Suohon laulaminen

KALEVALASSA: Nuori Joukahainen haastaa Väinämöisen tietojen mittelöön. Väinämöinen laulaa Joukahaisen suohon.

MEIDÄN TUTKIMUKSEMME: Tutkitaan suon viskositeettia, erilaisia suotyyppejä sekä ihmisen omaa toimintaa suossa.


(LUMA-KESKUKSEN TYÖPAJA 3.12.2018)

Teoriaa


Erilaiset suotyypit

Suot voidaan karkeasti jakaa puustoihin ja soihin ja puuttomiin avosoihin ja sitten nämä vielä rämeisiin, korpiin, nevoihin, lettoihin, luhtiin ja lähteikköihin. Pääsuotyyppejä on räme, korpi, neva, letto, luhta ja lähteikkö. Letto on ravinteikkain ja kalkkipitoisin, korpisuo on erittäin ohutturpeinen ja sen kasvillisuus vastaa tuoreen kankaan kasvillisuutta ja siellä kasvaa kuusta tai lehtipuita. Neva on paksuturpeinen hyvin märkä ja puuton alue. Räme on myös paksuturpeinen, mutta kuivempi kuin neva. Lähteikkö on kostea alue pohjavesilähteiden ympärillä. Luhta on taas vetinen saraikko joen tai järven rannalla.

Äänen eteneminen väliaineessa

Ääni on mekaanista aaltoliikettä, tai värähtelyä. Ääni ei voi kulkea tyhjiössä, se tarvitsee väliaineen liikkuakseen. Väliaine voi olla missä tahansa olomuodossa. Äänen nopeus riippuu väliaineesta. Ilmassa äänennopeus on 343 m/s.

Tässä tutkimuksessa väliaineena toimii suo. Ääni liikkuu kiinteissä aineissa paljon nopeammin kuin kiinteissä esim. äänen nopeus vedessä on 1 403–1 543. Myös väliaineen lämpötila vaikuttaa äänen nopeuteen. Mitä lämpimämpi väliaine on, sitä nopeampaa ääni liikkuu.


Tutkimuksen eteneminen

Työpajassa tehtiin "suo" muoviseen laatikkoon turpeesta ja vedestä. Laatikkoon lisättiin mm. siirappia ja öljyä lisäämään suon tuntua. Kokeilimme laittaa suohon liikkuvan kilpikonnalelun ja katsoimme, mitä tapahtui ja pystyikö se uimaan siellä. Suohon pudotettiin muitakin erilaisia esineitä ja tutkittiin niiden uppoamista ja uppoamisnopeutta.

(Essi)


Tulokset

Kilpikonnalelu ei pystynyt uimaan siellä, eikä sitä pystynyt laulamaan suohon.