Kuntoutus voidaan nähdä ihmisen ja ympäristön muutosprosessina, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen.
Ammatillisen kuntoutuksen avulla Kansaneläkelaitos tukee sekä nuoria että aikuisia henkilöitä kohti koulutusta ja työtä. Ammatillinen kuntoutus voi sisältää esimerkiksi tilanteen selvittelyä ja arviointia, kokeilua, valmennusta, koulutusta, apuvälineitä tai avustusta yritystoimintaan. Kelan tehtävä on järjestää kuntoutuspalveluja asiakkaille, korvata ne ja hoitaa kuntoutuksen aikaista toimeentuloa. Kela hankkii kuntoutuspalvelun tuottajat, jotka toteuttavat kuntoutusta. Ammatillista kuntoutusta määrittelee Kelan kuntoutuslaki: ammatillinen kuntoutus 6§, nuoren ammatillinen kuntoutus 7a§ ja kuntoutusraha.
Vankeusaika on otollinen aika tunnistaa kuntoutustarpeet
Vankeusaikana rikosseuraamuslaitoksen henkilöstön on tärkeää tunnistaa vangit, jotka hyötyisivät Kelan kuntoutuspalveluista. Tällöin heidät voidaan ohjata vankiterveydenhuoltoon, jossa heidän tilanteensa tutkitaan ja arvioidaan. Vankeusaika on sopiva ajankohta tutkimuksille ja diagnosointiin. Kela ja Rise tekevät kuntoutusyhteistyötä, jonka tavoitteena on tukea vangin kuntoutumista vankeusaikana ja heti vankeusajan jälkeen. Rikosseuraamusalaitoksen työkykykoordinaattori tekee yhteistyötä sekä vankilan sosiaalialan ammattilaisten että vankiterveydenhuollon kanssa. Työkykykoordinaattori voi ohjata vangin vankiterveydenhuoltoon, hankkia lausunnot kuntoutusta varten ja toimii yhteyshenkilönä Kelan kuntoutuksen yhteyshenkilölle.
Kuka voi hakea ammatilliseen kuntoutukseen?
Ammatilliseen kuntoutukseen voi hakea henkilö, jolla on työ- ja opiskelukykyä heikentävä sairaus tai vamma ja esimerkiksi vaikeus työllistyä ilman tukea tai vaikeus löytää sopivaa koulutusalaa, jatkaa opintoja tai opinnot ovat jo keskeytyneet. Voi olla vaikeuksia suoriutua ammatissa ja työssä tai epäselvä ammatillinen tilanne, jos henkilö on esimerkiksi määräaikaisella tai täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Yli 29-vuotiaat tarvitsevat lääkärin B-lausunnon hakeakseen ammatillista kuntoutusta.
Rikosseuraamusasiakkailla voi olla tarve ammatilliselle kuntoutukselle, sillä heidän on tutkitusti vaikeaa työllistyä, heillä esiintyy neurokirjon häiriöitä keskimääräistä enemmän kuin muulla väestöllä ja monilla on päihdetaustaa, joka voi olla vaikuttanut toimintakykyyn. Rikosseuraamusasiakas voi hakea ammatilliseen kuntoutukseen esimerkiksi avovankilasta ennen valvottua koevapautta tai valvotun koevapauden aikana.
Nuorten ammatilliseen kuntoutukseen voi hakeutua 16-29-vuotiaat ilman lääkärintodistusta tai todettua diagnoosia. Kela vastaa nuorten ja työelämään vakiintumattomien työikäisten ammatillisesta ja ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta.
Rikosseuraamusasiakkaat voivat hyötyä useista ammatillisen kuntoutuksen palveluista.
Klikkaa linkistä ja lue lisää Kelan järjestämästä ammatillisesta kuntoutuksesta:
Nuoren ammatillinen kuntoutus (linkistä Poluttamon sivulle Nuoren ammatillinen kuntoutus)
Ammatillinen kuntoutusselvitys
Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus
Ammatilliset kuntoutuskurssit (Taito-kurssit)
Ohjaamot
Ohjaamot ovat matalan kynnyksen paikkoja alle 30-vuotiaille nuorille. Niistä saa maksutonta apua, ohjausta ja tukea työllistymiseen, koulutukseen, asumiseen, hyvinvointiin ja elämänhallintaan. Ohjaamot palvelevat toimitiloissaan aukioloaikoina ja puhelimitse, Whatsappilla, tekstiviestillä sekä sähköpostilla. Moni Ohjaamo on somessa Facebookissa ja Instagramissa, osa on esimerkiksi YouTubessa, Snapchatissa ja Discordissa.
Lähimmän Ohjaamon löydät asiakkallesi täältä Lähin Ohjaamo - Ohjaamo (ohjaamot.fi)
Sivu päivitetty 13.12.2021.