Esimiehet

Esimiesten rooli on tunnistaa ja tunnustaa henkilöstön osaaminen Digi.hel.fi taitotasoille, osaamismerkit toimivat apuvälineenä tässä tunnistamistehtävässä


  • Osaamismerkkejä hankitaan ensisijaisesti osaamista tuottavien toimintojen yhteydessä kuten osaamisen kehittäminen, koulutus, hankkeet, projektit ja yhteisölliset ja työryhmäpohjanen työskentely ja verkostot
  • Esimiehet eivät hyväksy osaamismerkkejä - merkkihakemukset on hyväksytty jo kollegiaalisen puoltamisen avulla
  • Esimiesten ei tarvitse raportoida osaamismerkkisuorituksia – raportointi tehdään hallinnon toimesta
  • Esimiesten ei tarvitse kirjautua mihinkään – ainoastaan osaamispassiin, jos haluaa tarkastella muidenkin osaamismerkkejä
  • Osaamismerkkien saaja tekee hakemuksen esimieskeskustelumerkistä sen jälkeen kun on käynyt oman esimiehensä kanssa ns. esimiekeskustelun – keskustelussa esimies puoltaa taitotasosuoritusta tarkastelemalla henkilön osaamismerkkejä, antamalla palautetta suorituksesta ja hyväksymällä seuraavan osaamisen kehittämistavoitteen. Hakija kirjaa esimieskeskustelumerkin hakemukseen kehittymistavoitteen ja esimieheltä saamansa puollon osaamisen tunnustamisesta kyseiselle taitotasolle.
  • Esimieskeskustelun voi toteuttaa kehityskeskusteluna, sähköpostilla, yhteisöllisesti tai vaikka ryhmissä – taitotasosuoritusten (osaamismerkkien) tarkastelun, koordinoinnin, palautteet yms. voi ulkoistaa, osaamisen kehittämistavoitteet voidaan asettaa keskitetysti, yhteisöllisesti tai vaikka ryhmäkohtaisesti jne.
  • Esimies vastaa osaamisen kehittämisen toteutumisesta sekä alaisten että koko yksikön osalta
  • Edu.hel.fi osaamismerkkejä haetaan, kun henkilöllä jo on kriteereissä kuvattu ja käytännössä testattu osaaminen.
  • Jos osaamista ei vielä ole on henkilön keskusteltava asiasta esimiehensä kanssa (esimieskeskustelu) ja hakeuduttava esim. koulutukseen, joiden yhteydessä ja jälkeen myös tehdään osaamismerkkihakemuksia.
  • Osaamismerkit jakautuvat kolmelle taitotasolle, jolla kullakin on myös oma esimieskeskustelumerkki.
  • Taitotason esimieskeskustelu käydään, kun kaikki kyseisen Digi.hel.fi -taitotason saavutettavissa olevat merkit on haettu. Eli keskustelu sijoittuu siten että sen avulla mahdolliset taitotasolle kohdentuvat osaamistarpeet tulevat esimiehen tietoon. Näin esimieskeskustelu tukee osaamisen tunnistamista.
  • Esimieskeskustelun tärkein asia on tunnistaa osaamisen kehittämistarpeet ja tunnustaa jo olemassa oleva osaaminen.
  • Esimieskeskustelun voi osallistaa ja osittain ulkoistaa, mutta se ei poista esimiehen vastuuta osaamisen johtamisesta.

Esimieskeskustelu ja esimieskeskustelumerkki


  • Osaamismerkin hakija jakaa jo saavuttamansa merkit esimiehelleen tarkasteltavaksi hakemuksineen osaamispassin kautta. Ohjeet jakamiseen on kuvattu osaamispassi välilehdellä, josta löytyy myös ohjevideo.
  • Esimies puoltaa eli tunnistaa ja tunnustaa esimieskeskustelussa (jonka toteuttamismuodot ovat vapaat) hakijan osaamisen Digi.hel.fi taitotasolle. Tämä ”puoltaminen” tapahtuu, kun esimies tutustuu hakijan näyttöihin eli osaamismerkkeihin ja sopii yhdessä hakijan kanssa seuraavan osaamisen kehittämisen tavoitteen. Merkkien jakamisella esimiehelle varmistetaan, että esimiehellä on ainakin mahdollisuus tarkastella henkilön antamaa konkreettista näyttöä kyseiseen Digi.hel.fi -taitotasoon. Esimies ei hyväksy merkkejä, ne on jo hyväksytty kollegiaalisesti.
  • Esimieskeskustelun voi toteuttaa monella eri tavalla. Esimiehen puollon eli esimieskeskustelun voi yhdistää muihin ns. osaamisen kehittämiseen liittyviin keskusteluihin ja sen voi pitää vaikka koko opetushenkilöstölle yhdessä.
  • Esimieskeskustelun voi käydä myös s-postilla, jolloin hakija jakaa sähköisesti omat merkit esimiehelle, esimies tutustuu merkkeihin ja antaa puollon eli palautteen sähköpostina hakijalle. Esimiehen puolto on sama kuin hakijan seuraava osaamisen kehittämisen tavoite.
  • Esimiehen tekemää osaamisen tunnistamista (esimieskeskustelu) voidaan tukea ja osallistaa. Esim. laajennetun johtoryhmän ja vararehtorien johdolla toteutettavien osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tukevien keskusteluiden, koordinointityön yms. valmistelutyön avulla. Käytännössä kaikki muut esimieskeskusteluun liittyvät asiat voidaan ulkoistaa tai valmistella yhteisöllisesti lukuun ottamatta esimiehen virallista vastuuta osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta organisaation puolesta (osaamisen johtaminen).
  • Esimieskeskustelumerkissä hakija kirjaa yhteisesti esimiehen hyväksymän tavoitteen, keskustelun ajankohdan ja esimiehen nimen ja s-postiosoitteen esimieskeskustelumerkin hakemukseen. Esimiehen hyväksymä tavoite on samalla myös puolto eli osaamisen virallinen tunnustaminen Digi.hel.fi taitotasolle. Hakija ei voi merkitä esimiehen puoltoa esimieskeskusteluhakemukseen ilman että on jakanut osaamismerkkinsä hakemuksineen omalle esimiehelle ja käynyt esimieskeskustelun osaamismerkeistään siitä sovitulla tavalla. Esimiehen velvollisuus on käydä keskustelu ja myös tarkastaa, tunnistaa ja tunnustaa hakijan osaaminen Digi.hel.fi taitotasolle. Esimiehen velvollisuus syntyy digitalisaatio-ohjelman asettamasta Edu.hel.fi -viitekehikon avulla kuvatusta tavoitteesta, joka on sekä vaatimus että oikeus.
  • Esimieskeskustelun voi käydä myös silloin kun on hakenut kaikkia itselleen mahdollisia tason osaamismerkkejä mutta joidenkin merkkien hakeminen edellyttää tukitoimia tai koulutusta. Tällöin sovitaan esimiehen kanssa, miten tukea tai koulutusta saadaan.
  • Taitotason tasomerkki tulee automaattisesti, kun kaikki tason osaamismerkit ja esimieskeskustelumerkki on saavutettu.
  • Osaamismerkit puoltavat kollegiaalinen, opettajista koostuva, puoltajaryhmä, jotka kaikki ovat taitotasolla 3. Puoltamista tehdään muun työn ja toiminnan ohessa ja tarkemmin siitä sovitaan kunkin puoltajan oman esimiehen kanssa.
  • Keskitetysti resursoitua puoltamista on mahdollista tehdä kerran kuukaudessa ns. puoltajapajassa, johon osallistuneille maksetaan sijaiskorvaukset. Puoltajatoimintaan osallistuvilta vaaditaan taitotason 3 suorittaminen. Puoltajaksi haluavat voivat ilmoittautua osaamismerkkien adminille (Orava) joka sopii mahdollisesta puoltamistoiminnasta. Varsinaisesta puoltajatyöskentelystä puoltajat sopivat omien esimiesten kanssa.

Esimieskeskustelumerkki ja taitotasomerkki - tunnistamisesta tunnustamiseen

Osaamismerkin hakija on osaamismerkkihakemuksessaan kuvannut eli tunnistanut omaa tapaa soveltaa Digi.hel.fi viitekehikossa kuvattua taitoa käytännössä. Esimieskeskustelussa tuo soveltava taidon käyttö (näyttö) tulee tunnustetuksi organisaation puolesta.

Esimies (esim. rehtori) tunnustaa osaamisen (myöntää) eli puoltaa osaamismerkkihakemuksessa kuvattua taidon soveltamista osaamisen kehittämiskeskustelun pohjalta. Esimiehelle esimieskeskustelu on se väline jolla henkilöstö tekee omaa jo olemassa olevaa osaamista näkyväksi organisaatiolle. Osaamismerkin puoltaminen ei edellytä esimieheltä merkkijärjestelmään kirjautumista sillä hakija kirjaa esimieskeskustelumerkin hakemukseen esimiehen, keskustelun ajankohdan sekä esimiehen antaman puollon osaamismerkkisuorituksille.

Esimieskeskustelumerkin hakeminen edellyttää periaatteessa esimieskeskustelumerkin hakijalta taitotason kaikkien osaamismerkkien suoritusta ennen keskustelua, mutta toisaalta keskustelu voidaan käydä silloin kun esimiesohjausta tarvitaan esim. koulutustarpeiden tai muiden osaamisen kehittämisen tukitoimien määrittelemiseksi. Ensimmäisen tason esimieskeskustelumerkin jälkeen hakijalla tulisi olla esimiehen kanssa sovittu alustava ja tavoitteellinen etenemissuunnitelma osaamismerkkien hakemiseen ja/tai tarvittavien koulutustarpeiden yms. toteutukseen.

Esimieskeskustelun voi toteuttaa monella eri tavalla

Esimieskeskustelu voidaan käydä myös yhteisöllisesti, ryhmänä tai osana jotakin muuta osaamisen kehittämisen keskustelua (esim. palaverien aluksi tai lopuksi).

Esimieskeskustelun voi käydä myös sähköpostilla. Tällöin hakija ensin jakaa sähköisesti omat merkit esimiehelle ja kenties ehdottaa jo uutta osaamisen kehittämisen tavoitetta. Tämän jälkeen esimies tutustuu hakijan merkkeihin ja antaa palautteen sähköpostina hakijalle. Ainoa pakollinen asia esimiehen palautteessa hakijalle on jonkinlaisen tavoitteen asettaminen osaamisen kehittämisen seuraavassa vaiheessa. Yleisesti tässä mainitaan painopiste ja tulevan kauden tavoite, esim. taitotason 1 jälkeen miten taitotasoa 2 tavoitellaan. Esimiehen palaute, niin sähköpostilla tai keskustelussa, on sama kuin puolto - esimies ei tässä kohtaa voi perua hakijan osaamismerkkisuorituksia mutta hän voi kyllä antaa henkilökohtaista pautetta annettuihin näyttöihin. Saatuaan palautteen esimieheltä osaamismerkkien hakija voi hakea kyseisen taitotason esimieskeskustelumerkkiä. Esimieskeskusteluja voi myös yhdistää eli taitotasojen 1 ja 2 keskustelun voi käydä yhdellä keskustelulla.

Myös tasojen (1-3) esimieskeskusteluja voidaan yhdistää. Oleellista on huomioida esimieskeskustelun tarkoitus esimiehen osallistamisesta osaamisen näkyväksi tekemiseen (tunnustaminen) sekä osaamisen yhteisölliseen ja itsenäiseen kehittämiseen.

Esimieskeskustelussa henkilö esittelee osaamismerkkien kautta omaa käytännön osaamista ja samalla myös osaamisen kehittämistarpeita. Kehittämistarve voi olla koulutustarve tai esim. suunnitelma miten omaehtoisesti osaamista kehitetään ja miten jatkossa henkilö aikoo kuvata omaa osaamista suhteessa Digi.hel.fi -taitotasoihin osaamismerkkien saavuttamisen kautta (esim. aikataulu ja tavoite uusien merkkihakemusten tekemiselle).

Saavutettujen osaamismerkkien jakaminen esim. esimiehelle

Yksi helppo tapa jakaa omia osaamismerkkejä on Open Badge Passportin eli oman osaamispassin kautta. Jokaisen merkin julkisuutta ja linkkiä voi kontrolloida haluamallaan tavalla. Omasta osaamispassista löytyvät niinupotuskoodi kuin linkki jokaiseen vastaanottamaasi osaamismerkkiin. Linkin voi välittää kenelle tahansa vaikka sähköpostin kautta ja upotuskoodilla vaikka blogin tai kotisivun kautta. Useampia merkkejä voi jakaa kerralla useallakin tavalla. Voit kerätä yksittäisten merkkien linkkejä listaksi tai tekemällä osaamispassissa haluamillesi merkeille omia sivuja ja ryhmiä joita voi sitten julkaista linkkien tai upotuskoodien avulla. Open Badge Passport Galleriassa voi tehdä hakuja merkkien saajiin, julkaisijoihin tai myöntäjiin tai vaikka asiasanahakuja.


Jos ja kun esimiehellä on oma osaamispassi hän voi myös etsiä Open Badge Passportin Galleriassa oman yksikön henkilöiden julkaisemia osaamismerkkejä. Toimipisteiden ja yksiköiden osaamismerkkien kehitystä tilastoidaan ensisijaisesti organisaation oman OB Factory:n puolella, josta raportit saadaan CSV muodossa. Tilastointi edellyttää ajantasaista henkilöstön s-postiluetteloa.

Osaamismerkit on tarkoitettu jo olemassa olevan osaamisen kuvaamiseksi

Osaamismerkit on tarkoitettu jo olemassa olevan ja käytännöissä toteutuvan osaamisen kuvaamiseksi. Jos tällaista osaamista tai osaamiseen liittyviä toiminnan ja tekemisen kuvauksia ja dokumentteja ei ole niin on syytä miettiä ja suunnitella miten ne saavutetaan ja hankitaan. Syksystä alkaen kasvatuksen ja koulutuks toimialan koulutuksissa huomioidaan osaamistavoitteet (Digi.hel.fi -taitotasotavoitteet) ja niiden mukaisten osaamismerkkien hakemuksissa vaaditut kuvaukset ja todisteet. Koulutuksissa tullaan myös varaamaan aikaa hakemusten ja dokumenttien työstölle. Myös koulutuskalenterien koulutuskuvauksissa ilmaistaan sisältöjen yhteys taitotasoihin.

Osaamismerkki

Osaamismerkki myönnetään jo olemassa olevasta ja käytännön toimintaan sovelletusta osaamisesta. Osaaminen kuvataan käytännön toiminnan (esimerkkien) kuvausten avulla sekä erilaisilla todisteilla ja kuvauksilla toiminnasta. Osaamismerkkihakemus sisältää pääsääntöisesti kirjallisia toiminnallisia kuvauksia taidon soveltamisesta käytäntöön ja todisteita tuosta toiminnasta palautteen ja reflektion muodossa osallistujilta. Osaamismerkit ja esimieskeskustelumerkit myönnetään hakemuksesta ja tasomerkki tulee automaattisesti näiden perusteella. Syventävän osaamisen taitotason tasomerkki edellyttää myös perusosaamisen taitotason tasomerkkiä ja kehittäjä- kouluttaja taitotason vastaavasti kahden edellisen taitotason tasomerkkejä. varsinaisten osaamismerkkien hakeminen voi tapahtua missä järjestyksessä tahansa.