1. Mikä on Menieren tauti?
Menieren tauti on sisäkorva sairaus, joka vaikuttaa tasapainoon ja kuuloon. Se on krooninen ja aaltoileva sairaus, eli oireet voivat tulla ja mennä jaksoittain. Tautia ei voida parantaa täysin, mutta sen oireita voidaan usein lievittää ja hallita.
2. Kuinka suuri osa väestöstä sairastaa Menieren tautia?
Menieren tauti on harvinainen, mutta ei äärimmäisen harvinainen. Arvioiden mukaan sit sairastaa 0,2-0,5% väestöstä, mikä tarkoittaa noit 2-5 ihmistä tuhannesta
3. Missä iässä Menieren tauti yleensä alkaa?
Menieren tauti alkaa tavallisimmin 30–60 vuoden iässä, mutta se voi alkaa myös nuoremmalla tai vanhemmalla iällä. Tauti on harvinainen lapsilla ja nuorilla, ja sen ilmaantuvuus kasvaa aikuisiällä. Tilastojen mukaan nuorin sairastunut on ollut 3-vuotias ja vanhin 96-vuotias. Näyttää siltä, että tauti vaikuttaa yhtä lailla miehiin ja naisiin.
4. Vaikuttaako Menieren tauti vain toiseen korvaan?
Useimmilla ihmisillä Menieren tauti alkaa vain toisessa korvassa, mutta pitkällä aikavälillä noin 15–30 %:lla potilaista tauti kehittyy molempiin korviin. Yleensä tämä tapahtuu vuosien kuluessa, ei heti taudin alussa.
5. Onko Menieren tauti autoimmuunisairaus?
Menieren tautia ei yleensä luokitella varsinaiseksi autoimmuunisairaudeksi, mutta tutkimuksissa on viitteitä siitä, että joillakin potilailla autoimmuunimekanismi voi olla osatekijä. Tämä tarkoittaa, että joidenkin sairastuneiden elimistön immuunijärjestelmä saattaa virheellisesti hyökätä sisäkorvan rakenteita vastaan, mikä voi vaikuttaa taudin syntyyn tai oireiden pahenemiseen. Noin kolmannes Menièren taudin tapauksista näyttää kuitenkin olevan autoimmuuniperäisiä, vaikka siihen liittyvät immunologiset mekanismit eivät ole selviä.
6. Miksi Menieren tautia kutsutaan joskus oireyhtymäksi?
Jotkut tutkijat eivät pidä Menieren tautia varsinaisena sairautena, vaan oirekokonaisuutena, koska siihen liittyy sellaisia oireita kuten huimaus, tinnitus sekä kuulonalenema. Laajemmin sitä kuitenkin kutsutaan sairaudeksi (lat. morbus Meniere).
7. Voiko Menieren taudin aiheuttaja olla virus?
Yhä useammat seuranta- ja tutkimustulokset viittaavat siihen, että todennäköisiä taudin aiheuttajia voivat olla virukset, kuten Herpes simplex (huuliherpes) ja Herpes zoster (vyöruusu/vesirokkovirus).
8. Mistä Menieren tauti johtuu?
Endolymfan hallitsematon kertyminen sisäkorvaan häiritsee tasapainoelimen toimintaa ja aiheuttaa ristiriitaisia signaaleja aivojen tasapainokeskukseen, minkä seurauksena aivot eivät enää pysty hallitsemaan tasapainoa. Ilmiö on tunnettu jo pitkään, mutta ei tiedetä varmasti, johtuuko nesteen lisääntyminen sen suurentuneesta tuotannosta vai heikentyneestä imeytymisestä. Ei tiedetä myöskään varmasti, onko se taudin aiheuttaja vai seuraus.
9. Milloin voidaan sanoa, että henkilöllä on Menieren tauti?
Diagnoosi edellyttää vähintään kahta vakavaa huimauskohtausta, jotka kestävät vähintään 20 minuuttia, mutta enintään 12 tuntia, kuulonaleneman toteamista audiologisesti sekä tinnitusta. Jotkut asiantuntijat lisäävät oireisiin myös paineentunteen korvassa.
10. Miten Menieren tauti ilmenee?
Menieren tauti ilmenee tyypillisesti toistuvina kohtauksina, joissa esiintyy useita sisäkorvaperäisiä oireita, joihin kuuluu äkillisesti alkava, voimakas pyörivän tunteen aiheuttama huimauskohtaus, joka kestaa yleensä 20 minuutista useisiin tunteihin, harvoin yli 24 tuntia. Kohtaukseen voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua, sekä korvan soiminen tai humina, yleensä yhdellä korvalla.
11. Voiko kohtauksen aikana esiintyä muita sivuoireita?
Kohtausten aikana voi esiintyä voimakkaita huimauskohtauksia, vaihtelevaa kuulon heikkenemistä, paineen tunnetta korvassa ja tinnitusta. Näitä voivat seurata ahdistus, näön sumeneminen, pahoinvointi, oksentelu, runsas hikoilu, vilunväristykset ja kuumuuden tunne, kiihtynyt sydämensyke sekä ripuli. Joillakin esiintyy myös migreenin kaltaista päänsärkyä.
12. Kuinka usein esiintyy Menieren taudin kohtauksia?
Tämä vaihtelee suuresti yksilöllisesti. Ensimmäisten kohtausten välillä voi olla jopa vuosia, mutta vaikeissa tapauksissa niitä voi esiintyä useita kertoja viikossa.
13. Mikä laukaisee Menieren kohtauksen?
Jotkut potilaat huomaavat, että tietyt tilanteet tai tekijät – niin sanotut laukaisijat – voivat aiheuttaa kohtauksia. Yleisiä laukaisijoita ovat stressi, ylirasitus, väsymys, psyykkinen kuormitus, muut sairaudet, ilmanpaineen vaihtelut, visuaaliset ärsykkeet (kuten vilkkuvat valot), tietyt ruoat ja liiallinen suolan käyttö.
14. Kuinka kauan kohtaus kestää?
Oireet esiintyvät yleensä samanaikaisesti ja kestävät minuuteista useisiin tunteihin, useimmiten 2–4 tuntia. Tämä alkaa yleensä yhdestä korvasta, mutta voi ajan mittaan levitä molempiin korviin. Täydellinen palautuminen voi kestää päivän tai pari. Kohtauksen jälkeen potilas kokee usein syvää uupumusta.
15. Kuka voi sairastua Menieren tautiin?
Kuka tahansa voi sairastua Menieren tautiin. Sitä esiintyy useimmiten 40–60-vuotiailla, mutta poikkeamat voivat olla huomattavia molempiin suuntiin.
16. Voiko kohtauksen tulon aistia etukäteen?
Jotkut potilaat kokevat varoitusmerkkeinä tinnituksen voimistumisen tai paineen tunteen korvassa, joita seuraa kohtaus. Monille kohtaukset kuitenkin tulevat täysin yllättäen ilman ennakko-oireita.
17. Mitä tulisi välttää, jos sairastat Menieren tautia?
Vältä kaulan ojentamista esimerkiksi ylös kurkottaessa. Liikuta päätäsi varovasti ja hitaasti päivittäisissä toimissa. Tee huimausta aiheuttavia harjoituksia, jotta aivot tottuvat niihin ja oireet vähenevät – mutta vasta sitten, kun olet varma ettet kaadu ja saat tarvittaessa tukea.
18. Mitkä harjoitukset ovat suositeltavia Menieren taudissa?
Kaikki tasapainoa parantavat harjoitukset ovat hyödyllisiä. Kokeile esimerkiksi seisoa yhdellä jalalla, kävellä viivaa pitkin lattialla, seisoa tai liikkua silmät suljettuina. Harjoitukset tulisi tehdä rauhallisesti ja tarvittaessa tukea käyttäen.
19. Johtuuko Menieren tauti stressistä?
Tutkimuksissa on havaittu yhteys stressin ja Menieren taudin oireiden välillä, mutta ei selkeää näyttöä siitä, että oireet johtuisivat edeltävien päivien stressistä. Yksilölliset erot ovat kuitenkin merkittäviä: joillekin stressi vaikuttaa vähemmän, toisille taas kertynyt stressi näyttää purkautuvan kohtauksena.
20. Mitä muuta voi laukaista Menieren kohtauksia?
Menieren potilaat ovat usein herkkiä visuaalisille ärsykkeille. Kohtauksia voivat laukaista esimerkiksi vilkkuvat valot, kirjavat lattiamatot ja tapetit, kirjavat kankaat, avoimet aukeat tilat, vieressä liikkuvat esineet (autot, bussit), pitkät hyllyrivit suurissa kaupoissa, vilkas liikenne ja kovat äänet.
21. Voivatko Menieren oireet esiintyä päivittäin?
Menieren taudin kohtaukset alkavat usein ilman varoitusta. Ne voivat esiintyä päivittäin tai niinkin harvoin kuin kerran vuodessa.
22. Vaikuttaako ilmanpaine Menieren tautiin?
Kyllä, ilmanpaineen muutokset voivat vaikuttaa Meneeren tautiin ja laukaista tai pahentaa oireita joillakin potilailla. Äkilliset ilmanpaineen vaihtelut, kuten säätilan muutokset (esimerkiksi matalapaineen alueet) tai lentomatkustaminen, voivat lisätä korvan paineen tunnetta, tinnitusta tai jopa laukaista huimauskohtauksen.
23. Miten Menieren tauti etenee?
Menieren tauti etenee usein vaiheittain ja vaihtelevasti yksilöstä toiseen. Joillakin tauti pysyy lievänä ja kohtauksittaisena vuosien ajan, kun taas toisilla se voi johtaa pysyvään kuulonalenemaan ja tasapainovaikeuksiin.
24. Miltä tuntuu kohtauksen aikana?
Kohtaus tekee ihmisestä toimintakyvyttömän. Hän menettää tasapainonsa, ja huimaus sekä pahoinvointi voivat olla hyvin voimakkaita. Joillakin ei kuitenkaan esiinny pahoinvointia. Pään asennon muuttaminen voi laukaista uuden kohtauksen. Silmät saattavat liikkua hallitsemattomasti (nystagmus), esiintyy kaksoiskuvia ja usein myös ripulia.
25. Menieren tauti ja nukkuma-asento?
Nukkuma-asento voi vaikuttaa Menieren taudin oireisiin joillakin potilailla, vaikka tieteellinen näyttö asiasta on vielä rajallista. Monet sairastuneet kuitenkin raportoivat yhteyden tietyn nukkuma-asennon ja oireiden, kuten huimauksen tai paineen tunteen, välillä.
26. Voiko kohtauksen aikana ottaa lääkkeitä?
Pahoinvointilääkkeitä voi ottaa – ne eivät pysäytä kohtausta, mutta voivat lievittää oireita. Usein suun kautta otettavien lääkkeiden käyttö on kohtauksen aikana mahdotonta, koska ne voivat laukaista oksennusrefleksin.
27. Onko Menieren tautiin hoitoa?
Diureetit eli nesteenpoistolääkkeet ovat yleisimmin määrättyjä lääkkeitä Menieren tautiin. Ne rajoittavat nesteen kertymistä sisäkorvaan ja ovat pitkäaikaishoitoja. Diureetit voivat vähentää kohtausten määrää ja joskus vakauttaa kuulon.
28. Auttaako Betaserc Menieren tautiin?
Monet lääkärit pitävät Betasercia lumelääkkeenä (vaikutus perustuu uskoon). Kuitenkin osa potilaista kokee saavansa siitä apua. Pitkäaikaisessa käytössä Betaserc voi vaikuttaa ruoansulatuskanavaan. Useissa maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Ruotsissa, Betasercia ei hyväksytä lääkkeeksi.
29. Mikä auttaa pysyvästi Menieren tautiin?
Menieren tautiin ei ole olemassa parantavaa lääkehoitoa. Erilaiset hoitomuodot voivat auttaa vähentämään huimauskohtausten voimakkuutta ja esiintymistiheyttä. Valitettavasti kuulon heikkenemiseen ja tinnitukseen ei ole olemassa lääkkeitä.
30. Mitä kirurgisia menetelmiä on käytetty Ménièren taudissa?
Menieren taudin hoidossa kirurgiset toimenpiteet tulevat kyseeseen vain silloin, kun lääkitys ja muut konservatiiviset keinot eivät riitä hallitsemaan oireita – erityisesti vaikeaa, toistuvaa huimausta. Leikkauksilla pyritään hillitsemään huimausta, mutta kuuloa ei aina voida säilyttää, ja joskus se voi jopa huonontua. niihin kuuluu tasapainohermon katkaiseminen, jossa sairaasta tasapainoelimestä tehdään tunnoton. Tässä menetelmässä on riski vahingoittaa muita lähellä olevia hermoja, sillä tasapainohermo kuuluu kolmikkoon: kuulo-, tasapaino- ja kasvohermo. Nykyään tätä leikkausta tehdään hyvin harvoin. Kirurgiset toimenpiteet valitaan yksilöllisesti potilaan oireiden, kuulon tilanteen ja muun terveydentilan perusteella.
31. Mitä on labyrintektomia?
Labyrintektomia on sisäkorvan kirurginen poistaminen. Sitä käytetään tilanteissa, joissa sairastuneen korvan kuulo on jo menetetty. Nykyään suositellaan mieluummin sisäkorvaan annettavia injektioita, jotka tuottavat saman tuloksen.
32. Mihin käytetään gentamysiiniä?
Gentamysiiniä käytetään vakavien bakteeri-infektioiden hoitoon eri puolilla kehoa. Se kuuluu aminoglykosidiantibioottien ryhmään. Se tuhoaa bakteereja tai estää niiden kasvua. Yksi gentamysiinin haittavaikutuksista on hermovaurio, jota hyödynnetään sisäkorvan injektioissa, jotta tasapainohermo saataisiin turtumaan.
33. Onko steroidien injektio korvaan turvallista?
Pieni määrä injektoitua steroidia ei todennäköisesti aiheuta vaarallisia sivuvaikutuksia. Joskus injektiokohtaan voi tulla arpi tai pieni reikä tärykalvoon (tärykalvon perforaatio), mutta ne ovat yleensä pieniä eivätkä vaikuta kuuloon. Hyvin harvoin reikä täytyy sulkea kirurgisesti.
34. Kuinka kauan kestää toipua gentamysiini injektiosta?
Ensipäivät–1 viikko: Huimaus ja epävakaus voivat olla voimakkaampia, koska sisäkorvan tasapainoherkkyys heikkenee äkisti. Monet potilaat tarvitsevat tukea liikkumiseen ja välttävät äkillisiä liikkeitä.
2–6 viikkoa: Aivot alkavat kompensoida toiselta korvalta tulevaa tasapainoinformaatiota, kävely ja tasapaino paranevat vähitellen, mutta väsyminen ja heilumisen tunne ovat tavallisia.
2–6 kuukautta: Useimmat potilaat kokevat, että tasapaino on sopeutunut. Pysyviä lieviä tasapaino-ongelmia voi jäädä, mutta huimauskohtaukset yleensä vähenevät selvästi.
35. Miten sisäkorvainjektioita annetaan?
Riippuen siitä, halutaanko tasapainohermo turruttaa vai tuhota kokonaan, ruiskutetaan tarkasti mitattu määrä gentamysiiniä välikorvaan, josta se imeytyy sisäkorvan eteisikkunan kautta tasapainoelimeen. Injektio voidaan toistaa tarvittaessa. Tavoitteena on huimauskohtausten väheneminen tai loppuminen. Haittana on kuulon lisämenetys, koska osa lääkkeestä päätyy kuulon hermoon. Siksi tätä hoitoa käytetään vain silloin, kun kuulo on jo valmiiksi heikentynyt.
36. Heikentyykö ihmisen tasapaino tämän seurauksena?
Kyllä. Kun yhden korvan tasapainoelin lakkaa toimimasta, jää tasapaino toisen korvan varaan. Nuoremmat ihmiset tottuvat tähän yleensä hyvin, mutta vanhemmille tämä voi olla vaikeaa. Siksi tätä hoitoa ei yleensä suositella yli 70-vuotiaille.
37. Mikä olisi vaihtoehto?
Gentamysiinin sijaan voidaan käyttää kortisonia, joka ei aiheuta kuulonmenetystä, mutta sen vaikutus on heikompi.
38. Voiko kohtausta ehkäistä?
Suomalaiset Ménièren taudin potilaat käyttävät laajalti lääkettä nimeltä Stemetil, jota otetaan kohtauksen alkuvaiheessa. Jos kohtaus on jo täydessä vauhdissa, se ei enää auta. Nopeamman vaikutuksen vuoksi tabletti kannattaa pureskella rikki – sen maku on sanalla sanoen epämiellyttävä. Stemetiliä käytetään vain tarpeen mukaan, ei kuuriluontoisesti. Lääkettä ei myydä Virossa, mutta sen voi tilata lääkärin kautta, ilman sairausvakuutuksen tukea.
39. Onko Virossa vastaavaa lääkettä kuin Stemetil?
Virossa on saatavilla Arlevert-niminen lääke, joka vastaa koostumukseltaan Stemetiliä. Ongelmaksi voi muodostua lääkärille selittäminen, miksi tarvitset juuri tätä lääkettä.
40. Onko mitään kotikonsteja, jotka helpottaisivat oloa kohtauksen aikana?
Kotikonsteja ei juuri ole. Paras keino on maata mahdollisimman liikkumatta ja odottaa kohtauksen loppumista. Koska pahoinvoinnin ja oksentamisen myötä menetetään paljon nesteitä, suositellaan juomaan pieniä määriä piparminttu- tai valeriaaniteetä.
41. Auttaako homeopaattinen lääke Vertigoheel ehkäisemään kohtausta?
Myös Vertigoheel katsotaan placeboksi, joten sitä ei voida suositella. Koska se on saatavilla ilman reseptiä apteekista, voi jokainen kokeilla sitä itse. Annostusohjeita on tärkeää noudattaa tarkasti.
42. Auttaako Stugeron Ménièren taudissa?
Stugeron on tarkoitettu ensisijaisesti aivojen verenkierron parantamiseen. Jotkut lääkärit ovat yrittäneet lievittää oireita sen avulla. Ei kuitenkaan ole näyttöä, että Stugeron auttaisi Ménièren taudissa. Nykyään Stugeron on poistettu markkinoilta ja korvattu lääkkeellä nimeltä Cinnarizin.
43. Auttaako hampunsiemenöljy Ménièren taudissa?
Hampunsiemenöljyllä on tehty kokeita, ja sen on todettu lievittävän pahoinvointia ja vähentävän ahdistusta Ménièren taudin yhteydessä. Valitettavasti kannabis kuuluu kiellettyjen huumausaineiden luokkaan, ja sen käyttö on laitonta.
44. Ménièren tauti ja suola
Yksi yleinen tapa lievittää Ménièren tautia on vähentää suolan käyttöä. Suola sisältää natriumia, joka sitoo kehossa nestettä. Koska Ménièren tauti johtuu nesteen kertymisestä sisäkorvaan, natriumin saannin vähentäminen voi lievittää oireita. Suositeltu päivittäinen natriumimäärä on noin 1500 mg eli noin teelusikallinen suolaa päivässä (mukaan lukien valmisruoista ja elintarvikkeista saatu suola). Jos käytät nesteenpoistolääkkeitä, älä kuitenkaan noudata täysin suolatonta ruokavaliota.
45. Ménièren tauti ja sokeri
Sokeri lisää insuliinituotantoa elimistössä, ja insuliini puolestaan edistää natriumin kertymistä kehoon.
46. Mistä ruoista tulisi luopua, jos sairastaa Ménièren tautia?
Vältä seuraavia ruokia: suurin osa säilykkeistä (ellei niissä erikseen mainita matalaa tai olematonta natriumpitoisuutta), prosessoidut elintarvikkeet kuten suolatut tai savustetut lihat, pekoni, makkarat, hot dogit, suurin osa juustoista, kinkku ja salami. Puolivalmisteet, joihin on usein lisätty sekä suolaa että säilöntäaineita. Anjovikset, oliivit, suolakurkut ja hapankaali. Ketsuppi, soijakastike ja muut valmismausteet. Uusia tuotteita ostaessa tarkista aina pakkauksen ravintosisältö.
47. Ovatko banaanit hyviä Ménièren taudissa?
Koska jotkin diureetit voivat aiheuttaa kaliumin menetystä virtsan kautta, on tärkeää pitää silmällä kehon kaliumtasoa. Riittävän kaliumin saannin voi varmistaa syömällä banaaneja, appelsiineja tai muita runsaasti kaliumia sisältäviä hedelmiä.
48. Vaikuttaako suklaa Ménièren tautiin?
Tummassa suklaassa on kofeiinia. Vältä kofeiinia sisältäviä juomia ja ruokia (esimerkiksi kahvi, tee ja suklaa). Kofeiinilla on stimuloivia vaikutuksia, jotka voivat pahentaa Ménièren taudin oireita. Se voi myös voimistaa tinnitusta.
49. Voiko Ménièren tautia sairastava käyttää alkoholia?
On parempi välttää alkoholia. Väkevät alkoholijuomat tulisi jättää kokonaan pois. Miedompia juomia, kuten punaista viiniä, voi nauttia vain hyvin kohtuullisesti.
50. Miten Ménièren tauti vaikuttaa arkeen?
Jokainen Ménièren taudin oire voi vaikuttaa elämänlaatuun. Tinnitus voi aiheuttaa unihäiriöitä, masennusta, ärtyneisyyttä, keskittymisvaikeuksia ja kuulon ongelmia. Kuulon heikkeneminen voi johtaa kommunikaatio-ongelmiin, mikä puolestaan vaikeuttaa työ- ja sosiaalista elämää.
51. Voinko ajaa autoa, jos minulla on Ménièren tauti?
Tämä vaihtelee maittain. Joissakin maissa se on sallittua tietyin rajoituksin. Virossa ajoneuvojen ajaminen on Ménièren tautia sairastaville kielletty.
52. Miten istua liikkuvassa ajoneuvossa?
Bussissa tai junassa on parasta istua selkä menosuuntaan, koska silloin et näe lähestyvää näkymää, joka suurenee silmissäsi, vaan poistuvaa maisemaa. Loittoneva näkymä ei yleensä aiheuta visuaalista ärsytystä. Autossa tämä ei ole mahdollista, mutta silloin voi auttaa, jos kiinnität katseesi johonkin liikkumattomaan auton sisällä.
53. Voiko Ménièren tautia sairastava lentää lentokoneella?
Useimmilla Ménièren tautia sairastavilla ei ole ongelmia lentämisen kanssa. Lentokoneessa on suositeltavaa varata käytäväpaikka, jotta pääset tarvittaessa helposti vessaan ja vältät ikkunanäkymää. Jotkut potilaat ovat raportoineet epämukavuutta nousun ja laskun aikana.
54. Onko Ménièren tauti hengenvaarallinen?
Itse tauti ei ole hengenvaarallinen. Vaarallisia voivat olla kohtauksen seurauksena tapahtuvat kaatumiset.
55. Onko Ménièren tauti perinnöllinen?
Noin 15 %:lla sairastuneista on sukulaisilla esiintynyt Ménièren tautia. Tämä on liian pieni osuus, jotta siitä voisi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
56. Mitkä ovat Ménièren taudin riskitekijät?
Tätä ei tiedetä tarkasti. Näyttää siltä, että kuka tahansa voi sairastua Ménièren tautiin.
57. Miten Ménièren tauti diagnosoidaan?
Diagnoosin tekeminen voi olla haastavaa, koska kaikki oireet eivät ilmene samanaikaisesti. Lisäksi kuulonalenema voi tulla esiin vasta vuosien kuluttua. Huimausta ja tinnitusta voi esiintyä monien muiden sairauksien yhteydessä, joten oikean diagnoosin saaminen on usein pitkä prosessi ja riippuu lääkärin asiantuntemuksesta ja kokemuksesta Ménièren taudista. Tavallisesti diagnoosi perustuu poissulkemiseen eli muiden samankaltaisia oireita aiheuttavien sairauksien poissulkemiseen.
58. Mitä tehdä, jos sairastaa Ménièren tautia?
Ensisijaisesti pysy rauhallisena. Ménièren tauti on hyvin epämiellyttävä, mutta ei hengenvaarallinen. Muokkaa arkirutiinejasi ja ota huomioon, että kohtaus voi tulla milloin tahansa. Vältä tilanteita, jotka saattavat laukaista kohtauksen.
59. Pitäisikö kertoa sairaudesta läheisille?
Tämä on yleinen kysymys. Monet häpeävät kertoa sairaudestaan, joka tekee heistä toimintakyvyttömiä, ja pelkäävät esim. työnantajan reaktiota. On kuitenkin parempi, että ympärilläsi olevat ihmiset tietävät tilanteestasi ja osaavat toimia oikein, jos kohtaus sattuu.
60. Jäävätkö kohtaukset pysyviksi?
Ménièren tautia ei voi parantaa. Se on etenevä sairaus, joka pahenee toisilla nopeammin ja toisilla hitaammin. Ainoa mahdollisuus on lievittää oireita ajan myötä – tosin tämä on hyvin yksilöllistä.
61. Voiko kuulonalenema johtaa kuuroutumiseen?
On sanottu, että Ménièren taudin aiheuttama kuulonalenema rajoittuu yleensä 60 desibeliin. Kehittyvä kuulonalenema ei kuitenkaan pysähdy tähän, vaan voi jatkua. Siksi ei voida tarkasti ennustaa, mitä kuulolle tapahtuu pitkällä aikavälillä.
62. Onko Ménièren tauti vakava?
Kyllä, sitä voidaan pitää vakavana. Ménièren tauti on harvinainen sisäkorvan sairaus, joka vaikuttaa tasapainoaistiin ja kuuloon. Kohtausten aikana ihminen kokee erittäin epämiellyttävää oloa. Oireet pahenevat ajan myötä ja voivat aiheuttaa pysyvän kuulonaleneman, tinnituksen ja jatkuvia tasapaino-ongelmia. Potilaan arki voi muuttua täysin. Joissakin ammateissa työskentely on kielletty taudin aktiivisessa vaiheessa.
63. Mitkä ovat Ménièren taudin kolme vaihetta?
Ensimmäinen vaihe (varhainen): satunnaisia huimauskohtauksia, tasapainon menetys, paineen tunne korvassa.
Toinen vaihe (keskivaihe): huimaus, tinnitus, tilapäinen kuulonalenema.
Kolmas vaihe (myöhäinen): vakiintunut kuulonalenema, tasapainohäiriöt, jatkuva tinnitus.
64. Mikä ero on tavallisella huimauksella (vertigo) ja Ménièren taudin huimauksella?
Ménièren taudin aiheuttama huimaus eroaa huomattavasti muista huimauksen muodoista. Tavallisessa huimauksessa tuntuu, että itse pyörii, mutta Ménièressä koetaan äkillinen ympäristön liike tai asentomuutos. Tällöin menetetään tilan hahmottaminen ja kaatuminen on hyvin todennäköinen. Epävakaus voi aiheuttaa pahoinvointia tai oksentelua.
65. Mikä testi vahvistaa Ménièren taudin?
Testi nimeltä elektronystagmografia (ENG), joka mittaa silmien liikkeitä, voi vahvistaa diagnoosin. Tietokonetomografia voi auttaa sulkemaan pois aivoperäiset syyt, kuten kasvaimet.
66. Aiheuttaako Ménièren tauti dementiaa?
Tutkimusten mukaan Ménièren tautia sairastavilla henkilöillä kehittyi 11 vuoden seuranta-aikana useammin dementiaa, Alzheimerin tautia ja verisuoniperäistä dementiaa kuin vertailuryhmällä. Kuitenkin esiintyvyys on liian pieni, jotta siitä voisi tehdä varmoja johtopäätöksiä.
67. Vaikuttaako Ménièren tauti näköön?
Taudin edetessä oireet voivat muuttua. Kuulonalenemasta ja tinnituksesta voi tulla pysyviä. Satunnaisten huimauskohtausten sijaan voi esiintyä jatkuvia tasapaino- ja näköhäiriöitä, kuten kaksoiskuvaa.
68. Onko kaksoiskuva Ménièren taudin oire?
Silmäsi eivät kykene seuraamaan liikettä samalla nopeudella, mikä voi aiheuttaa kaksoiskuvia ja päänsärkyä. Tämä voi johtaa hämmennykseen, huonoon muistiin ja keskittymisvaikeuksiin. Jotkut potilaat kutsuvat tätä ilmiötä "aivosumuksi".
69. Väsyttääkö Ménièren tauti ihmistä?
Huimauskohtauksen jälkeen potilas kokee usein äärimmäistä uupumusta ja tuntee tarvetta nukkua useita tunteja. Taudin alkuvaiheessa voi esiintyä myös ripulia ja näön sumentumista.
70. Esiintyykö Ménièren tautiin liittyen myös päänsärkyä?
Kyllä, joillakin potilailla esiintyy päänsärkyä, yleensä korvan takana tai takaraivossa. Usein tähän liittyy niskan lihasjännitystä, johon hieronta voi auttaa.
71. Pahentaako ilmastonmuutos Ménièren tautia?
Tutkimukset osoittavat, että matalat lämpötilat lisäävät kohtauksia merkittävästi, tehden talvikuukausista vaikeampia Ménièren tautia sairastaville. Syynä pidetään verisuonten supistumista kylmässä, mikä vähentää sisäkorvan verenkiertoa. Kuitenkin oireiden yksilöllisyyden vuoksi osa sairastuneista tuntee olonsa huonommaksi korkeissa lämpötiloissa.
72. Mitä tapahtuu kuulolle Ménièren taudissa?
Kuulonalenema on yksi Ménièren taudin pääoireista, mutta se kehittyy usein viimeisenä. Alussa kuulon heikkeneminen voi tuntua hetkellisesti ja palautua kohtausten jälkeen. Taudin edetessä kuulon heikkeneminen pahenee ja muuttuu pysyväksi.
73. Voiko Ménièren tautia sairastavalla esiintyä migreeniä?
Kyllä. Migreenillä ja Ménièren taudilla on paljon yhtäläisyyksiä, minkä vuoksi ne voivat olla vaikeita erottaa taudin alkuvaiheessa. Migreeniä sairastavilla esiintyy keskimääräistä useammin myös Ménièren tautia sekä Tumarkin kohtauksia.
74. Vaikuttaako kova melu Ménièren tautiin negatiivisesti?
Liian kova ääni voi aiheuttaa perilymfan repeämiä (kalvon repeäminen sisä- ja välikorvan välillä), mikä voi pahentaa Ménièren taudin oireita.
75. Kuinka monta vuotta Ménièren tauti kestää?
Ménièren tauti ei koskaan täysin katoa, mutta huimauskohtaukset voivat ajan mittaan lieventyä tai loppua. Tinnitus ja kuulonalenema jäävät usein pysyviksi. Tasapainohäiriöt voivat myös jatkua ja pahentua ajan kuluessa. Oireet vaihtelevat kuitenkin yksilöllisesti.
76. Loppuvatko huimauskohtaukset joskus?
Kyllä, monilla potilailla huimauskohtaukset loppuvat vuosien sairastamisen jälkeen.
77. Miksi huimauskohtaukset loppuvat?
Jokainen kohtaus vahingoittaa tasapainosoluja sisäkorvassa. Arvellaan, että kun suurin osa tasapainosoluista on tuhoutunut, sisäkorvan tasapainoelin ei enää reagoi, ja kohtaukset lakkaavat.
78. Katoavatko kohtaukset pysyvästi?
Eivät aina. Epäsuotuisat olosuhteet voivat aiheuttaa kohtauksia uudelleen, mutta ne ovat yleensä lievempiä eivätkä aiheuta yhtä suurta väsymystä kuin aiemmin.
79. Mitkä vitamiinit voivat auttaa Ménièren taudissa?
Tutkimusten mukaan D-vitamiinilla voi olla hyödyllinen vaikutus Ménièren tautiin erityisesti silloin, jos oireet johtuvat viruksen jälkeisestä autoimmuunireaktiosta.
80. Onko C-vitamiinista hyötyä Ménièren tautiin?
C-vitamiini on voimakas antioksidantti ja voi lievittää autoimmuunisairauteen liittyviä oireita. Tutkimukset osoittavat, että C-vitamiini voi vähentää huimausta, kun taas D-vitamiini voi tukea verenkiertoa.
81. Minkä vitamiinin puute voi aiheuttaa huimausta?
Matala B12-vitamiinitaso voi aiheuttaa huimausta. B12-vitamiinin puutosta on helppo havaita ja hoitaa, mutta se jää usein huimauksen syynä huomaamatta. Pyydä lääkäriltä yksinkertainen verikoe B12-tason tarkistamiseksi, jos kärsit huimauksesta.
82. Auttaako inkivääri Ménièren taudissa?
Ravinnon ja elämäntapojen lisäksi Ménièren tautiin on vain vähän luonnonmukaisia hoitovaihtoehtoja. Jotkut yrtit, kuten inkivääri ja ginkgo biloba, voivat lievittää joillakin ihmisillä huimauksen oireita, mutta vaikutus on hyvin yksilöllinen.
83. Paheneeko Ménièren tauti raskauden aikana?
Olemassa oleva Ménièren tauti voi raskauden aikana pahentua, ja kohtaukset voivat esiintyä useammin.
84. Vaikuttaako kuukautiskierto Ménièren tautiin?
Joillakin naisilla, jotka sairastavat Ménièren tautia, oireet pahenevat ennen kuukautisia. Uskotaan, että hormonaalinen stressi ennen kuukautisia vaikuttaa sisäkorvaan ja aiheuttaa toimintahäiriöitä.
85. Voiko Ménièren tauti aiheuttaa hyperakusiaa?
Kyllä. Tämä on tinnitus-oireeseen liittyvä ilmiö, jossa henkilö kokee tietyt äänet epämiellyttävinä tai kuulee ne vääristyneinä.
86. Mikä ero on vestibulaarineuriitilla ja Ménièren taudilla?
Vestibulaarineuriitti on tasapainohermon tulehdus, joka aiheuttaa huimausta ja tinnitusta, mutta ei kuulonalenemaa. Näitä kahta sairautta sekoitetaan usein keskenään.
87. Ovatko asentoperäinen hyvänlaatuinen huimaus ja Ménièren tauti samanlaisia?
Eivät ole. Ensimmäinen johtuu tasapainoelimen otoliittien (korvakiteiden) siirtymisestä, mikä aiheuttaa lyhyitä huimauskohtauksia esimerkiksi istumaan noustessa. Epleyn manööverillä voidaan ohjata kiteet sellaiseen paikkaan, jossa ne eivät häiritse. Se ei kuitenkaan poista ongelmaa pysyvästi.
88. Miltä Ménièren tautia sairastavasta tuntuu kaupungin liikenteessä?
Epävarmalta. Vilkkaasti liikkuva näkökenttä ei sovi Ménièren tautia sairastavalle. Vältä turhaa ympärille katsomista. Jos haluat katsoa kellonaikaa tai puhelinta, pysähdy ensin. Suositellaan kävelemistä läheltä seinää, josta saa tarvittaessa tukea. Avoimen aukion ylittäessä tulisi valita kiintopiste ja kulkea suoraan sitä kohti.
89. Miltä Ménièren tautia sairastavasta tuntuu hämärässä tai pimeässä?
Myös epävarmalta, sillä katseella ei ole silloin selkeää kiintopistettä.
90. Tuleeko Ménièren tautia sairastavan välttää huimausta aiheuttavia liikkeitä?
Päinvastoin. Näitä liikkeitä tarvitaan, jotta aivot oppivat niihin ja kykenevät hallitsemaan ne. Siksi niitä ei pidä välttää, kuten monet virheellisesti tekevät.
91. Soveltuuko fyysinen aktiivisuus Ménièren tautia sairastavalle?
Tietyissä rajoissa kyllä. On ymmärrettävä, että tauti aiheuttaa väsymystä. Raskas fyysinen rasitus ei sovi, mutta kevyempi liikunta on hyödyllistä. Aamujumppa on suositeltavaa. Kävely luonnossa, erityisesti epätasaisella polulla, kehittää tasapainoa. Uinti ei ole suositeltavaa ja pyöräily voi olla vaarallista, etenkin taudin alkuvaiheessa.
92. Onko kävely hyvä huimaukseen?
Kyllä. Kävely on yksinkertainen mutta tehokas harjoitus huimaukseen. Se parantaa tasapainoa ja lisää itseluottamusta. Aluksi kannattaa käyttää kävelykeppiä.
93. Soveltuuko elokuvateatterissa käyminen Ménièren tautia sairastavalle?
Useimmissa elokuvateattereissa äänitaso lähentelee tai ylittää 85 dB rajan. Koska Ménièren tautia sairastavat ovat herkkiä koville äänille, on parempi välttää elokuvia, konsertteja ja urheilutapahtumia. Tarvittaessa kannattaa käyttää kuulonsuojaimia.
94. Onko Ménièren tautia sairastavalla suurempi riski saada muita sairauksia?
Ei. Tällaista ei ole havaittu.
95. Millainen on Ménièren tautia sairastavan kuulo?
Harvoin pärjää ilman kuulolaitetta. Useimmiten sitä tarvitaan. Ongelmana on kuulon vaihtelu, mikä vaatii laitteen säätämistä usein.
96. Vaikuttaako tasapainohäiriö ja paineen tunne korvassa kuulonalenemaan?
Kyllä. Se voi olla lievä kohtaus, joka ei aiheuta voimakasta tasapainohäiriötä mutta silti vaikuttaa sisäkorvaan. Kuulon palautuminen riippuu siitä, onko vaurio tilapäinen vai pysyvä.
97. Mitä tehdä, jos kohtaus yllättää kadulla?
On todennäköistä, että kaadut, jos et saa jostain kiinni. Jos joku tarjoaa apua, pyydä häntä saattamaan sinut kotiin. Ambulanssista ei yleensä ole hyötyä, koska he eivät vie kotiin eivätkä voi auttaa kohtauksessa. Kannattaa teettää laminoitu kortti omilla tiedoilla, jonka voi näyttää avuntarjoajalle.
98. Mitä ei pidä tehdä, jos sairastaa Meneèren tautia?
Älä jää säälimään itseäsi. Sairaus asettaa rajoituksia, mutta niistä voi päästä yli. Eristäytyminen lisää stressiä, mikä voi johtaa vakavaan masennukseen. Etsi muita samassa tilanteessa olevia ja keskustele heidän kokemuksistaan.
99. Onko tulossa uusia lääkkeitä Menieren tautiin?
Tällä hetkellä parantavaa lääkettä Menieren tautiin ei ole, mutta tutkimusta tehdään useilla rintamilla, ja muutamia uusia hoitomuotoja on kliinisissä kokeissa.
Tutkimuksen painopisteet tällä hetkellä:
Virusperäisten syiden hoito – joissakin tutkimuksissa selvitetään, voisiko antiviraalilääkkeistä (esim. herpesviruksia vastaan) olla hyötyä osalle potilaista.
Autoimmuunimekanismin hillitseminen – kokeillaan lääkkeitä, jotka vaimentavat immuunijärjestelmän virheellistä toimintaa sisäkorvassa.
Nestetasapainon säätely sisäkorvassa – kehitteillä on lääkkeitä, jotka vaikuttavat endolymfan tuotantoon tai poistumiseen.
Geeniterapia ja kohdennetut biologiset lääkkeet – vielä varhaisessa vaiheessa, mutta tavoitteena on vaikuttaa suoraan taudin taustalla oleviin solutason prosesseihin.
100. Miten COVID-19 vaikuttaa Menieren tautiin?
Pandemian aikana Menieren taudin esiintyvyys kasvoi. Kohtaukset yleistyivät, mikä liittynee lisääntyneeseen stressiin ja ahdistukseen – ei suoraan virukseen. Rokotuksista on saatu sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia: monilla potilailla rokotus pahensi oireita.
