Työelämässä oppiminen on tärkeä osa ammatillisen osaamisen hankkimista ja osaamisen näyttämistä. Opiskelijan on hyvä ymmärtää, että koulussa opiskelu ja työssäoppiminen liittyvät vahvasti toisiinsa eivätkä ole toisistaan erillisiä asioita. Työssäoppiminen on myös hyvä mahdollisuus kielitaidon vahvistumiselle, verkostoitumiselle sekä työelämätaitojen ja paikallisen työkulttuurin oppimiselle.
Aiheesta on paljon valmista, hyvää materiaalia. Sivun lopussa on linkkejä olemassa oleviin materiaaleihin.
Hyviä toimintamalleja vieraskielisen opiskelijan työssäoppimisen tukemiseen:
Työelämä tutuksi. Hyvä tapa tukea vieraskielistä opiskelijaa työssäoppimisessa on tarjota mahdollisuus vierailla ohjatusti alan työpaikalla tai kohdata alan yrityksiä oppilaitoksessa tai muissa tapahtumissa opintojen alussa tai ennen työssäoppimista. Näin opiskelija saa käsityksen alalla vaadittavasta kielitaidosta. Toinen vaihtoehto on järjestää työpaikkakäyntejä ilman ammattitaitovaatimuksia. Tällaisesta toiminnasta löydät kuvauksen tästä S2-tuen hyvät käytännöt -julkaisusta (aoe.fi).
Työssäoppimiseen valmistautuminen. Vieraskielisen opiskelijan kanssa työssäoppimispaikan etsiminen tai hakeminen on syytä aloittaa hyvissä ajoin. Työssäoppimisesta voi puhua opintojen alusta alkaen osana opiskelua ja jakson lähestyessä kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että opiskelija tietää:
Miten työssäoppimispaikan löytää?
Kuka auttaa sen etsimisessä?
Mitkä ovat kriteerit työssäoppimispaikalle?
Mitä tutkinnon osia ja ammattitaitovaatimuksia opiskelijan on tarkoitus siellä harjoitella tai näyttää?
Millainen työssäoppimisen aikataulut ovat (esim. mitkä viikot, osa viikosta)?
Miten ateriakorvauslomake toimii tai mitä muuta ruokailuun liittyvää tulee huomioida?
Tuki työpaikan hakemisessa
Opettaja laatii yritykselle suunnatun selkokielisen informaatiokirjeen työharjoittelun tavoitteista, kestosta ja arvioinnista. Opiskelija voi kertoa kirjeen avulla hakemastaan harjoittelupaikasta ja työpaikan edustaja voi lukea kirjeen.
Pilkotaan työpaikan hakuprosessi palasiin: Ensin kartoitetaan opiskelijaa kiinnostavat alat ja sen jälkeen etsitään alojen työpaikkoja halutulta alueelta (esim. Google Mapsin avulla).
Puhelinsoiton yritykseen voi tehdä yhteistyössä opiskelijan kanssa. Opettaja soittaa ja kertoo, mistä on kyse, jonka jälkeen opiskelija voi jatkaa ja sopia tapaamisen työpaikalle.
Joihinkin yrityksiin pääsee tutustumiskäynnille ryhmän kanssa. Tutustumiskäynnillä kannattaa informoida sekä yrityksen edustajaa että opiskelijoita opintoihin kuuluvasta työelämäjaksosta. Opiskelija voi luoda kontaktin työpaikkaan jo heti vierailulla tai sen jälkeen.
Opiskelija saattaa hakeutua työpaikkaan, jossa hän voi käyttää omaa äidinkieltä tai toista vahvaa vierasta kieltä (esim. englanti) työkielenä. Opiskelijan ohjauksessa ja henkilökohtaistamisessa on tärkeä ottaa huomioon, miten se tukee tai ei tue opiskelijan osaamisen kehittymistä.
Ennakoivat kielitaidon harjoittelujaksot, kuten Stadin AO:ssa käytettävä Prekos-malli (lue lisää tästä S2-tuen hyvät käytännöt -julkaisusta, aoe.fi), ovat työelämäjaksoja, joissa opiskelija harjoittelee suomen kieltä aidossa työympäristössä ilman ammattitaitovaatimuksia. Tavoitteena on parantaa opiskelijan kielitaitoa ja rohkaista käyttämään suomen kieltä arjen työtilanteissa. Harjoittelujakson aikana opiskelijat eivät vielä keskity ammatillisten taitojen kartuttamiseen, vaan kielen oppimiseen ja työympäristöön sopeutumiseen.
Miten harjoittelujaksot toteutetaan?
Jakson suunnittelu:
Yhteistyö oppilaitoksen, työpaikkojen ja ohjaajien välillä.
Opiskelijan kielitaidon tason kartoitus ennen jaksoa, jotta sopiva harjoittelupaikka voidaan valita.
Selkeät tavoitteet harjoittelujaksolle, kuten uusien sanojen oppiminen, puhumisrohkeuden lisääminen ja suomalaisen työelämän pelisääntöihin tutustuminen.
Työpaikan valinta:
Työpaikat valitaan niin, että ne tarjoavat mahdollisuuksia kielen harjoitteluun ilman erityistä ammatillista osaamista.
Esimerkkejä: päiväkodit, vanhusten palvelutalot, kahvilat tai oppilaitoksen omat tilat.
Ohjaus ja tuki:
Työpaikkaohjaaja ja opettaja tukevat opiskelijaa koko harjoittelujakson ajan.
Säännölliset palautekeskustelut ja kielitaitoa kehittävät harjoitukset.
Käytännönläheisiä tehtäviä, kuten asiakaspalvelutilanteita, työvälineiden nimeämistä ja työpaikan rutiinien oppimista.
Kenelle nämä harjoittelujaksot sopivat?
Vieraskieliset opiskelijat, joiden suomen kielitaito ei vielä riitä ammatillisten opintojen työharjoitteluun.
Opiskelijat, jotka tarvitsevat rohkaisua ja lisää itsevarmuutta suomen kielen käyttöön.
Ne, joilla on tavoitteena parantaa erityisesti työelämässä tarvittavaa suullista kielitaitoa ja kommunikaatiotaitoja.
Opiskelijat eri koulutusaloilta, jotka haluavat valmistautua tuleviin työharjoitteluihin ja työllistymiseen Suomessa.
Miksi ennakoivat kielitaidon harjoittelujaksot ovat tärkeitä?
Kielitaitoa käytännön tilanteissa:
Auttaa opiskelijaa kehittämään suomen kieltä käytännön tilanteissa, joissa pääsee käyttämään kieltä monipuolisesti.
Parantaa erityisesti puhumista ja kuullun ymmärtämistä, jotka ovat usein vieraskielisille opiskelijoille haastavimpia osa-alueita.
Tavoitteiden asettelua:
Opiskelija ymmärtää, mitä työelämässä oppiminen ja toimiminen vaatii.
Lisää motivaatiota opiskeluun sekä ammatillisen osaamisen että kielen oppimisen näkökulmasta.
Rohkaisu ja itseluottamuksen lisääminen:
Työelämässä kielen harjoittelu ilman suorituspaineita lisää opiskelijan itseluottamusta.
Auttaa opiskelijaa sopeutumaan suomalaiseen työelämäkulttuuriin ja käytäntöihin.
Valmiudet ammatilliseen harjoitteluun ja työelämään:
Jakso toimii "ponnahduslautana" ammatillisiin työelämässä oppimisen jaksoihin, joissa tarvitaan jo laajempaa kielitaitoa.
Auttaa opiskelijaa rakentamaan omaa ammatillista sanastoa ja ymmärtämään työpaikan viestintätilanteita.
Suomalaisen työelämäkulttuurin tuntemus:
Opiskelija oppii suomalaisen työelämän pelisääntöjä ja kulttuurisia käytäntöjä, mikä auttaa integroitumaan paremmin työmarkkinoille.
Aiemmin työelämäjaksolla olleet opiskelijat voivat toimia uusien opiskelijoiden mentoreina. He jakavat kokemuksiaan ja antavat vinkkejä työpaikkojen etsimiseen sekä työssäoppimiseen valmistautumiseen.
Vertaistuki: Mentorit voivat kertoa käytännön vinkkejä, kuten miten lähestyä työnantajia, mitä odottaa ensimmäisiltä työpäiviltä ja miten hyödyntää suomen kieltä työympäristössä.
Työelämän realiteettien avaaminen: Kokeneet opiskelijat voivat tuoda esille, millaisia haasteita ja onnistumisia he kohtasivat työelämäjakson aikana. Mentoroinnin avulla opiskelijat voivat tutustua oman alansa ammattilaisiin ja työpaikkoihin.
Työssäoppimisseminaari on loistava tilaisuus koota yhteen opiskelijat, jotka ovat jo olleet työelämäjaksoilla, ja ne, jotka vasta valmistautuvat niihin.
Seminaarin sisältö ja hyödyt:
Seminaarin järjestäminen: Opiskelijat voivat osallistua seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen, mikä kehittää heidän projektinhallintataitojaan.
Esitysmateriaalin laatiminen: Harjoitellaan PowerPoint-esitysten ja muiden visuaalisten materiaalien tekemistä. Tämä kehittää digitaitoja, joita tarvitaan monilla aloilla.
Esiintymistaidot: Opiskelijat saavat mahdollisuuden harjoitella esiintymistä ja julkista puhumista suomen kielellä. Tämä vahvistaa heidän itsevarmuuttaan ja suullista kielitaitoaan.
Ammattisanaston käyttö: Seminaari kannustaa käyttämään oman alan ammattisanastoa, mikä parantaa opiskelijoiden kielellistä osaamista ja valmiuksia työelämään.
Kokemusten jakaminen: Opiskelijat kertovat omista työelämäkokemuksistaan, työtehtävistään ja oppimistaan taidoista. Tämä inspiroi uusia opiskelijoita ja tarjoaa käytännön esimerkkejä siitä, mitä odottaa työssäoppimisjaksolta.
Yrityksen esittely: Työelämäjaksolla olleet opiskelijat esittelevät yrityksiä, joissa he ovat työskennelleet, ja kertovat niiden kulttuurista ja käytännöistä.
Työpäivän kuvaaminen: Seminaarissa voidaan käydä läpi opiskelijoiden tyypillinen työpäivä ja keskustella siitä, miten opintojen sisältö linkittyy käytännön työtehtäviin.
Vieraskieliset opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea suomen kielen käytössä ja työelämään siirtymisessä.
Ammatillisen koulutuksen alussa olevat opiskelijat, jotka kaipaavat vinkkejä työharjoittelupaikan löytämiseen ja työelämässä menestymiseen.
Opiskelijat, jotka haluavat vahvistaa esiintymistaitojaan ja digitaitojaan sekä syventää ammattisanaston osaamistaan.
Lisää opiskelijoiden itsevarmuutta: Mahdollisuus jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea rohkaisee vieraskielisiä opiskelijoita ottamaan aktiivisemman roolin omassa oppimisprosessissaan.
Edistää ammatillista kasvua: Opiskelijat oppivat hyödyllisiä taitoja, kuten verkostoitumista, esiintymistä ja digitaitoja, jotka ovat tärkeitä työelämässä.
Tukee sujuvaa siirtymää työelämään: Valmistautuminen työssäoppimisjaksoon helpottuu, kun opiskelijat tietävät, mitä odottaa ja miten toimia eri tilanteissa.
Rikastuttaa oppimisympäristöä: Mentorointiohjelma ja seminaarit tuovat käytännön työelämän kokemuksia osaksi oppilaitoksen arkea, mikä motivoi opiskelijoita ja rikastuttaa oppimiskokemusta.
Vinkkejä vieraskielisen kielitukeen työpaikalle: Pieni opas kielenoppijan työelämässä oppimisen tuesta (aoe.fi, Vierko 2024).
S2-tuen hyvät käytännöt (aoe.fi, Vierko 2024)
Maahanmuuttaneen kielituettu työharjoittelu hoiva- ja hoitoalalla. Opas oppilaitoksille (tuni.fi). Vikkelästi töihin -hanke 2023.
Opettajan muistilista kielituen suunnitteluun (tuni.fi). Vikkelästi töihin -hanke 2023.
Kielenoppimisen tukeminen työnantajille. Kielibuusti-hanke.
Työssäoppiminen sujuvaksi –materiaalipankki (jotpa.fi).
Työssäoppimisen muistilistat avuksi ohjaajalle, opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle (Parasta osaamista -hanke 2017–2019).
Tukimateriaali työssäoppimisesta (Turun kristillinen opisto)
Monikulttuurisen työpaikkaohjauksen vihko (VIERKO-hanke, Turun kaupunki): Monikulttuurisen työpaikkaohjauksen vihko, VIERKO-hanke - Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi)
Koulutuksia työpaikkaohjaajille vieraskielisten kohderyhmästä:
Ohjaan.fi-koulutukset työpaikkaohjaajille (Ohjaan.fi)
Koulutusmateriaali kielitietoisuudesta ja selkokielestä: diat ja tallenteet (aoe.fi)