Mobiilipedagogiikka

Pasi Silander

Mobiililaitteet, kuten gsm-puhelimet ja kämmentietokoneet, tuovat uuden ulottuvuuden oppimiseen ja koulutukseen. Oppimisympäristö laajenee ja integroituu muuhun ympäristöön, jolloin oppiminen voi tapahtua aidossa kontekstissa. Kommunikointi, yhteisöllinen tiedonrakentelu ja innovointi kuvaavat keskeisesti oppimista näissä uusissa ympäristöissä.

Mobiilipedagogiikka voidaan ajatella oppimisen ja opetuksen muotona, jossa oppiminen voi tapahtua mobiililaitteiden avulla autenttisessa ympäristössä, kuten työpaikalla tai missä tahansa muussa ympäristössä, vaikkapa luonnossa. Tällöin tilanne on pedagogisesti uusi. Mobiiliohjauksen ja -sovelluksien tehtävä on ulottaa pedagogiikka ja oppimisprosessin ohjaus autenttiseen ympäristöön ja kontekstiin. Se luo oppimistilanteelle oman pedagoginen struktuurinsa. Mobiilioppiminen on myös enemmän ajasta ja paikasta riippumatonta kuin esimerkiksi verkko-opetus. Tässä mielessä on mielekästä puhua mobiilipedagogiikasta sekä mobiilioppimisen ja opetuksen käytänteistä. Mobiilioppiminen ja mobiilipedagogiikka voidaan määritellä oppijan mobiiliuden mukaan, ei niinkään käytettyjen laitteiden perustella.

Mobiilioppimisessa oppija on siis mobiili. Mobiililaitteet ovat vain työkalu, jolla pedagogisesti mielekäs oppimisprosessi ja pedagoginen strukturointi saadaan myös autenttiseen ympäristöön ja autenttisiin oppimistilanteisiin. Mobiilit ovat ikään kuin opettajan pedagoginen teleskooppikäsi.

Mobiilien käyttökohteita oppimisprosessissa:

• Tiedon kerääminen, muistiinpanot, kameralla otetut kuvat ja videoklipit
• Oppimisprosessin dokumentointi ja reflektointi, esim. mobiilioppimispäiväkirjat, blogit, ääniklipit, joissa reflektoidaan oppimista tai oppimistilannetta
• Kommunikointi, vertaistutorointi ja vertaispalaute, esim. luonnollinen kommunikointi puheella, tekstiviestien ja chattien välityksellä tai mobiili videoneuvottelu

Asiantuntijuus on-the-site – mobiililaitteella saadaan asiantuntijuus ja tarvittava tieto:

• Aidossa ympäristössä tapahtuvaan ongelmanratkaisutilanteeseen, esim. videopuhelu
• Työssäoppimisen ohjaajalle tai ohjeiden lähettäminen kännykkään multimediaviestinä tai linkkinä
• Mielipidetiedustelut tai monivalintakysymykset, poll-media, esim. työssäoppimisen tukena
• Push-media, tiedon tai oppimateriaalin jakaminen esim. mobiilioppimisaihiot tai ohjeistuksen lähettäminen ryhmäviestinä kaikille oppijoille
• On-demand -media tai ohjauspyynnöt, esim. oppimisen ongelmatilanteessa tarvittaessa avun tai ohjauksen saaminen opettajalta.
• Kognitiivinen työkalu eli ajattelun ja oppimisen työkalu, esim. reflektion työkalu tai ”ajattelukumppani”, joka esittää aktivoivia ja reflektoivia kysymyksiä
• Aktivointi tai aktivaation ylläpitäminen, esim. kielten oppimisessa sanaston ja idiomien kertaus ja käyttö
• Media oppimateriaalien käyttämiseen, esim. mobilioppimisaihiot, digitaaliset oppimateriaalit tai muut tietolähteet
• Tiedonhankinta, esim. mobiiligooglaus tai eri tietovarantojen käyttö
• Mobiili-portfolio, esim. oppijan tuotosten dokumentointi oppimisportfolioon
• Oppijan oma mediatuotanto, esim. omien videoklippien tai oppimisaihioiden tuottaminen
• Oppimisprosessin ohjaus ja scaffoldaus (tuki ja suuntaaminen), esim. tekstiviestein, sähköpostein, oppimistehtävin

Lähteet:

Julkunen M (toim.). 2006. Tutkimuksia yhtenäistyvistä ja erilaistuvista oppimisen ja koulutuksen poluista. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia. Joensuun yliopisto. Joensuu.

Kaskinen H. 2010. Opettaja 40/2010. Pedagoginen teleskooppikäsi - Mobiilioppiminen avaa koulua yhteiskuntaan.

Riikonen K, Taka M. 2009. Erika. Stabiilista mobiiliksi - mobiilioppimisen mahdollisuuksia ammatillisessa erityisopetuksessa. Jyväkylän yliopisto.

Silander Pasi (2009): Oppiminen on siellä missä sinäkin - mobiilipedagogikka on aito mahdollisuus. SeOppi syyskuu 2009.