaan koulutusaloittain eriytettyjen kuvausten käyttö.

Open Badge -järjestelmän kehittäminen

Hankitaan kaskolle oma osaamispassi ja sinne jokaiselle yksikölle oma alue, jonka avulla esimiehet ja yksikön henkilöstö voivat helpommin tarkastella yksikön kokonaistilannetta. Oma passi mahdollistaa raportoinnin toteutuksen passissa siten että yksikön tilannekuva päivittyy reaaliaikaisesti.
Passia tarvitaan merkkien tallentamiseen ja jakamiseen. Merkkejä voi tallentaa myös useampaan kuin yhteen passiin mikä mahdollistaa esim. käyttäjille julkisen passin käytön suljetun yhteisöllisen passin rinnalla. Passiin voi myös tallentaa useammalla eri sähköpostiosoitteella saavutettuja merkkejä.
Kaskon oma passi mahdollistaa myös kaskon omien periaatteiden luomisen kaskon sisäiselle merkkien jakamiselle ja näkyvyydelle. Todisteiden julkisuus ja muut merkkien näkyvyyttä ohjaavat määritykset voidaan kaskon omassa passissa määritellä eri tavalla kuin muissa esim. käyttäjille julkisissa passeissa.
Nykyinen excel -raportointi voidaan korvata jopa kokonaan kehittämällä palveluntuottajan kanssa Factoryn raportointijärjestelmää. Kaskon oma passi vähentäisi myös tarvetta nyt käytössä olevalle kausiraportoinnille. Kausiraporttien yhteydessä tuotetaan palveluiden (4) kokonaisraporttien lisäksi yksikköraportit (n. 120).

Vertaistunnistamisen rerurssointi

Tavoitellaan yhtä tai kahta puoltajaa jokaiseen yksikköön.
Määritellään puoltaminen osaksi joitakin erityis- ja asiantuntija tehtäviä.
Puoltamista voidaan rajoittaa määrittelemällä puoltajalle esimerkiksi vain osa merkeistä. Esim. perusopetuksen alueelliset puoltajat voivat keskittyä omalta alueelta tuleviin hakemuksiin ja hallinnon asiantuntijat vaikka taitotason 3 näyttöihin. Puoltaminen voidaan määritellä merkkikohtaisesti.
Resursoidaan keskitetysti tapahtuvaan puoltamiseen puoltajapaja jokaiselle kuukaudelle. Sijoitetaan paja kuun loppuun jotta yksiköiden omille puoltajille jää aikaa. Puolletaan keskitetysti jäljelle jäävät hakemukset kuun lopussa. Rajataan puoltajapajan osallistujien määrä hakemusten määrän mukaan. Korvataan sijaiskulut pajaan osallistuville puoltajille.

Viestintä ja kytkeminen koulutustilaisuuksiin

Selkeä linjaus osaamismerkkien käytöstä ja viestinnän tehostaminen, jotta osaamismerkkijärjestelmä on kaikille riittävän tuttu ja sen mukaan osataan toimia.
Osaamismerkkien kytkeminen koulutusviestintään ja merkkien suorittamisen mahdollistaminen koulutustilaisuuksien yhteydessä.

Varhaiskasvatus

Osaamismerkit eivät ole olleet virallisesti käytössä varhaiskasvatuksessa vaikka henkilöstöä on jo tunnistatunut osaamismerkkien avulla Digi.hel.fi taitotasoille.
Otetaan merkkijärjestelmä käyttöön soveltuvin taitotavoittein (merkein). Aloitetaan varhaiskasvatuksen alalle tyypillisten taitokuvausten kehittäminen osaksi Digi.hel.fi -viitekehikkoa.
Toimialatasoisen kehittämisen näkökulmasta osaamismerkkijärjestelmä olisi hyvä olla käytössä koko toimialalla

Mihin osaamismerkkien käyttöä voitaisiin laajentaa

Yleisesti ottaen osaamismerkkien käyttöä voitaisiin laajentaa kaikille osaamisalueille joilla toimintaa ja osaamista halutaan tehdä näkyväksi ja arvostetaan. Osaamismerkkejä voidaan antaa todisteina työskentelystä tietyissä rooleissa, tehtävissä ja prosesseissa. Näin toiminnan kautta esille nouseva osaaminen tulee tunnistettua ja tunnustettua organisaatiossa tavalla joka edistää sekä osaajan että osaamista tarvitsevien tarpeita. Kumulatiivinen taitokuvauksiin perustuva merkkijärjestelmä rakentaa osaamiset osaksi isompaa kokonaisuutta (OPE.fi, Digi.CompEdu) ja kehittyviä taitoja ja näiden kautta rakentuvia ja tarvittavia osaamisia, rooleja ja tehtäviä.

Osaamismerkkien hyödyt - yleistä

Merkkijärjestelmä (open badge) perustuu avoimelle lähdekoodille ja on kansainvälinen standardi, riippumaton palveluntuottajasta ja voittoa tuottamattoman säätiön (Mozilla Foundation) ylläpitämä.
Näyttöpohjainen osaamisen arviointi ja sen kollegiaalinen vertaistunnistaminen
Osaamisen visuaalinen esittäminen
Digitaalinen sertifikaatti, turvallinen, saavutettava ja helposti jaettava
Linkittyy kansallisiin ja kansainvälisiin osaamisen taitoperusteiin kuvausjärjestelmiin (OPE.fi ja DigCompEdu)
Tukee osaamisen kehittämistä, elinikäistä oppimista sekä ajasta paikasta riippumatonta oppimista
Kuvaa organisaation osaamistavoitteet hierarkkisesti
Tukee ja selkeyttää tärkeiden osaamistavoitteiden kokonaisuutta standardointia (viitekehikko)
Kuvaa ja mahdollistaa taitojen tunnistamisen ja tunnustamisen useammalla kielellä (suomi, ruotsi)
Tavoiteltavan osaamisen taitopohjainen ja yhdenmukainen kuvaaminen
Osaamisen visualisointi, vertailu, jakaminen ja soveltaminen helpottuvat
Osaamisen kehittymisen seuraaminen helpottuu

Olemassa olevan osaamisen todentaminen vähentää täydennyskoulutuksen tarvetta
Olemassa olevan osaamisen kuvaukset eli näytöt mahdollistavat paremman osaamisen kehittämisen kohdentamisen niille joilla ei vielä ole osaamista
Osaamisen visualisointi osaamismerkein helpottaa osaamisen löytämistä
Osaamistarpeiden määrittely ja kuvaaminen selkeytyy taitokuvausten seurauksena
Osaamisen kehittämistarpeiden määrittely ja kuvaaminen helpottuvat osaamisen todentamisen seurauksena.
Todennetun osaamisen vertailu taitokuvausten kokonaisuuteen auttaa nykytila-arvioinnissa sekä yksilöitä, ryhmiä että erilaisia kokonaisuuksia.
Tavoitteet voidaan määritellä taitokuvausten kokonaisuudessa yksilöllisellä tavalla sekä henkilöille että yksiköille.
Osaamisen vertaistunnistaminen kollegiaalisesti osallistaa henkilöstöä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen eli arvioinnin kokonaisprosessiin.
Kollegiaalisella osaamisen tunnistamisella vahvistetaan henkilöstön omaa arviointia olemassa olevasta osaamisesta
Osaamisen vertaistunnistaminen kollegiaalisesti tukee esimiesten roolia osaamisen tunnistajina organisaatiolle.
Digi.hel.fi taitokuvaukset tukevat osaamisen kehittämisen tapahtumien kuten koulutusten kuvaamista ja sitä kautta niihin osallistumista taitotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta

Osaamismerkkien hyödyt - oppilaitokset

Kollegiaalinen osaamisen tunnistaminen tukee yhteisöllisyyttä ja johtamista
Esimiehen rooli osaamisen tunnustajana tukee osaamisen johtamista ja mahdollistaa näiden linkittämisen onnistumiskeskusteluiden ja osaamisen johtamisen suunnitelmiin liittyvien prosessien kanssa.
Näyttöihin eli käytäntöön jo sovelletun osaamisen (yksilö ja organisaatiotasoilla) näkyväksi tuleminen
Merkkejä voi hyödyntää koulutuksessa ja kaikessa osaamisen kehittämisessä
Osaamismerkein ja Digi.hel.fi -viitekehikon avulla voidaan ohjata osaamisen kehittämistä yksilön ja yksikön tasoilla. Osaamismerkit mahdollistavat personoidun osaamisen kehittämisen myös täydennyskoulutuksena. Näyttöihin perustuva todentaminen mahdollistaa personoinnin sekä osaamisen kehittämistarpeen määrittelyssä että toimenpiteiden ja tavoitteiden asettamisessa.

Oman osaamisen kehittämisen motivaation tukeminen ammatillisesta osaamisen kehittämisen näkökulmasta
Hyötyä sisäisissä ja ulkoisissa rekrytoinneissa - Näyttöön perustuvat osaamismerkit toimivat opetusportfolion tapaan rekrytointiprosesseissa.
Osaamismerkit toimivat myös näyttöpohjaisena osaamiskartoituksena. Osaamisen yhteisöllinen visualisointi on helppoa ja selkeää osaamismerkeillä.
Osaamismerkkien linkittäminen osaamiskartoituksiin on mahdollista. Osaamisen osoittaminen näytöllä sisältää monia itsearvioinnista tuttuja elementtejä kuten kuvauksia, arvioita ja palautetta ja tästä syystä niiden käyttö osaamiskartoitusten vaihtoehtona on sekä mahdollista että suotavaa.
Kehitetään osaamismerkkien avulla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä uudistamalla yksikkötason raportointia ja tiedon visualisointia. Hankitaan kaskolle oma osaamispassi ja sinne jokaiselle yksikölle oma alue jonka avulla esimiehet ja yksikön henkilöstö voivat helpommin tarkastella yksikön kokonaiskuvaa.

Tilastoinnista varsinaisen tavoiteraportoinnin ulkopuolella

Tilastoinnista

Kohderyhmien "maksimi henkilöstömäärä" tarkoittaa kaikkia eHijat listauksessa yksikköön sijoitettuja henkilöitä. Tästä maksimimäärästä suodatetaan (valitaan) pois kaikki ne jotka eivät kuulu vakituiseen opetushenkilöstöön. Vakituinen opetushenkilöstö on suodatettu siten että pois jäävät kaikki määräaikaiset, sijaiset, sivutoimiset ja vapaalla tai lainassa olevat. Vakituisuus katsotaan henkilölistauksessa palvelusuhdetiedon avulla. Varsinainen tilasto raportoidaan näiden suodatusten jälkeen jäävien saavuttamista osaamismerkeistä. Vain kaskon sähköpostiosoitteella (@hel.fi tai @edu.hel.fi) saavutetut merkit hyväksytään viralliseen tulosraporttiin koska muilla tunnuksilla haettujen merkkien omistajaa ei voida tunnistaa kaskon henkilöstöön kuuluvaksi.

Osaamismerkkien tukisivustolla olevista raporteista voi tarkastella tilastoja myös poisjäävien osalta.

Edu.hel.fi osaamismerkkien tilastoinnissa käytettyjen kohderyhmien lukumäärät vuoden 2019 lopussa. Maksimi tarkoittaa kaikkien yksikköön sijoitettujen lukumäärää eHijat listauksessa. Pois luku kuvaa sitä joukkoa joka jää pois suodatuksen eli ryhmän rajaamisen seurauksena. Pois % kuvaa pois jäävien osuutta maksimista. Jää luku kertoo suodatuksen jälkeen jäävien lukumäärän maksimi henkilömäärästä. Jää % kertoo raporttiin jäävien osuuden maksimista. Ei merkkejä luku kertoo monellako jää ryhmään kuuluvalla ei ole ollenkaan merkkejä. Ei merkkejä % kertoo merkittömien määrän raportoitavista eli "Jää" -ryhmästä.

HUOMIO! alla oleva teksti on vielä vailla faktantarkistusta, mutta pitäisi olla kohdallaan... Korjaukset ja kommentit ks. sivun alku.

Jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen

Osaamisen kehittämisen ulkopuolella tapahtuva "jo olemassa olevan osaamisen" näyttöjen puoltaminen vaatii tätä ulkopuolista keskitettyä tai koulukohtaista puoltaja-resurssia. Erillinen resurssi tarvitaan vain jos halutaan että osaamisen kehittäminen on mahdollista myös muualla kuin toimialan järjestämissä osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen yhteydessä. Näin koulutusten yhteydessä tapahtuva osaamisen tunnistaminen Edu.hel.fi osaamismerkein helpottaa keskitettyä ja kohdentamatonta puoltamista.

Tilastoja ja ennakointia

2016 talvella kaskon opetushenkilöstölle ja rehtoreille tehdyn Digi.fi osaamiskartoituksen tulosten perusteella osaamista ensimmäisellä taitotasolla oli jo yli 75%:lla vastaajista, taitotasolla 2 n. 50%:lla ja taitotaso 3:lla n. 20%:lla vastaajista. Näin ollen jo olemassa olevan osaamisen tunnistamisen painopiste puoltamisessa olisi taitotasoilla 1 ja 2. Tilastollisesti tämä tarkoittaisi sitä että noin 25% henkilöstöstä tarvitsee ohjattua osaamisen kehittämistä ja tässä yhteydessä tapahtuvaa osaamisen tunistamista Edu.hel.fi osaamismerkein. 2017 opetushenkilöstöä oli n. 5500 henkeä eli 25% tästä ryhmästä on n. 1375 henkilöä.

Taitotasolla 1 omaehtoisen osaamisen tunnistamisen osuudeksi jää 75% eli n. 4125 henkilöä. Osaamismerkkihakemuksiksi muutettuna koulutuksissa haettavia merkkejä tulee noin 8 250 kpl. Muilla näytöillä eli koulutusten ulkopuolelta tulisi noin 24 750 kpl merkkihakemuksia.

Taitotasolta 2 olisi odotettavissa noin puolet hakemuksista koulutusten yhteydessä ja toinen puoli niiden ulkopuollelta. Taitotasolle 3 sijoittuva osaaminen ja toiminta on kiinteästi yhteydessä kirjallisesti dokumentoitavaan kehittämis-, verkosto- ja koulutustoimintaan ja siihen liittyvä osaamisen kehittäminen on enemmänkin toimintaan osallistumista kuin toiminnasta ulkoistettua koulutusta. 2017 kartoituksen perusteella eri kouluasteilla olisi jo tällaiset osaajat eli merkkihakemukset tulisivat kokonaisuutena koulutusten ulkopuolelta mutta osana kehittämis yms. toimintaa.

Puoltamistoiminnan tilastoja

Puoltamistoiminta käynnistyi keväällä 2017 pilotointijaksolla. Pilotoinnin tavoitteena oli kehittää osaamismerkit valmiiksi varsinaista käyttöönoton testausta varten sekä antaa mahdollisuus asiantuntijaopettajille tunnistautua Digi.hel.fi taitotasolle 3 uusia osaamismerkkejä hyödyntäen. Pilotoinnin tuli siten tuottaa sekä hyväksyttävät osaamismerkit että puoltotoimintaan tarvittavat puoltajat. Kaikilta puoltamistoimintaan osallistuvilta edellytettiin Digi.hel.fi 3 taitotasolle hyväksytysti tunnistautumista, soveltuvuutta kollegiaaliseen osaamisen tunnistamistehtävään sekä esimiehen hyväksyntää toiminnalle.

Puoltamiseen käytetyt resurssit - puoltopajat

Puoltajille suunnattuja puoltopajoja oli n. 27 kpl, joista etäpajoja 20 kpl. Puoltamisen alkuvaiheen jälkeen puoltamistoimintaa voitiin siirtää keväällä 2019 etäpajatyöskentelyyn mikä toi toimintaan mukaan tarvittavia joustoja erityisesti osallistumista helpottamaan. Sijaispäiviin oikeutettujia osallistujia puoltajapajoissa on ollut 86 kpl. Vain osaan osallistumisia on haettu sijauskorvausta (alle 50kpl). 2017 - 2018 ammatillisen koulutuksen ja lukioiden asiantuntijaopettajat tekivät puoltamistoimintaa omien tehtäviensä ohessa. Keväällä 2018 puoltamistoimintaa alettiin tukea myös sijauskorvauksin joihin oikeutettuja olivat kaikki puoltajana toimivat. Syksyllä 2019 perusopetus resursoi 5 alueellista puoltajaparia (yht. 10 henkilöä) yhden vuosiviikkotunnin korvauksella.

Puoltamiselle ei ole asetettu aikarajoituksia

Puoltamistoiminnalle ei ole asetettu aikarajoituksia eikä tilastollisilla tavoiteajoilla yms. ole kuin ohjeellinen rooli puoltajatoiminnassa. Puoltajan ajankäyttöä ohjaa myös puoltamistoiminnassa oma esimies jonka kanssa puoltamistoiminnan tavoite ja ajankäyttö on sovittu jo ennen toimintaan ryhtymistä. Osaamismerkkien adminin kanssa sovitaan mitä esimiehen kanssa sovitaan ja miten toimintaa toteutetaan ja seurataan. Jokainen puoltaja voi tehdä puoltamista omassa tahdissa ja sovitulla tavalla, esim. keskittymällä vain tiettyihin merkkihakemuksiin tai hakijoihin. Keskitettyyn puoltamistoimintaan osallistuvien ohjeistus rajoittuu puoltajapajoihin osallistumisen ja työskentelyn ohjeistukseen sekä varsinaisten merkkihakemusten käsittelyyn ja sääntöihin liittyviin ohjeisiin. Sääntöjen noudattamista seurataan pistokokein sekä saadun palautteen perusteella. Puoltamisesta on saatu vain hyvin vähän valituksia eli muutama kymmenen.

Puoltamisen tilastoja, aikoja, resursseja ja toteutusta

Puoltajilla on käytössä valmiit palautelomakkeet kaikille puolletuille merkkihakemuksille eli silloin kun hakemus on puolettava siihen ei tarvitse puoltajan kirjoittaa mitään. Halutessaan puoltaja voi kirjoittaa esitäytetyn lomakkeen mihin tahansa kohtaan. 2019 saimme käyttöön myös palautettavien hakemusten esitäytetyn lomakkeen mutta niitä ei vielä ole käytössä kaikille merkeille. Toisaalta puoltajilla on ollut alusta lähtien adminin laatima palautustekstien malli tekstiteidostona. Tilastollisessa seurannassa "palautetaan täydennettäväksi" hakemusten käsittelyajat puoliintuivat alkuperäisestä noin 6 minuutin käsittelyajasta.

Käsittelyaikojen tilastointiajoissa on käytetty muutamien puoltajien sekä adminin tilastoimia puoltoaikoja. On hyvä huomioida että tilastoitavissa puolloissa sekä tilanne että toimintamalli ovat kenties hieman poikeuksellisia. Nopein puoltotapahtuma saadaan tarkastelemalla yhtä merkkimallia kerralla jolloin toistokertojen määrä alkaa lyhentämään yksittäiseen puoltoon tarvittavaa aikaa. Puoltoa nopeuttaa myös ns. puollettavien poimiminen hakemusjoukosta jolloin palautettavat jäävät toiseen kertaan.

Nopein puoltaminen tapahtuu koulutusten ja osaamisen kehittämisen toimenpiteiden yhteydessä kun todisteet ovat valmiina ja kuvatut taidot ja niiden soveltaminen ovat tuoreessa muistissa. Todisteiden tekemisen yhteydessä hyvin tuotetut tiivistelmäkuvaukset yms. yhteenvedot voivat myös suoraan toimia hakemuksen kuvauksina varsinkin jos näytön ohjeisiin on tutustunut etukäteen. Myös yhden ison ja monitasoisen kokonaisuuden käyttö näyttönä useammassa eri merkissä nopeuttaa puoltoprosessia varsinkin silloin kun tarkastellaan henkilön merkkihakemuksia kokonaisuutena.

Puoltajilla keskimäärin noin 2000 merkkihakemusta

Puoltajaresurssi on ollut laskennallisesti kuitenkin riittävä suhteessa haettuihin osaamismerkkeihin. Merkkihakemusten käsittelyn mitoituksessa tavoitteena olleen noin yhden minuutin lukuajalla laskettuna 40 000 hakemusksen käsittely edellyttää noin 60 hakemusta tunnissa, 420 hakemusta 7 tunnissa, 2100 hakemusta 5 päivän viikossa ja 96 työpäivää kolmessa vuodessa. Hakemusten käsittelyn jakautuessa noin 20 hengelle tämä on tarkoittanut noin 1,6 työpäivää eli noin 667 hakemusta jokaisena kolmena vuotena. Tilastoaika on kuitenkin vain tavoitteellinen hakemustekstien lukuaika mikä ei pidä sisällään liitteenä olevien dokumenttien läpilukua, ainoastaan niiden tiivistelmäkuvauksen lukemisen lomakkeesta sekä dokumentin avaamisen ja todentamisen annetun tiivistelmäkuvauksen mukaiseksi. Puoltamisessahan ei varsinaisesti arvostella vaan arvioidaaan onko kuvauksissa pyydetyt tiedot. Toisaalta useat merkkihakemukset ovat mitoitukseltaan paljon pienempiä kuin 450 sanaa. Pilotoinnissa n. 300:n hakemuksen tilastolliset tavoiteajat vaihtelivat 30 sekunnista 2 minuuttiin puollettavilla hakemuksilla. Taitotason 1 hakemusten käsittelyajat saatiin seurantajaksolla keskimäärin minuuttiin vaikkakin 1.2 (oppimisprosessin suunnittelu) osaamismerkin käsittely on yksi merkkikokonaisuuden palautetuimmista.

Yhden sijauskustannetun puoltajapäivän korvaus kuukaudessa ei tue vertaistunnistamisen kokonaisuutta esim. tutoreilla riittävästi. Puoltajia tulisi olla enemmän jotta yksittäisen puoltajan puoltomääriä saadaan pienennettyä ja kenties toteutettua osaamisen kehittämisen toimenpiteiden yhteydessä. Puoltajaresurssin vajavuus tosin koskee vain "jo olemassa olevan osaamisen" todentamista sillä koulutusten yhteydessä tapahtuva todentaminen tulisi sisällyttää lijauksen mukaisesti kaikkiin kaskossa tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen.

Tavoitte saada yksi tai kaksi puoltajaa jokaiseen yksikköön ei ole toteutunut. Vuoden 2019 lopussa aktiivisia puoltajia oli yhteensä 17 kpl, joista 10 perusopetuksen syksyllä 2019 resursoimaa alueellista puoltajaa (1 vvt korvaus). Loput 7 olivat lukioiden puoltajia. Lisäksi listoilla on vielä n. 10 kpl alumni puoltajia joilla ei ollut syksyllä 2019 varsinaista puoltamisvelvoitetta.

Puoltamisen tapahtuminen osana osaamisen kehittämistä ja täydennyskoulutusta

Koulutusten ja osaamisen kehittämisen yhteydessä tapahtuvan osaamisen tunnistamisen Edu.hel.fi osaamismerkeillä on katsottu vaativan noin 15 min, mikäli koulutuksessa on todellakin tuotettu tarvittavat näyttöön tarvittavat dokumentit. Kouluttajia ja vertaiskouluttajia on pyydetty varaamaan noin 15-30 min koulutusten lopuksi osaamismerkein tapahtuvan osaamisen tunnistamisen toteutukseen. Osaamisen kehittäjille Edu.hel.fi osaamismerkit ja merkkien tukisivusto voivat toimia oivana apuna koulutuksen toiminnallisten taitojen määrittelyssä ja vaikka tarvittavien harjoitusten ja kokeilujen kuvauksissa.

Jos Kaskolla olisi yksi puoltaja jokaisessa yksikössä - jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen

Osaamisen kehittämisen ulkopuolella tapahtuva "jo olemassa olevan osaamisen" näyttöjen puoltaminen vaatii tätä ulkopuolista keskitettyä tai koulukohtaista puoltaja-resurssia. Erillinen resurssi tarvitaan vain jos halutaan että osaamisen kehittäminen on mahdollista myös muualla kuin toimialan järjestämissä osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen sisällä.

Mikäli Kaskolla olisi jokaisessa yksikössä yksi puoltaja eli n. 100 puoltajaa jakautuisi puoltamiseen vaadittu aika seuraavalla tavalla. Taitotasolla 1, 6 kpl osaamismerkkejä eli 6000 x 6 = 36 000 osaamismerkkiä. 36 000/100=360 osaamismerkkiä jokaiselle puoltajalle. Taitotasolla 2, 7 kpl osaamismerkkejä eli 6000 x 7=42 000 osaamismerkkiä. 42 000/100=420 osaamismerkkiä jokaiselle puoltajalle. Taitotasolla 3, 8 kpl osaamismerkkejä eli 6000 x 8=48 000 osaamismerkkiä. 48 000/100=480 osaamismerkkiä jokaiselle puoltajalle.

Merkkihakemuksen puoltamisajan ollessa n. 1 minuutti ja aina tekstiä alle 450 sanaa, palautelomake valmiiksi kirjoitettuna - 360 hakemusta n. 360 min eli 6 tuntia. Näistä 360:sta hakemuksesta tilastollisesti palautettavia olisi noin 65 klp eli 18%. Palautettaviin tarvittava lisäaika olisi noin 5 min. mikäli käytetään valmiiksi kirjoitettuja palautteita ja niiden muokkausta. Palautettavin hakemusten resurssitarve olisi n. 65 kpl x 5 min = 325 min eli 5,4 tuntia.

Edu.hel.fi osaamismerkkien hallinto ja kehittäminen - kesken

osaamismerkkien ja merkkijärjestelmän suunnittelu ja valmistautuminen. Ennen vuotta 2017 ja sen jälkeen.
pilotointi ja kehitysiteraatiot.
merkkien ja merkkijärjestelmän sekä prosessien ja roolien hyväksyminen
Edu.hel.fi osaamismerkkien käyttöönotto
Merkkien kehittäminen
Osaamismerkkien tukisivuston ja ohjeistuksen tuotanto (Wikispaces ja G Suite for Education Sites)
Osaamismerkkien raportointi (n. 120 yksikköä, palveluiden raportit ja kokonaistilanne)
Osaamismerkkien projektin omistajuus ja hallinnointi sekä yhteistyö tuottajien (Discentum, Openbadgefactory) ja muun hallinnon kanssa
Puoltajatoiminnan organisointi ja johtaminen

Hakemusten tekeminen ja hakemusten puoltaminen (käsittely)

Osaamismerkkien suunnitteluvaiheessa haluttiin keventää potentiaalisesti raskasta ja työlästä osaamismerkkien hakuprosessia. Pilotoinnissa keväällä 2017 kerättiin tietoja sekä hakemiseen käytetyistä ajoista että hakemusten käsittelyyn kuluvasta ajasta (ks. kuva alla).

Esimiehille suunnattu perehdytys ja ohjeistus - kesken

johtoryhmäesitykset, rehtorit, alueelliset tapaamiset ja tapahtumat, vesot ja verkostotapaamiset
esimiehille suunnatut perehdytystilaisuudet, työpajat ja webinaarit
esimiehille suunnatut arviointipajat ja osaamisen johtaminen osaamismerkein pajat
osaamismerkkien esittelymateriaalit

Palautetta

Palautetta ja havaintoja voi laittaa joko Jukalle suoraan tai merkkijärjestelmän palautepostin (osaamismerkki@edu.hel.fi) kautta.

Lisätietoja raporteista ja raportoinnista erityissuunnitteli Jukka Orava ja osoitteesta osaamismerkki@edu.hel.fi.

Viittaus

Orava, Jukka. 2020. Digitalisaatio ja osaamismerkit - ajatuksia. Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Edu.hel.fi osaamismerkkien tukisivusto, 20.2.2020. https://sites.google.com/edu.hel.fi/osaamismerkki/osaamismerkit-ja-digitalisaatio?authuser=1