Opintojen aloitus on ratkaiseva vaihe opiskelijan sitoutumisessa ja motivaatiossa. Kun opiskelija aloittaa opinnot, selkeät rakenteet, tuen tarjoaminen ja helposti seurattavat rutiinit luovat turvallisuutta ja varmuutta. Alun sujuvuus helpottaa opiskelijan pääsyä opiskeluyhteisöön ja opintoihin kiinni, jolloin hänellä on paremmat valmiudet menestyä.
Päivän selkeä strukturointi auttaa opiskelijaa hahmottamaan, mitä hänen odotetaan tekevän ja missä järjestyksessä. Näin hän voi paremmin valmistautua päivän eri osioihin, kuten oppitunteihin, ryhmätehtäviin ja taukoihin. Selkeä aikataulu vähentää myös epävarmuutta ja auttaa opiskelijaa keskittymään itse opiskeluun. Käytännössä strukturointi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppitunnin alussa päivän ohjelma kirjoitetaan näkyville taululle.
Koska opiskelijoiden digivalmiudet vaihtelevat, on hyvä tarjota riittävästi aikaa ja tukea, jotta jokainen oppii käyttämään tarvittavia välineitä ja ohjelmistoja. Jotkut opiskelijat voivat tarvita aluksi enemmän ohjausta digitaalisten laitteiden käyttöön, kuten kirjautumisohjeisiin tai digitaalisten tehtävien suorittamiseen. Näin varmistetaan, että digitaitojen puute ei estä opintojen etenemistä, ja opiskelija pääsee hyödyntämään kaikkia tarjolla olevia oppimismahdollisuuksia.
Ammatillisissa opinnoissa tuen tarve voi näkyä erityisesti siinä, ettei vieraskielinen opiskelija ymmärrä ohjeita tai tiedä, mitä häneltä odotetaan. Koulutuksen käsitteet ja suomalaisen opiskelukulttuurin käytännöt voivat olla vieraita, mikä saattaa vaikuttaa oppimiseen ja opiskelijan itseluottamukseen. Opiskelijan suoriutumista helpottaa, kun ohjeet annetaan selkeästi ja riittävän yksinkertaisessa muodossa, ja niitä on mahdollisuus käydä läpi vaiheittain.
Erityisesti teoriapainotteiset osiot, kuten korttikoulutukset, on hyvä pilkkoa pienempiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi muutaman tunnin pituisiin osioihin jaettu koulutus voi olla opiskelijalle helpompi omaksua ja varmistaa, että hän ymmärtää sisällön ja pystyy tarvittaessa kysymään lisätietoa. Näin voidaan edistää oppimisen jatkuvuutta ja vähentää kuormitusta, jolloin opiskelija voi keskittyä paremmin olennaisiin asioihin ja sitoutua koulutukseen.
Tuen tarpeiden tunnistaminen ja sopivien tukitoimien suunnittelu eivät ole pelkästään ammatillisen opettajan vastuulla. Erityisopettajan osallistuminen prosessiin on tärkeää, jotta haasteet voidaan tunnistaa tarkasti ja löytää yhdessä tehokkaat ratkaisut opiskelijan tarpeisiin.
Apua tuen tarpeen tunnistamiseen:
Vieraskielisen tuen tarpeen kartoituslomake.
Toiminnallinen tehtävä ja opettajalle tukimateriaali havainnointiin: Toiminnanohjauksen taitojen arviointi (aoe.fi).
Havainnointia tukeva materiaali: Dialoginen tuen havainnointimalli (aoe.fi)
Tukimateriaali ammatillisten tutkinnon osien mukauttamiseen: Osaamisen arvioinnin mukauttaminen, tukimateriaalia arviointiin (Parasta osaamista -hanke 2017–2019).
Tunnistamisen keinot: havainnointi: opiskelija ei vaikuta muistavan sanoja, alkukartoitus
Tukitoimet:
Ammattisanaston opettaminen:
Ammattisanastojen tulostaminen opiskelijalle ennakkoon
Valmiita materiaaleja täällä Selko- ja S2-materiaalien koontisivulla ja Kielibuustin sivustolla.
Tekoälyä voi hyödyntää sanastojen tekemisessä.
Yhteisten sanastojen tekeminen ammatinopettajien ja S2-opettajien kanssa.
Työsalin tai -tilan sanallistaminen, esimerkiksi dymolla tai post-it lapuilla kirjoitetaan työvälineiden nimet.
Työtehtävien sanallistaminen: kun opiskelija tekee työtä, opettaja tai ohjaaja kertoo, mitä opiskelija tekee ja pyytää sitten opiskelijaa itse kertomaan omin sanoin, mitä tekee.
Hyviä digitaalisia sovelluksia sanastotehtävien tekemiseen tai valmiiden etsimiseen: esim. Wordwall, Flashcards, Quizlet.
Abstraktit sanojen avaaminen (esim. oikeudenmukaisuus, vastuullisuus) : selitä sanat lyhyesti, käytä synonyymejä, vältä monimutkaisia lauserakenteita, anna esimerkkejä ja vertaa asioita konkreettisiin asioihin, esim. vastuullisuus tarkoittaa rehellisyyttä ja muista ihmisistä huolehtimista.
Yhteistyö S2-opettajan kanssa:
Samanaikaisopetus,
pienet sanastokokeet ammatillisissa opinnoissa (esim. kuvan ja sanan yhdistäminen tai kuvaan työvälineen nimi),
sanaston opiskelu etukäteen yhdessä S2-opettajan kanssa.
Tunnistamisen keinot: Havainnointi, alkukartoitus, jossa testataan lukutaitoa
Tukitoimet:
Oppimistekniikka luetun ymmärtämisen tueksi: ELKT – Ennakointi, Lukeminen, Kysyminen & Tiivistäminen.
Lukusuunnitelman tekeminen.
Kirjoita luettavat tekstit esim. helpoimmasta työläimpään.
Silmäile kirjan sisällysluettelosta luvut.
Syventävä lukeminen.
Äänikirjat.
Tietokoneen äänituki.
Tunnistamisen keinot: Havainnointi, S2-opettajan tuki
Tukitoimet:
Erityisopettajan tai S2-opettajan lisäopetus.
Harjoittelu ja palaute.
Opiskelijalla on mahdollisuus tuoda osaamistaan esiin muuten, kuin kirjallisesti (tehtävän suullinen täydentäminen).
Tunnistamisen keinot: Havainnointi, opiskelija kertoo itse, alkukartoitus
Tukitoimet:
Digitaitoja vahvistavat opinnot.
Toistot.
Riittävästi aikaa ja ohjausta tilanteisiin, joissa opiskelijat käyttävät digitaalisia ympäristöjä.
Tukimateriaalit opetukseen ja itseopiskeluun, esimerkiksi Digitreenit, OPVA-haltuun materiaalipankki.
Tunnistamisen keinot: Havainnointi
Tukitoimet:
Kielitietoiset tehtävänannot.
Tehtävänanto sekä kirjallisesti että suullisesti.
Erityisesti monivaiheiset ohjeet myös kirjallisesti.
Kuvallinen tuki ohjeisiin.
Ohjeiden vaiheistaminen (strukturointi).
Pyydä opiskelijaa kertomaan omin sanoin, mitä pitää tehdä.
Kehotemalli tekoälyn hyödyntämiseen selkokielentämisessä: Kehote selkoistamisesta tekoälylle (linkki vie Avointen oppimateriaalien sivustolle).
Tehtävien tekeminen tukipajassa tai opettajan tukemana.
Tunnistamisen keinot: Havainnointi
Tukitoimet:
Matematiikan apuvälineet (esim. yksikkömuunnostaulukko, mitat) .
Havainnollistaminen (esim. desimitta tai lääkemitat).
Värikoodit (esim. pyyhittävät väritussit).
Strukturointi (esim. mitä harjoitellaan, kauanko harjoitellaan, miten harjoitellaan, mitä välineitä/tiloja tarvitaan).
Pyri pitämään päiväjärjestys mahdollisimman samanlaisena.
Oppimisympäristön huomiointi (esim. aistihäiriöt, istumisjärjestys).
Kielellinen tuki, Wordin syventävä lukuohjelma (“lue ääneen”, rivi kerrallaan lukeminen, taustaväri tekstille) ja kirjoitusavustaja (oikeinkirjoituksen ja kieliopin tarkistus).
Kuvat.
Mallita ja anna esimerkkiä.
Palastele ohjeet ja toimintamallit.
Visualisoi aikaa, esim. Visual Timer, Time timer, tiimalasi, puhelimeen saatavat to do -appit.
Omaan alaan, eri työvaiheisiin, työpisteisiin ja tarvikkeisiin löytämiseen liittyvät hahmottamisen yksityiskohdat suunniteltava etukäteen.
Hahmola.fi: ilmainen oppimisympäristö, jossa hahmottamisen harjoitteita nuorille ja aikuisille.
Huomioitavana seikkana harjoitteiden kulttuurisidonnaisuus: länsimaissa lapset käyttävät esimerkiksi palapelejä ja legoja, jotka auttavat hahmotustaitojen kehittämisessä.
Tunnistamisen keinot: Havainnointi
Tukitoimet:
Opetustilanteen strukturointi:
opetushetken rakenne näkyviin,
tunnin tuttu rakenne tuo ennustettavuutta,
asiayhteyden esiin tuominen, mihin kokonaisuuteen nyt opiskeltava asia liittyy.
Materiaalit etukäteen, jotta voisi tutustua ja kääntää.
Selkeät diat tai muu visuaalinen materiaali tukemaan opetuksen seuraamista.
Vaihtelevat opetusmenetelmät.
Kuuntelemisen ja pitkän tekstin lukeminen eri aikaan; opiskelijan ei tarvitse yrittää ymmärtää lukemaansa ja kuulemaansa samanaikaisesti.
Rauhallinen tahti.
Voi kokeilla opettajajohtoisesti muistiinpanojen kirjoittamista: opettaja mallintaa, miten tehdään muistiinpanot.
Uusien termien avaaminen.
Ammatilliset käsitteet käydään yhdessä läpi heti opintokokonaisuuden alussa, jotta opiskelija voi kääntää sen jälkeen omalle kielelle.
Käsitelistat helposti löydettävissä ja täydennettävissä.
Tuen tarve: Työturvallisuuden ymmärtäminen
Tunnistamisen keinot: Havainnointi
Tukitoimet:
Työturvallisuuden ymmärtämisen merkityksen korostaminen.
Työturvallisuus ei ole sama kuin työturvallisuuskortti, vaan työturvallisuus on työssä noudatettava rutiini.
Selkokieliset työturvallisuusmateriaalit
Selkokielentämiseen voi hyödyntää tekoälyä varten tehtyä kehotemallia.
Työturvallisuussanaston kertaaminen.
Visuaaliset ja havainnollistavat ohjeet.
Käytännön harjoittelu.
Opettaja/ ohjaaja varmistaa, että opiskelija on ymmärtänyt pyytämällä opiskelijoita selittämään asiaa omin sanoin.
Tunnistamisen keinot: Havainnointi, merkinnät
Tukitoimet:
Opintojen alussa opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen käytänteisiin (kerrotaan esimerkiksi hyväksyttäviä syitä poissaoloille).
Aikataulun ja rutiinin selkiyttäminen
Opiskelijan kanssa kannattaa käydä läpi päivän ja viikon aikataulut ja toistaa, miksi täsmällisyys on tärkeää esimerkiksi ryhmätyöskentelyn ja ammattiosaamisen kannalta. Täsmällisyys on työelämässä ja suomalaisessa työkulttuurissa vaadittava taito. Päivän aikataulun merkitseminen näkyville, kuten taululle, voi auttaa muistuttamaan opiskelijaa päivän kulusta ja siihen valmistautumisesta.
Seuranta ja positiivinen palaute
Myöhästymisten ja poissaolojen seuraaminen yhdessä opiskelijan kanssa voi auttaa hänellä hahmottamaan tilanteen, mutta on tärkeää myös antaa positiivista palautetta siitä, kun opiskelija saapuu ajoissa tai parantaa läsnäoloaan. Tämä kannustaa toistamaan oikeita käytäntöjä.
Syiden kartoittaminen ja ratkaisukeskeinen keskustelu
Keskustelun avulla voi selvittää, onko myöhästelyihin tai poissaoloihin jokin tietty syy, kuten esimerkiksi haasteet aikataulujen hallinnassa, jaksaminen, kulkemisvaikeudet tai muut henkilökohtaiset tilanteet. Opiskelijalle voi ehdottaa ratkaisuja, kuten aikaisemmin nukkumaan menemistä, kulkureitin vaihtamista tai matka-ajan arviointia.
Tarvittaessa ohjaus kuraattorille.
Tunnistamisen keinot: Havainnointi, poissaolot, opiskelija kertoo itse
Tukitoimet:
Henkilökohtaisen tavoitteen ja opintojen merkityksen kirkastaminen.
Pienet, selkeät välitavoitteet.
Positiivinen palaute ja kannustus.
Rutiinit.
Mahdollisuus edetä opinnoissa omaan tahtiin.
Tunnistamisen keinot: Havainnointi
Tukitoimet:
Varmista, että opiskelija on ymmärtänyt, mitä ollaan tekemässä.
Selkeät ohjeet ja tehtävien pilkkominen.
Kannustava palaute ja pienet palkitsevat välitavoitteet.
Työelämä- ja käytännönläheiset tehtävät/harjoitukset.
Ohjauskeskustelut ja tavoitekartoitukset.
Vastuun lisääminen asteittain.
Tunnistamisen keinot: Havainnointi
Tukitoimet:
Työkulttuurista ja työmoraalista keskusteleminen.
Suomalaisessa työkulttuurissa ja –moraalissa tärkeää täsmällisyys, aloitteellisuus, työn laatu, vastuullisuus, rehellisyys ja luotettavuus.
Suomalaisen työlainsäädännön ja työehtojen selittäminen.
Työelämän pelisäännöt: työajat, tauot, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet selkokielisesti, että opiskelija ymmärtää, mitä häneltä odotetaan ja mitkä ovat hänen oikeutensa.
Hiljaisten sääntöjen ja sosiaalisten normien käsittely.
Työpaikan arkeen ja käytäntöihin perehdyttäminen
Esim. säännöt, pukeutuminen, kahvitaukokäytännöt ja muu arki.
Opiskelijan rohkaiseminen kysymään ja keskustelemaan
Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan suoraa ja rehellistä viestintää.
Vertaisoppiminen ja mentorointi.
Yhteistyö työpaikkaohjaajien kanssa.