Edellytykset

Mobiilien hyödyntämisestä opetuksessa ja oppimisessa on haaveiltu pitkään. Vasta viime vuosina mobiililaitteiden tekniset ominaisuudet, mobiililaajakaistaliittymät, uudet mobiilisovellukset ja tarjolla olevat mobiilipalvelut ovat mahdollistaneet mobiiliuden laajamittaisen hyödyntämisen. Tällä hetkellä käytön esteenä on ennen kaikkea tiedon, toimintamallien ja esimerkkien puute. Epätietoisuutta on myös kustannuksista. Oppilaitoksissa käyttöä rajoittavat myös vanhakantaiset tai ominaisuuksiltaan riittämättömät laitteet.

Myös oppimisen tavat ja taidot sekä asenteet ovat tärkeitä mobiilien laajamittaisessa käytössä. Uusien mahdollisuuksien haltuunotto edellyttää halua testata ja kokeilla. Parhaimmillaan käyttäjä voi kehittyä taitavaksi sisällönhakijaksi ja -tuottajaksi ja prosessien kehittäjäksi. Vertaisverkoston luominen edesauttaa mobiililaitteiden käyttöönottoa. Mobiiliuden hyödyntäminen tarkoittaa muutosta koko toimintakulttuurissa, oppimis- ja ohjaustavoissa sekä teknisessä infrastruktuurissa.

Organisaation toimintakulttuurin muutos

Mobiilien käyttö edellyttää muutoksia opettajien ja päättävien henkilöiden ajattelutavoissa sekä oppilaitosten toimintakultuurissa ja -malleissa. Mobiilius avaa suljettuja oppimisympäristöjä ja vie oppimisen pois suljetuista luokkahuoneista ja erillisistä atk-luokista. Uusien opetustekniikoiden käyttöönotto vaatii oppilaitoksen johdolta positiivista suhtautumista, ennakkoluulottomuutta ja avointa asennetta. Lisäksi tarvitaan rahallista panostusta mobiililaitteiden ja liittymien hankintaan. Organisaation toimintakulttuurin muuttaminen on hidas prosessi, koska se koskettaa kaikkia organisaation toiminnan osa-alueita.

Oppimis- ja ohjaustapojen muutos

Helposti ajatellaan, että mobiilien käytöstä opetuksessa hyötyvät vain tietynlaiset oppijat (esim. aikuisopiskelijat, sairaana olevat, raskaana olevat, kotona lasten kanssa olevat tai esim. maanviljelijät). Useiden asiantuntijoiden mukaan (esim. Tella 2005) mobiiliteknologiat tuottavat oppimiseen toimintaa, joka tukee oppimista yhteisöllisen tiedonrakentelun muodossa. Mobiilien käyttö opetuksessa tarkoittaa kuitenkin uusia oppimisen mahdollisuuksia kaikille oppijoille.

Käytännössä toimintapojen muutos tarkoittaa sitä, että matkapuhelin ja muut mobiililaitteet otetaan mukaan myös opiskeluun ja ohjaukseen osaksi normaalia toimintaa. Opettajaan voi olla yhteydessä mobiililaitteen kautta erilaisten oppimista tukevien sovellusten avulla. Mobiililaitteita voidaan hyödyntää myös harjoitustöiden tekemisessä ja muissa opintojaksoihin liittyvissä tehtävissä ja vaikka harjoitteluun liittyen. Muutosprosessi edellyttää, että mukana on opettajia ja oppilaita, joilla on kiinnostusta ja mielenkiintoa käyttää uusia opetus- ja oppimismetodeja. Käyttäjiltä vaaditaan positiivisia käyttökokemuksia, joiden edellytyksenä ovat toimivat laitteet, testatut menetelmät sekä riittävä opastus. Positiiviset esimerkit kannustavat muitakin uuden kokeiluun.

Mobiilien hyödyntäminen edellyttää opettajilta ennen muuta jatkuvaa halua kehittää itseään. Tarvitaan koulutusta uusien laitteiden ja tekniikoiden käyttöönotossa. Tiedotuksen mobiilien vanhoista ja uusista käyttömahdollisuuksista pitää mennä rivioppilaalle ja -opettajalle asti!. Yksi merkittävä muutos aikaisempaan on se, että useat palvelut ovat avoimia verkossa. Tämä vaatii myös asenteen muutosta. Sekä opettajien että opiskelijoiden pitää hyväksyä, että tuotokset ja koko prosessi ovat avoimesti kaikkien nähtävissä.

Teknisen infrastruktuurin muutos

Mobiiliuden laajamittainen hyödyntäminen merkitsee infrastruktuurin uusimista. Mobiilien käytön pullonkaulana onkin enemmän laitteiden kuin sovellusten puute. Puhelinta ajatellaan vielä monesti vain soittamisen välineenä. Langattomien laitteiden hankkiminen ei tänä päivänä ole vielä välttämättä itsestään selvää. Useimmiten mobiilihankinnat on perusteltava johdolle. Mobiilius tulisi ymmärtää oppimisympäristöä avartavana ja laajentavana näkökulmana. Näyttää siltä, että lähes kaikki toiminnot ja henkilöt hyötyvät mobiiliudesta, mutta alkuvaiheessa uudet toimintavat ja -palvelut kannattaa ottaa käyttöön niitä eniten tarvitsevilla alueilla.

Osaavaa teknistä tukea pitää olla saatavilla paitsi aloitusvaiheessa myös myöhemmin, sillä laitteet ja sovellukset kehittyvät jatkuvasti. Seuraava askel voisi olla oppilaitosten yhteydenotto operaattoreihin ja mobiililaitteiden ja -sovellusten valmistajiin, jolloin voitaisiin esittää toiveita ja tarpeita opetuksessa tarvittaville laitteille, palveluille ja sovelluksille. Tavoitteena olisi rakentaa täsmäpalveluita oppimisen ja ohjauksen tarpeisiin.

Valokuva: Outi Vahtila

Pasi Mattila: Millainen on on tulevaisuuden koulu?

Pasi Mattila: Millainen on tulevaisuuden koulu?

Lähteet:

Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankemateriaali, 2008-2011

Ihanainen P, Kalli P, Kiviniemi P (toim.) 2010. Sosiaalinen media ja verkostomainen toiminta. Opetus- kasvatus ja koulutusalojen säätiö. Saarijärvi.

Houttu, Aino & Pajunen, Timo. 2006. "Mä vaan tiesin miten se toimii" Toimintatutkimus mobiilioppimisen kokeilusta iPod-laitteilla peruskoulussa. Kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajien lisäkoulutus. Tampere. Pro gradu-tutkielma. Tamperen yliopisto

Tella, Seppo; Ruokamo, Heli; Multisilta, Jari & Smeds, Riitta (toim.). 2005. Opetus, opiskelu, oppiminen. Tieto- ja viestintätekniikka teiderajat ylittävissä konteksteissä. Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 12.

Vähähyyppä, Kaisa. 2010. Koulu 3.0. Opetushallitus. Vammala.