Halin ja Halirimpsis

Tekijä: Sanna Laitinen (2011)

Haastattelin maatiaiseläimen omistajana Sari Laitista eli äitiäni, koska hän suurelta osalta vaikutti siihen, että meille ostettiin vuonna 2001 juuri suomenhevonen.

Miksi päädyit valitsemaan suomenhevosen?

Tutustuin nuoruudessani ratsastustunneilla käydessäni armeijalta ostettuihin suomenhevosiin. Niitä oli oululaisella Saaran tallilla useita. Tuolloin ihastuin suomenhevosiin täysin ja lopullisesti, vaikka puoliverisiäkin alkoi tallille jossain vaiheessa tulla. Jotenkin suomenhevonen tuntui alusta asti ”omalta” rodultani. Halu saada oma suomenhevonen pysyi aikuisikään asti. Tammikuussa 2001 tyttäreni hevosharrastuksen myötä oman hevosen hankkiminen tuli lopulta ajankohtaiseksi, ja ensimmäinen hevonen, josta kyselin, oli ostamamme suomenpienhevostamma Halin (i. V.T. Ajatus, ei. Hilu). Vuonna 2007 syntyi tyttäreni kasvattamana ensimmäinen varsa, pienhevostamma Halirimpsis (i. Hermeli).

Halirimpsis 1411-07 (i. Hermeli, ei. V.T. Ajatus). Sissi (Halirimpsis) on luonteeltaan erittäin utelias, aktiivinen ja sen oppimiskyky on aivan uskomaton. Sissi rakastaa liikkumista ja jouten olo ei sovi sille ollenkaan, vaan töihin pitäisi päästä päivittäin. Sissi on uraansa aloitteleva westernratsu.

Kuva: Sanna Laitinen

Suomenhevosen parhaimmat ja huonoimmat puolet?

Parhaimpia puolia suomenhevosissa ovat rehellisyys, hyvä työmotivaatio, perusterveys ja monikäyttöisyys. Suomenhevosella voi harrastaa mitä tahansa, ja nykyisen hevosjalostuksen myötä niillä on jo hyvät edellytykset pärjätä omissa lajeissaan jopa puoliverisiä ratsuhevosia vastaan. Huonoimpina puolina voisi mainita itsepäisyyden – toisaalta periksiantamattomuus on monissa tilanteissa vain positiivinen asia. Kuitenkin hevosjalostuksen keskittyessä usein kapasiteettiin ja rakenteeseen, on rauhallisen, työhevostyyppisen suomenhevosen löytäminen jo haaste. Tuntuu, että enenevässä määrin tapaa luonteeltaan kuumia yksilöitä, mikä on kilpahevoselle hyväkin ominaisuus, mutta harrastehevosen luonne saisi olla tasaisempi.

Tulevaisuudennäkymäsi suomenhevosten parissa?

Tulen varmasti olemaan edelleen tekemisissä suomenhevosten kanssa. Vaikka ratsastaminen on selkävaivojen myötä jäänytkin, raveissa ja suomenhevostapahtumissa käyn edelleen. Olen myös aktiivisesti mukana tyttäreni hevosharrastuksessa. Tiedä vaikka joskus vielä lisää suomenhevosia tähän perheeseen tulisi, vaikka jatkamalla oman ”kantatamman” linjaa varsottamalla nuorempi tamma.

Halin 2426-93P (i. V.T. Ajatus, ei. Hilu). Hali (Halin) on mukava ja rauhallinen vanhempi tamma, jolla on suomenhevosen jääräpäisyyttä, mutta ratsastaessa se on kuitenkin herkkä. Hali toimittaa harrasteratsun virkaa, mutta sillä on myös ajettu ja se on toiminut vaellusratsunakin.

Kuva: Sanna Laitinen

Kenelle suosittelisit suomenhevosta?

Sellaiselle ihmiselle, joka arvostaa omaa suomalaista hevosrotuamme ja haluaa olla mukana säilyttämässä sitä. Suomenhevonen on mukava yleishevonen, mutta jalostukseen panostamisen myötä myös tiettyyn lajiin keskittyvälle ihmiselle varmasti löytyy sopiva hevonen, etenkin, kun suomenhevosta jalostetaan neljälle eri jalostussuunnalle.