Embedded Files
Vieraskieliset opiskelijat tulevat ammatilliseen koulutukseen opiskelemaan uutta ammattia ja kieltä. Selkeä viestintä ja rakenteet tukevat opiskelijan opiskelun alkua. Tähän osuuteen on koottu vinkkejä siihen, miten tukea vieraskielisen opiskelijan opintojen aloitusvaihetta.
Opiskelu toisella asteella edellyttää opiskelijalta itsenäisyyttä ja vastuun ottamista omista opinnoista. Opiskelijan on siksi hyvä oppia asettamaan realistisia tavoitteita ja suunnittelemaan omaa ajankäyttöään. Tämä korostuu erityisesti S2-opiskelijoiden kohdalla, sillä opiskelu vieraalla kielellä vaatii paljon ennakointia ja keskittymistä. Opintojen alussa onkin hyvä tarjota tukea ajanhallinnan ja tavoitteiden asettamisen harjoitteluun.
Ryhmään kuuluminen ja kaverit ovat tärkeitä etenkin nuorille. Ryhmään kuuluminen lisää viihtymistä, turvallisuuden tunnetta ja sitoutumista. Vieraskielisille opiskelijoille ryhmään integroituminen saattaa kuitenkin olla haastavampaa kielellisten ja kulttuuristen erojen vuoksi. Siksi on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten heidät otetaan mukaan ryhmän toimintaan ja miten heidät rohkaistaan osallistumaan keskusteluihin.
Ammatillisen koulutuksen rakenteen ja keskeisten käsitteiden tunteminen auttaa opiskelijaa hahmottamaan omia opintojaan. Tämä lisää motivaatiota ja luottamusta opinnoista selviämiseen. S2-opiskelijoille on tärkeää tarjota selkeitä ja konkreettisia esimerkkejä oppimisprosessista sekä sanastoa, jotta he ymmärtävät oppilaitoksen käytännöt ja pystyvät seuraamaan opetusta paremmin. Aloitusvaiheessa opiskelijalle voi esimerkiksi antaa tämän sanaston tutustuttavaksi: Ammatillisen koulutuksen sanastoa helpolla kielellä (aoe.fi).
Jo opintojen alusta alkaen on tärkeää korostaa, että tutkintotodistus on todiste aidosta osaamisesta ja avain tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Rehellisesti saavutetut tiedot ja taidot luovat vahvan perustan menestyksekkäälle uralle, kun taas vilppi voi johtaa epävarmuuteen, puutteellisiin valmiuksiin työelämässä ja jatko-opinnoissa.
Tämä Ole rehellinen -video (Youtube) toimii keskustelunavauksena opiskelijoiden kanssa. Sen avulla voit kannustaa heitä sitoutumaan rehelliseen oppimiseen ja kehittämään osaamistaan aidosti, jotta heidän taitonsa vastaavat työelämän tarpeita.
Orientaatiojakso
Orientaatiojakso
Orientaatiojakson merkitys korostuu erityisesti opintojen alussa, ja se voi olla ratkaiseva tekijä siinä, miten hyvin opiskelija sopeutuu uuteen oppimisympäristöön. Vieraskielisille opiskelijoille orientaation merkitys on vieläkin suurempi, koska se tarjoaa mahdollisuuden tutustua koulutuksen rakenteeseen, kieleen ja kulttuuriin turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä.
On hyvä kiinnittää huomiota siihen, että opintojen aloitusvaiheessa S2-opiskelijoille tarjotaan riittävästi konkreettista ja selkeää tietoa esimerkiksi videoiden, kuvien tai käytännön esimerkkien avulla. Tämä auttaa erityisesti niitä opiskelijoita, jotka eivät vielä ole täysin sujuvia suomen kielen käyttäjiä.
Tärkeää on myös rohkaista opiskelijoita kysymään ja osallistumaan aktiivisesti, jotta mahdolliset epäselvyydet tulevat esille jo alussa, eikä niitä turhaan kasaudu opintojen edetessä.
Ryhmäyttämisellä tarkoitetaan prosessia, jonka aikana samassa ryhmässä opiskeleville opiskelijoille annetaan mahdollisuus tutustua toisiinsa ohjatusti. Ryhmäyttämistä tarvitaan erityisesti uuden ryhmän muodostumisen alkuvaiheessa, kun kaikki ryhmän jäsenet eivät entuudestaan ole toisilleen tuttuja. Uudet ihmiset, ympäristöt ja tilanteet voivat jännittää monia opiskelijoita. Joillekin aloitteellisuus vuorovaikutustilanteissa voi olla haastavaa. Ryhmäytyksessä erilaisilla harjoituksilla luodaan luontevia tilanteita kohtaamisille, jolloin keskustelu ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutus on helpompaa.
Hyvän ryhmäyttämisen seurauksena oppimisympäristö on kannustava ja opiskelu sujuu paremmin. Opiskelijat kokevat kuuluvansa ryhmään, ja sitä kautta turvallisuuden tunne kasvaa ja viihtyvyys paranee. Kun ryhmädynamiikka on toimivaa, energiaa on helpompi kohdentaa opiskeluun ja oppimiseen. Näin opiskeluun sitoutuminen ja kouluun kiinnittyminen vahvistuu. Tämä vaikuttaa myös koko oppilaitoksen ilmapiiriin.
Ryhmäyttämistä ohjaavan opettajan roolin tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Opettajan suhtautuminen tehtäviin ja toimintaan heijastuu suoraan ohjattavan ryhmän ilmapiiriin. Myönteisellä ja hyväksyvällä asenteella opettaja vaikuttaa ryhmän aktiivisuuteen ja toimintaedellytyksiin.
Ryhmäyttämisessä voi käyttää erilaisia harjoituksia, joita on koottu esimerkiksi Turun ammatti-instituutin ryhmäyttämisoppaaseen (Turun ammatti-instituutti), Nuorten akatemian Harjoituspankkiin (Mahis.fi) tai Ryhmäyttämisoppaaseen (Ameo.fi).
Esimerkki Taitotalon orientaatiojaksosta
Esimerkki Taitotalon orientaatiojaksosta
Taitotalossa on kehitetty malli uuden opiskelijan orientaatio- ja perehdytysjaksoksi. Se sisältää mm. Tervetuloa Taitotaloon opiskelijaksi -materiaalipankin, joka on tehty Moodle-alustalle. Ammatilliset ryhmät suunnittelevat suunnittelukatselmuksissa, miten he toteuttavat opiskelijoiden orientaatio- ja perehdytysjaksot, ja he voivat hyödyntää tässä materiaalipankkia. Orientaatio- ja perehdytysjakson aikana esitellään esimerkiksi erilaisia opintoja tukevia toimintoja ja järjestetään lähtötasokartoituksia (suomen kieli, matematiikka, digivalmiudet ja englanti), joiden avulla opiskelijalle voidaan HOKS-keskusteluissa suositella tiettyä opintopolkua.
Mallin tavoitteena on luoda yhtenäisiä käytänteitä opintojen aloitukseen ja lisätä henkilöstön välistä yhteistyötä koko koulutusprosessin ajan sekä ehkäistä keskeytyksiä. Malli on luotu siten, että sitä voidaan helposti muuntaa aikataulullisesti sopimaan erilaisten ryhmien tarpeisiin. Orientaatio- ja perehdytysjaksot ovat erilaisia eri tutkintotasoilla, koulutusmuodoissa ja opiskelijaryhmissä. S2-ryhmille pyritään antamaan enemmän aikaa orientaatioon.
Materiaalipankin sisältö on jaettu kymmenen eri otsikon alle:
tilojen esittely ja järjestyssäännöt
ammatillinen koulutus ja opintojen rakenne
käyttäjätunnukset ja järjestelmät
aikuinen oppijana
tukea opiskeluun
opiskelijan hyvinvointipalvelut
opiskelijakunta
tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
kansainvälisyys opinnoissa
jatko-opinnot.
Kouluttajien materiaali sisältää myös käytännön esimerkkejä toiminnallisista harjoituksista opetustilanteissa. Kouluttajana voi eri jaksoilla toimia esimerkiksi opinto-ohjaaja, erityisopettaja, digituki, opiskelijahuolto, vastuukouluttaja tai YTO-kouluttaja.
Perehdytyksen tarkistuslista - käy nämä asiat läpi, kun opiskelija aloittaa opintojaan
Perehdytyksen tarkistuslista - käy nämä asiat läpi, kun opiskelija aloittaa opintojaan
Opiskeluympäristön ja -yhteisön asiat
toimipaikat, tilat, henkilöstö, kenen puoleen kääntyä eri tilanteissa,
ruokailu (mm. onko maksullinen, minne ilmoitetaan erityisruokavaliot),
järjestyssäännöt, muut säännöt (esim. poissaolokäytännöt tai onko joku tila, missä voi käydä rukoilemassa).
Erilaiset ryhmät, joissa opiskelija on osallinen.
Ammatillisen tutkinnon rakenne (pakolliset ja valinnaiset opinnot, kurssien keskeiset sisällöt ja tavoitteet, ytot, ammatilliset opinnot).
Keskeinen opiskelutermistö (esim. HOKS, arviointi, suoritus, osaamispiste, työssäoppiminen, näyttö). Apuna voi käyttää ammatillisen koulutuksen sanastoa selkokielellä (aoe.fi).
Mitä tarkoittaa osaamisperusteinen opiskelu (huom! Kulttuurierojen vuoksi itsenäinen ja omatoiminen opiskelu voi olla opiskelijalle vierasta)?
HOKSiin liittyvät asiat (oma opintopolku, tavoitteet ja seuranta, keskustelut).
Lukujärjestys: miten se muodostuu, mistä ja miten sitä luetaan.
Opiskelussa tarvittavat sähköiset järjestelmät, tunnukset ja tuki.
Opiskelijakunta ja tutortoiminta.
Turvallisuus ja työsuojelu (koulussa ja työssäoppimispaikassa).
Alakohtaiset asiat (esim. työvaatteet ja -kengät, rikosrekisteriote, hygieniapassi).
Kielen tukitoimet opintojen alussa
Kielen tukitoimet opintojen alussa
Orientaatio riittävän pieninä palasina.
Uusien termien avaaminen.
Ohjauksen avuksi: ammatillisen koulutuksen sanasto selkokielellä ja OPVA haltuun -hankkeen materiaalista, Thinglinkissä kohta: Käsitteet (Avointen oppimateriaalien kirjasto, aoe.fi).
Materiaalit myös paperisena harkinnan mukaan.
Olennaiset diaesitykset ja muut materiaalit myös opiskelijalle talteen oppimisalustalle tai sähköpostiin.
Pieniä sanastotehtäviä ammatillisesta sanastosta alussa.
Materiaalipaketti, jossa on esimerkiksi
ammatillisen koulutuksen sanastoa,
olennaiset ihmiset ja heidän tehtäväkuvat selitettynä,
alan perussanaston tehtäviä.
Järjestyssäännöt ja muuta materiaalia voi myös tehdä helpolle kielelle.
Kielitukeen sopivia materiaaleja ja menetelmiä on koottu mm. seuraaviin julkaisuihin:
Monikulttuurisen oppijan tuen menetelmäpankki, Spesia (Avointen oppimateriaalien kirjasto AOE.fi).
Vierko-hankkeessa kootut selkomateriaalit ja alakohtaiset S2-materiaalit sivustolle: bit.ly/VierkoSelkoS2
Kielibuusti-hankkeessa koottuja itseopiskelumateriaaleja (Kielibuusti.fi)
HOKS-keskustelun tueksi
HOKS-keskustelun tueksi
Vieraskielisillä opiskelijoilla on usein haasteita oman osaamisensa ja ammattitaitonsa tunnistamisessa ja sanoittamisessa, etenkin, jos heidän taustansa opintojen tai työn suhteen poikkeavat merkittävästi suomalaisista standardeista. Näiden opiskelijoiden koulutus- ja työhistoria voivat olla monipuolisia ja arvokkaita, mutta eivät välttämättä suoraan vastaa suomalaisen työelämän vaatimuksia.
Taustahaasteet
Taustahaasteet
Ammatin tunnustaminen: Esimerkiksi farmaseutin, arkkitehdin tai lääkärin pätevyyden saaminen Suomessa voi olla pitkä ja monimutkainen prosessi, joten opiskelijat saattavat joutua pohtimaan muita uravaihtoehtoja.
Osaamisen sanoittaminen: Vieraskieliset opiskelijat eivät aina tiedä, miten kuvailla osaamistaan suomeksi tai ymmärtää suomalaisen työelämän odotuksia. Tämä vaikeuttaa oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamista sekä urasuunnittelua.
Tukeminen opintojen alkuvaiheessa
Tukeminen opintojen alkuvaiheessa
Tavoitteena on auttaa opiskelijoita tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, motivaatiotaan ja mahdollisuuksiaan eri työtehtäviin, vaikka aiempi ammatti ei olisi suoraan hyödynnettävissä Suomessa.
Käytännön vinkkejä ja kysymyksiä osaamisen kartoittamiseen:
Aiempi työkokemus ja tehtävät:
Mitä töitä olet tehnyt aikaisemmin? Millaisissa paikoissa olet työskennellyt?
Mitä työtehtäviä sinulla oli edellisissä työpaikoissasi?
Mitä taitoja tarvitsit näissä työtehtävissä (esim. työkoneiden käyttö, asiakaspalvelu, ryhmätyöskentely)?
Työskentelytavat ja mieltymykset:
Oletko työskennellyt itsenäisesti vai ryhmässä? Millaisista tehtävistä pidit eniten?
Oletko tehnyt vapaa-ajalla jotain, mikä liittyy ammattiisi tai työhösi?
Onko sinulla taitoja, joita olet oppinut muualla kuin koulussa (esim. käsityöt, ruoanlaitto, korjaustyöt, musiikki)?
Haasteiden kohtaaminen:
Miten toimit, kun työssä tulee tehtävä, josta sinulla ei ole kokemusta?
Mitä haluaisit oppia lisää tulevaisuudessa?
Miten hoidat jonkin tehtävän alusta loppuun?
Konkreettiset esimerkit ja havainnollistaminen:
Kerro jokin työpäiväsi vaihe vaiheelta.
Voitko näyttää kuvan avulla, mitä kaikkea tästä työtilanteesta osaisit tehdä?
Miten suoriudut tehtävästä, jossa et ole aiemmin ollut mukana?
Kielitaidon hyödyntäminen:
Missä tilanteissa käytät suomen kieltä?
Oletko käyttänyt muita kieliä työssäsi? Missä tilanteissa?
Oletko joutunut selittämään työtehtäviä tai ohjeita muille? Miten onnistuit siinä?
Itsetuntemus ja palaute:
Miten koet oman osaamisen nyt? Mitä osaat hyvin? Missä tarvitset vielä tukea?
Oletko saanut palautetta aiemmilta opettajilta tai työnantajilta? Millaista?
Mitä asioita haluaisit kehittää omassa osaamisessasi?
Ammattitaidon ja osaamisen tason määrittely:
Hyödynnetään tutkinnon perusteita ja käytännön kokeita osaamisen tason arvioimiseksi.
Voidaan käyttää kuvia tai muita visuaalisia apuvälineitä osaamisen havainnollistamiseksi.
Mietitään yhdessä, millä tasolla opiskelijan osaaminen on realistisesti ja miten sitä voidaan kehittää.
Aloitusvaiheen kartoitukset
Aloitusvaiheen kartoitukset
Tuen tarve: Matematiikka
Miksi kartoitetaan: Voidaan opintojen alkuvaiheessa selvittää, tarvitseeko opiskelija tukea tai esimerkiksi matematiikan valmentavia opintoja.
Tunnistamisen keinot: Matematiikan kartoitus, opiskelijan oma kertomus, myöhemmin havainnointi.
Tukitoimet: Ohjaus opiskeluvalmiuksia tukevalle matematiikan jaksolle tai muuhun matematiikan taitojen valmentavaan opintoon.
Vinkkejä matematiikan kartoituksen järjestämiseen:
Valmis materiaali kartoitukseen löytyy tästä: Matematiikan kartoitus helpolla kielellä.
Tutkinnossa on hyvä miettiä yhteiset rajat sille, millä pistemäärillä opiskelija tarvitsee matematiikan tukea tai milloin hänet voidaan ohjata suoraan näyttöön.
Kartoitustilanteesta tulee tiedottaa etukäteen ja kertoa opiskelijalle, mihin se liittyy (turvallisuuden tunne, selkeys).
Matematiikan tukimateriaalia on kerätty OPVA haltuun –hankkeessa tänne (Sites).
Tuen tarve: Opiskelijan elämänhallinta
Tunnistamisen keinot: Keskustelut, opiskelu- ja hyvinvointi -lomake.
Tukitoimet: Esim. työjärjestyksen suunnittelu (esim. kevennetty työjärjestys), ohjaus opiskelijan hyvinvointipalveluihin (kuraattori jne.), erityisopettajan konsultaatio, ohjauskeskustelut.
Tuen tarve: Suomen kieli
Tunnistamisen keinot: Suomen kielen kartoitus, havainnot ja keskustelut, tiedonsiirto kielikokeesta, todistukset ja niissä olevat arvosanat.
Tukitoimet: Suomen kielen lisäopinnot (esim. paikallisesti tarjottavat valinnaiset, opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot), samanaikaisopetuksen resurssointi, selkokieliset opetusmateriaalit ja tehtävät, ohjaus suomen kielen itsenäiseen opiskeluun.
Valmista kartoitusmateriaalia:
Alueellinen kielitesti, Kpedu (AOE.fi)
OPVA-opintojen materiaalipankista S2-OPVAn kartoitus (AOE.fi).
Kielo-materiaali (Opetushallitus)
Valmista tukimateriaalia suomen kieleen:
Kielikertaus - suomen kielen preppaus kielen perusteiden harjoitteluun (AOE.fi). Polkuja-hanke.
Hyödynnä Kielibuustin sivustoa (Kielibuusti.fi)
Hyödynnä Vierkon Sites-sivustoa: bit.ly/VierkoSelkoS2 (Sites-sivusto)
Page updated
Google Sites
Report abuse