AEFIRIP-malli

Pasi Silander

Mobiilioppimisprosessin suunnittelussa eli AEFIRIP-mallissa nähdään mobiilioppimisprosessi oppijan aktiivisena tiedonrakenteluprosessina, jossa hyödynnetään mobiililaitteita. Parhaimmillaan mobiilioppimisprosessi on yhteisöllinen tiedonrakentamisen prosessi, jossa oppija toimii interaktiossa ympäristön ja muiden oppijoiden kanssa. Mobiilioppimistilanteissa erityisesti painottuvat oppijan havaintojen, tulkinnan ja tiedonrakenteluprosessien ohjauksen tarve.

Mobiililaitteita voidaan käyttää koko tiedonrakenteluprosessissa, mutta mobiilien vahvuus on erityisesti oppimisen ohjauksessa ja oppimisprosessin dokumentoinnissa, joka tapahtuu autenttisessa ympäristössä. Muissa ympäristöissä voidaan hyödyntää tietokoneita ja verkko-oppimisympäristöjä, vaikkapa jatkaen siitä, mihin mobiililaitteilla ja autenttisessa tilanteessa päästiin.

Seuraava AEFIRIP-malli on kehitetty mobiilioppimis- ja –ohjausprosessin suunnittelun tueksi. Sen avulla voit suunnitella pedagogisesti mielekkään ja intentionaalisen mobiilioppimisen prosessin, jossa oppijan oppimista tuetaan ja ohjataan mobiilioppimistilanteissa tarvittavalla tavalla. AEFIRIP on lyhenne ja tulee seuraavista sanoista:

• Activating (Aktivointi)
• Externalisation (Ulkoistaminen)
• Focusing (Fokusointi)
• Interpretation (Tulkinta)
• Reflection (Reflektio)
• Information Processing (Tiedon prosessointi)

Aktivointi

AEFIRIP:n mukainen oppimisprosessi alkaa oppijan aikaisempien käsityksen ja aikaisemman tiedon aktivoinnilla, jossa esimerkiksi aktivoivilla kysymyksillä tai oppimistehtävällä aktivoidaan oppija pohtimaan ja reflektoimaan aikaisempaa tietämystään opittavasta uudesta asiasta. Oppijalle voidaan esimerkiksi lähettää aktivoivia kysymyksiä kännykkään tekstiviestinä.

Ulkoistaminen

Oppijaa autetaan seuraavassa vaiheessa tulemaan tietoiseksi omasta aikaisemmasta tietämyksestään ja ennakkokäsityksistään sekä ajattelumalleistaan ja tuodaan ne reflektion kohteeksi. Oppija ulkoistaa eli tekee näkyväksi esim. kirjoittamalla omia ajatuksiaan ja ennakonkäsityksiä asiasta – niin itselleen, ohjaajalle kuin mahdollisesti muillekin oppijoille. Ne voidaan koota vaikka yhteiseen mobiiliblogiin tai verkon keskustelualueelle yhteisen tarkastelun kohteeksi.

Fokusointi

Oppijaa fokusoidaan havainnoimaan kohdistetusti tavoitteen mukaisia asioita autenttisessa ympäristössä, esimerkiksi työpaikalla tai luonnossa – mikä nyt autenttisena oppimisympäristönä kyseissä tilanteessa toimiikin. Oppijan havainnoinnin kohdetta voidaan ohjata esimerkiksi pienin kysymyksin tai oppimistehtävin. Olennaista on tukea ja ohjata oppijan havainnoinnin kohdistumista oppimisen kannalta keskeisiin asioihin ja ohjata oppijaa myös dokumentoimaan esim. videoin tai kuvin autenttista ympäristöä ja omien havaintojen kohdetta.

Tulkinta

Oppijaa ohjataan tekemään näkyväksi omat, havaintojen pohjalta tekemäns' tulkinnat asioista ja ilmiöistä. Oppijaa ohjataan tunnistamaan tilannesidonnaisia tekijöitä ja niiden vaikutusta havaintoon ja tarkasteltavaan asiaan/ilmiöön. Tulkintavaiheessa voidaan myös tehdyt havainnot yhdistää teoreettiseen tietämykseen ja niitä voidaan yrittää selittää teoreettisen tiedon pohjalta. Oppijoilla voi olla erilaisia tulkintoja asioista, jolloin oppijoita voidaan ohjata jakamaan omat tulkintansa muiden oppijoiden kanssa ja reflektoimaan muiden tekemiä tulinokintoja. Tällöin oppijoita ohjataan luomaan yksilöllisiä ja yhteisöllisiä merkityksiä. Tämä myös merkityksellistää oppimisen.

Reflektio

Oppijaa ohjataan reflektoimaan eli peilaamaan ja arvioimaan omia tulkintoja ja käsityksiä asioista sekä peilaamaan niitä muiden esittämiin tulkintoihin ja käsityksiin asioista. Oppijaa myös ohjataan reflektoimaan tilannesidonnaisten tekijöiden vaikutusta havaintoon ja tehtyyn tulkitaan sekä omaan ajatteluun. Reflektion avulla oppija tulee tietoiseksi omasta havainnointi-, tulkinta- ja merkityksenantoprosessistaan.

Tiedonrakentelu

Oppiminen jatkuu havaintojen ja tulkintojen sekä muiden tietolähteiden ja tiedonhankinnan pohjalta tiedonrakenteluprosessina, esimerkiksi ongelmakeskeisen oppimisen tapaan. Tiedonrakenteluprosessi linkittyy oppijan havaintoihin ja tämän keräämään tietoon sekä sen soveltamiseen eri tilanteissa. Tiedon käyttö oppimistilanteessa on keskeistä. Tiedonrakenteluvaiheessa voidaan mainiosti hyödyntää esimerkiksi tutkivaa oppimista pedagogisena mallina.