Osaamismerkin hakija on osaamismerkkihakemuksessaan kuvannut eli tunnistanut omaa tapaa soveltaa Digi.hel.fi viitekehikossa kuvattua taitoa käytännössä. Esimieskeskustelussa tuo soveltava taidon käyttö (näyttö) tulee tunnustetuksi organisaation puolesta.
Esimies (esim. rehtori) tunnustaa osaamisen (myöntää) eli puoltaa osaamismerkkihakemuksessa kuvattua taidon soveltamista osaamisen kehittämiskeskustelun pohjalta. Esimiehelle esimieskeskustelu on se väline jolla henkilöstö tekee omaa jo olemassa olevaa osaamista näkyväksi organisaatiolle. Osaamismerkin puoltaminen ei edellytä esimieheltä merkkijärjestelmään kirjautumista sillä hakija kirjaa esimieskeskustelumerkin hakemukseen esimiehen, keskustelun ajankohdan sekä esimiehen antaman puollon osaamismerkkisuorituksille.
Esimieskeskustelumerkin hakeminen edellyttää periaatteessa esimieskeskustelumerkin hakijalta taitotason kaikkien osaamismerkkien suoritusta ennen keskustelua, mutta toisaalta keskustelu voidaan käydä silloin kun esimiesohjausta tarvitaan esim. koulutustarpeiden tai muiden osaamisen kehittämisen tukitoimien määrittelemiseksi. Ensimmäisen tason esimieskeskustelumerkin jälkeen hakijalla tulisi olla esimiehen kanssa sovittu alustava ja tavoitteellinen etenemissuunnitelma osaamismerkkien hakemiseen ja/tai tarvittavien koulutustarpeiden yms. toteutukseen.
Esimieskeskustelu voidaan käydä myös yhteisöllisesti, ryhmänä tai osana jotakin muuta osaamisen kehittämisen keskustelua (esim. palaverien aluksi tai lopuksi).
Esimieskeskustelun voi käydä myös sähköpostilla. Tällöin hakija ensin jakaa sähköisesti omat merkit esimiehelle ja kenties ehdottaa jo uutta osaamisen kehittämisen tavoitetta. Tämän jälkeen esimies tutustuu hakijan merkkeihin ja antaa palautteen sähköpostina hakijalle. Ainoa pakollinen asia esimiehen palautteessa hakijalle on jonkinlaisen tavoitteen asettaminen osaamisen kehittämisen seuraavassa vaiheessa. Yleisesti tässä mainitaan painopiste ja tulevan kauden tavoite, esim. taitotason 1 jälkeen miten taitotasoa 2 tavoitellaan. Esimiehen palaute, niin sähköpostilla tai keskustelussa, on sama kuin puolto - esimies ei tässä kohtaa voi perua hakijan osaamismerkkisuorituksia mutta hän voi kyllä antaa henkilökohtaista pautetta annettuihin näyttöihin. Saatuaan palautteen esimieheltä osaamismerkkien hakija voi hakea kyseisen taitotason esimieskeskustelumerkkiä. Esimieskeskusteluja voi myös yhdistää eli taitotasojen 1 ja 2 keskustelun voi käydä yhdellä keskustelulla.
Myös tasojen (1-3) esimieskeskusteluja voidaan yhdistää. Oleellista on huomioida esimieskeskustelun tarkoitus esimiehen osallistamisesta osaamisen näkyväksi tekemiseen (tunnustaminen) sekä osaamisen yhteisölliseen ja itsenäiseen kehittämiseen.
Esimieskeskustelussa henkilö esittelee osaamismerkkien kautta omaa käytännön osaamista ja samalla myös osaamisen kehittämistarpeita. Kehittämistarve voi olla koulutustarve tai esim. suunnitelma miten omaehtoisesti osaamista kehitetään ja miten jatkossa henkilö aikoo kuvata omaa osaamista suhteessa Digi.hel.fi -taitotasoihin osaamismerkkien saavuttamisen kautta (esim. aikataulu ja tavoite uusien merkkihakemusten tekemiselle).
Yksi helppo tapa jakaa omia osaamismerkkejä on Open Badge Passportin eli oman osaamispassin kautta. Jokaisen merkin julkisuutta ja linkkiä voi kontrolloida haluamallaan tavalla. Omasta osaamispassista löytyvät niinupotuskoodi kuin linkki jokaiseen vastaanottamaasi osaamismerkkiin. Linkin voi välittää kenelle tahansa vaikka sähköpostin kautta ja upotuskoodilla vaikka blogin tai kotisivun kautta. Useampia merkkejä voi jakaa kerralla useallakin tavalla. Voit kerätä yksittäisten merkkien linkkejä listaksi tai tekemällä osaamispassissa haluamillesi merkeille omia sivuja ja ryhmiä joita voi sitten julkaista linkkien tai upotuskoodien avulla. Open Badge Passport Galleriassa voi tehdä hakuja merkkien saajiin, julkaisijoihin tai myöntäjiin tai vaikka asiasanahakuja.
Jos ja kun esimiehellä on oma osaamispassi hän voi myös etsiä Open Badge Passportin Galleriassa oman yksikön henkilöiden julkaisemia osaamismerkkejä. Toimipisteiden ja yksiköiden osaamismerkkien kehitystä tilastoidaan ensisijaisesti organisaation oman OB Factory:n puolella, josta raportit saadaan CSV muodossa. Tilastointi edellyttää ajantasaista henkilöstön s-postiluetteloa.
Osaamismerkit on tarkoitettu jo olemassa olevan ja käytännöissä toteutuvan osaamisen kuvaamiseksi. Jos tällaista osaamista tai osaamiseen liittyviä toiminnan ja tekemisen kuvauksia ja dokumentteja ei ole niin on syytä miettiä ja suunnitella miten ne saavutetaan ja hankitaan. Syksystä alkaen kasvatuksen ja koulutuks toimialan koulutuksissa huomioidaan osaamistavoitteet (Digi.hel.fi -taitotasotavoitteet) ja niiden mukaisten osaamismerkkien hakemuksissa vaaditut kuvaukset ja todisteet. Koulutuksissa tullaan myös varaamaan aikaa hakemusten ja dokumenttien työstölle. Myös koulutuskalenterien koulutuskuvauksissa ilmaistaan sisältöjen yhteys taitotasoihin.
Osaamismerkki myönnetään jo olemassa olevasta ja käytännön toimintaan sovelletusta osaamisesta. Osaaminen kuvataan käytännön toiminnan (esimerkkien) kuvausten avulla sekä erilaisilla todisteilla ja kuvauksilla toiminnasta. Osaamismerkkihakemus sisältää pääsääntöisesti kirjallisia toiminnallisia kuvauksia taidon soveltamisesta käytäntöön ja todisteita tuosta toiminnasta palautteen ja reflektion muodossa osallistujilta. Osaamismerkit ja esimieskeskustelumerkit myönnetään hakemuksesta ja tasomerkki tulee automaattisesti näiden perusteella. Syventävän osaamisen taitotason tasomerkki edellyttää myös perusosaamisen taitotason tasomerkkiä ja kehittäjä- kouluttaja taitotason vastaavasti kahden edellisen taitotason tasomerkkejä. varsinaisten osaamismerkkien hakeminen voi tapahtua missä järjestyksessä tahansa.