Opetuskokonaisuuden aikana opettajan tekemä arviointi on pääasiassa formatiivista. Formatiivinen arviointi on luonteeltaan oppimista ohjaavaa, motivoivaa ja säätelevää ja se perustuu aina oppijan omaan aiempaan suoritustasoon. Formatiivista arviointia toteutetaan oppimisprosessin aikana oppimista edistäen ja tukien. Palautteenanto on merkittävä osa formatiivista arviointia, sillä sen avulla kuvataan jo saavutettuja sekä vielä saavutettavissa olevia tavoitteita. Arviointi kannustaa jatkamaan eteenpäin ja motivoi, kun se palkitsee saavutetuista tavoitteista ja asetetuista välitavoitteista. (Atjonen 2007, 67–68.) Opettaja antaa formatiivista palautetta työskentelyn etenemisestä koko oppimisprosessin ajan yksilöllisesti ja koko luokalle yhteisesti. Palaute on kannustavaa ja oppilaan oppimista eteenpäin ohjaavaa, ja sillä pyritään tukemaan oppilaan itseohjautuvuutta. Oppimiskokonaisuuden lopuksi opettaja koostaa jokaiselle oppilaalle sanallisen palautteen arvioinnin kohteiden ja hyvän osaamisen kriteerien avulla.
Tietotekniikka:
Arvioidaan oppilaan yrittämisen halua, itseohjautuvuutta ja työskentelyn laatua erilaisia sovelluksia käytettäessä. (L5)
Historia:
Arvioidaan oppilaan harjoittelemaa historian aikakaudelle tyypillisten piirteiden hahmottamista siten, että tarkastellaan, miten ne näkyvät ja tulevat esiin oppilaan lopputuotoksessa. (T4)
Arvioidaan oppilaan pyrkimystä ja kykyä etsiä ja hyödyntää erilaisia lähteitä prosessin aikana sekä lopputuotoksen perusteella. (T2)
Äidinkieli:
Arvioidaan oppilaan kykyä tuottaa kuvailevaa tekstiä erilaisissa viestintäympäristöissä minä-kertojan muodossa sekä prosessin aikana että lopputuotoksessa. (T3)
Arvioidaan oppilaan kykyä kehittää omaa viestijäkuvaansa sekä kykyä antaa palautetta muille. (T4)
Kuvataide:
Arvioidaan oppilaan itseohjautuvuutta ja kykyä käyttää erilaisia kuvataiteen materiaaleja ja tekniikoita sekä taitoa yhdistää niitä. (T4)
Arioidaan oppilaan kykyä ilmaista itseään kuvallisin keinoin (T3)
Oppilas osaa käyttää erilaisia teknologisia sovelluksia kirjallisen ja suullisen kielen tuottamiseen.
Oppilas osaa osittain ohjatusti etsiä tietoa historiallisesta ilmiöstä ja osaa hahmottaa oman henkilöhahmonsa kannalta tärkeät historiallisen aikakauden piirteet.
Oppilas osaa osittain ohjatusti käyttää kuvataiteen tekniikoita erilaisia materiaaleja hyödyntäen.
Oppilas osaa itse tuottaa kuvailevaa tekstiä minä-kertojan muodossa sekä kirjallisesti että puhuen. Oppilas ottaa vastaan palautetta omasta toiminnastaan ja antaa palautetta muille.
Jotta oppilaat voisivat kehittyä itseohjautuvimmiksi ja analyyttisemmiksi oman oppimisensa edistäjiksi, on opettajan tärkeä kehittää myös oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia. Vertaisarvioinnin kautta oppilaat voivat oppia sekä antamaan että ottamaan vastaan rakentavaa palautetta. Sen kautta oppilaat voivat myös tulla tietoisemmiksi omasta oppimisestaan ja edistymisestään. (Opetushallitus 2014, 49.) Oppilaiden vertaisarviointi tapahtuu jakson lopuksi viimeisellä oppitunnilla. Opettaja tekee Padlet-sivuston (ks. 9. oppitunti), jonne oppilaat antavat toisilleen palautettava positiivisessa hengessä. Vertaisarvioinnin tarkempi kuvaus löytyy 9. oppitunnin sivustolta.