Langattomien verkkojen terveysriskit

Useat maat ovat varoittaneet langattomien teknologioiden aiheuttamista terveysriskeistä. Varoitukset ovat kohdistuneet erityisesti lapsiin, mutta myös tiettyihin aikuisryhmiin. Hyvinkin yksinkertaisilla toimilla ja teknisillä ratkaisuilla voidaan mahdollista riskiä pienentää niin lasten kuin aikuisten osalta. (Ahonen, 2010)

Langattomien verkkojen säteilyn terveysvaikutusten tutkimusten tuloksia ei ole mainittavassa määrin julkaistu. Tämä johtunee siitä, että luotettavien tulosten saamiseksi tarvitaan pitkäaikaista käyttöä, ja tällä hetkellä on tutkimukset ovat vasta meneillään. Altistumista voi rajoittaa sijoittamalla tukiaseman siten, että metriä lähempänä ei jatkuvasti oleskella ja pitämällä sylimikroa pöydällä sylin sijasta. Mokkulan aiheuttamaa altistumista voi vähentää pitämällä se poissa kehon läheisyydestä, esimerkiksi pöydällä. (STUK, Usein kysytyt kysymykset) Ssäteilylähteen etäisyys näyttää olevan siis merkittävä tekijä.

Säteilymäärän minimoimiseksi kannattaa laite asettaa offline-tilaan aina kun sitä ei tarvita. Esimerkiksi yöllä ja luentojen aikana tämä voi olla perusteltua. Silloin puhelin ei ole lainkaan yhteydessä tukiasemaan.

Tieteellisesti perusteltu varotoimenpide on matkapuhelimen pitäminen kaukana sydämentahdistimesta, jonka toiminta saattaa häiriintyä lähellä olevan matkapuhelimen säteilystä. Matkapuhelinta voi käyttää riittävän turvallisesti, jos sen etäisyys on vähintään 20 cm tahdistimen elektroniikkaosasta ja elektrodijohdoista. Tämä on huomioitava erityisesti, kun käytetään handsfree-laitetta, jolloin puhelin voi olla esim. povitaskussa. Puhelimen pitäminen korvalla on tahdistimen toimintavarmuuden kannalta turvallisempaa (STUK, 2009)

STUK toteaa 7.1.2009, että lasten matkapuhelinten käyttöä on hyvä rajoittaa seuraavilla keinoilla:

  • vanhemmat voivat suositella puhelun asemesta tekstiviestien käyttöä
  • vanhemmat voivat rajoittaa puheluiden määrää ja kestoa
  • vanhemmat voivat ohjata lasta käyttämään handsfree-laitetta, joka pienentää pään altistusta merkittävästi. Puhelimeen puhuttaessa handsfree-laitetta käyttäen on hyvä pitää puhelin muutaman senttimetrin etäisyydellä kehosta.
  • huonossa kentässä puhumista kannattaa välttää. (Säteilyturvakeskus, 2009)

On myös otettava huomioon, että lapset ehtivät käyttää matkapuhelinta pidempään kuin runsaat kymmenen vuotta sitten kännykällä puhumisen aikuisena aloittaneet, eikä matkapuhelinten pitkäaikaisesta käytöstä aiheutuvaa riskiä voida lopullisesti arvioida ennen kuin puhelimia on käytetty useita vuosikymmeniä.

Kuva: Outi Vahtila

Lähteet:

Ahonen, Mikko. Matkapuhelin teknologien riskien hallinta ja kännykän käyttövinkit. 2.2.2010 AVO tietoisku.

Euroopan parlamentti. 2.4.2009. Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. huhtikuuta 2009 sähkömagneettisiin kenttiin liittyvistä terveyshaitoista.

Säteilyturvakeskus (STUK). Säteilyturvakekusken kannanotto matkapuhelimista ja terveydestä 7.1.2009.

Säteilyturvakeskus (STUK). Usein kysytyt kysymykset. Millaisia taajuuksia käyttävät langattomat laajakaistat? Onko langattomien laajakaistojen, niihin liittyvien laitteiden, säteilyarvoja ym. terveydellisiä vaikutuksia tutkittu?