Osaamisen kehittäminen

TVT-taitojen oppiminen on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus ja niiden opettaminen jokaisen kasvattajan ja opettajan velvollisuus. Henkilöstön oma TVT-osaaminen, sen kehittäminen ja seuranta ovat keskeinen osa suunnitelman toteutumiselle. Henkilökunnan jäsenet ohjaavat omalla esimerkillään lapsia ja nuoria heidän omilla digipoluilla. Omaa osaamista tulee kehittää, ylläpitää ja jakaa. Tieto- ja viestintäteknologian osaamista ei pidä keskittää yksittäisiin kasvattajiin ja opettajiin, vaan tukea koko henkilöstöä niin, että kukin saa omassa työssään tarvitsemat taidot. Tieto- ja viestintäteknologian pedagogiseen hyödyntämiseen liittyy tärkeänä osana myös tietosuoja ja -turva sekä tekijänoikeudet, joiden osaamista ylläpidetään henkilöstön vuosittain suoritettavalla Navisec -tietoturva- ja tietosuojakoulutuksella.

Henkilöstön yhteisiä TVT-täydennyskoulutuksia (laitteisto- , palvelu- ja ohjelmistokoulutukset) järjestetään keskitetysti ympäri vuoden eri puolilla kuntaa. Pienemmät täsmäkoulutukset eri teemoihin liittyen suunnitellaan yhteistyössä koulujen ja päiväkotien TVT-tiimien, koulutuspalveluiden tutoropettajien sekä varhaiskasvatuksen digiagenttien kanssa yksiköistä saatujen toiveiden perusteella. Päivittäistä pedagogista lähitukea yksiköissä tarjoavat koulujen ja päiväkotien TVT-vastaavat, oppilasagentit (kouluilla) sekä koulujen kiertävät tutoropettajat ja päiväkotien kiertävät digiagentit. Kunta kannustaa työntekijöitä osallistumaan koulutuksiin. Osa koulutuksista toteutetaan alueellisina koulutushankkeina, joihin on käytössä ulkopuolista rahoitusta.

TVT-osaamista ja tiedolla johtamista tuetaan vuosittain suoritettavilla OOR-kyselyillä (Opeka, Oppika, Ropeka). Opettajien osaamisen kartoittamiseen käytetään Opeka-tutkimusta. Esimiesten TVT-osaamista kartoitetaan erityisesti rehtoreille suunnatulla Ropeka-tutkimuksella.

Oppilaiden TVT-osaamista taasen arvioidaan Oppika-työkalulla luokilla 2, 5 ja 8. Varhaiskasvatuksen käyttöön on tulossa oma Vopeka-tutkimus.

Kaikista OOR-kyselyistä vastaaja, siis myös oppilas, saa itselleen henkilökohtaisen raportin omasta tuloksestaan suhteessa kaikkiin muihin vastaajiin. Lisäksi opettaja saa raportin oman luokkansa Oppika vastauksista suhteessa kaikkiin vastaajiin. Rehtori saa Opeka- ja Oppika-tutkimusten yhteenvetotulokset oman koulunsa vastauksista. Päiväkodin johtaja Vopekan osalta. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjä saa kaikkien kyselyiden osalta erillisen yhteenvetoraportin Nurmijärven tilanteesta suhteessa toisiin Kuuma kuntiin sekä kaikkiin vastaajiin Suomessa.

Lopulta opettajat ja kasvattajat huolehtivat itse omasta TVT-osaamisen tasostaan ja täydennyskouluttautumisestaan. Yksittäisen työntekijän TVT-osaaminen on yhtenä osa-alueena vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa. Osaamisen kehittymistä tuetaan ja seurataan kehityskeskustelussa sovitulla tavalla. Koko henkilökunnan tvt-osaamisesta huolehditaan yksiköiden kehittämissuunnitelman avulla. Yksikkökohtaisilla tvt-tiimeillä on merkittävä rooli vastata yksikön sisäisestä koulutuksesta ja tuesta.

Nurmijärvi osallistuu aktiivisesti myös kansallisiin kehittämistyön verkostoihin. Verkostojen toiminnan pääteemoina ovat mm. oppimisympäristöjen monipuolistaminen sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen. Sivistystoimi hakee jatkossakin kehittämishankkeita suunnitelmallisesti. Kehittämishankkeet ovat keskeisessä asemassa uusien käytänteiden innovoinnissa sekä kasvatuksen ja opetuksen kehittämisessä.