Työhevonen

Työhevosen runko on pitkä ja syvä ja usein raskasrakenteinen. Hevosen tulee käyttökokeessa vetää vähintään 5 porrasta TAI saavutettava ajokokeessa vähintään puolet pisteistä ja käveltävä 1000 metriä korkeintaan 10 minuutissa. Lisäksi oriin on juostava 100 metrin matka 2.30 tai nopeammin. Hevosella täytyy olla puhtaat liikkeet ja hyvä tottelevaisuus. Vetokokeen sijaan voidaan suorittaa ajokoe, jossa kiinnitetään huomiota hevosen luonteeseen ja taipuvuuteen.

Suomen Työhevosseura ry. (Facebook)

Työhevosen historia

Muiden maiden tapaan Suomessa on käytetty hevosta apuna töissä satoja vuosia.  1550 Suomeen perustettiin ensimmäinen hevossiittola, joiden hevosista syntyi suomenhevosten kantaisiä.

Ennen 1800-luvun loppua suomalaistenrotuisten jalostuksessa käytettiin paljon muita kylmä- ja lämminverirotuja ja 1800-luvun alussa suomenrotuiset uhkasivat hävitä kokonaan.  Rotu pelastui valtion järjestämillä suomenrotuisten kilpa-ajoilla ja 1905 päätettiin perustaa suomenhevosten kantakirja puhdasrotuisen suomenhevosen kehittämiseksi. 1907 perustettiin ensimmäinen kantakirja.

Talvi- ja jatkosodan aikana suomenhevoset hoitivat armeijan kuljetuksia. Sotahevoset olivat pääasiassa yksityisiltä ihmisiltä tulleita työhevosia, ja sodan jälkeen niitä kohdeltiin ihmissotilaiden lailla sotasankareina ja ne tekivät vain kevyitä töitä. Myös sodan jälkeisessä jälleenrakentamisessa suomenhevosella oli tärkeä rooli.

1960- luvulla maa- ja metsätalous alkoi koneistua ja suomenhevosten kävivät monissa paikoissa  tarpeetomiksi.  Kun ravikilpailuissakin lämminveriset rodut alkoivat yleistyä, suomenhevosten määrä alkoi vähetä. 

Työhevonen tänään

Suomessa on n.500 työhevosta ja työhevosmetsureita on n.30. Suomenhevonen pystyy vetämään jopa 200 % omasta painostaa, ja se on kokoon suhteutettuna maailman parhaita vetohevosia. Myös vetotyyli on hyvä.

Työhevosen kouluttaminen on pitkä prosessi. Sen pitää olla rauhallinen ja jaksaa seistä paikalla ilman sitomista. Hevoen pitää olla tottelevainen, periksiantamaton ja helppo käsitellä. Työn raskauden takia hevosen pitää olla hyvin kestävä.

Työhevosia käytetään nykyisin metsätöissä taimikoissa, puistoissa, harvennusmetsissä sekä luonnonsuojelualueilla. Työhevonen jättää metsäkoneisiin verrattuna luontoon vain pienet jäljet. Hevosella on ääntelyä lukuunottamatta suhteellisen hiljainen, mikä on tärkeää puisto- ja luonnonsuojelualueilla. Hevonen ei myöskään saastuta.

Hevosmetsureiden kysyntä on viime aikoina kasvanut, mutta hevosmetsureiden keski-ikä on korkea ja on vaarana, että heidän tietotaitonsa katoaa. Nykyisin esimerkiksi Suomen työhevosseura järjestää hevosmetsurikursseja, jossa tietoja pyritään jakamaan eteenpäin.

• 1984 suomenhevonen määritellään alkuperäisroduksi.

• 1987 suomenhevosten määrä putoaa tunnetun historian pienimpään määrää, 14 000 yksilöön. Tämän jälkeen tilanne alkoi hitaasti parantua.

• 1990-luvlla hevosmetsureiden käyttö alkoi lisääntyä.

• 1993 Suomen työhevosseura perustetaan.

• 1995 Euroopan unioni määrittelee suomenhevosen alkuperäisroduksi.

• Nykyisin suomenhevosia on n. 20 000.