Vapaa-ajalla tapahtuva palautuminen

21 / 03 / 2023

Vapaa-aika on keskeisintä aikaa ladata akkuja työpäivien jälkeen. On tärkeää asettaa selkeät rajat työajan ja vapaa-ajan välille ja pitää huolta niiden välisestä tasapainosta.

Palautuminen ei aina käynnisty automaattisesti vaan siihen tulee kiinnittää tietoisesti huomiota. Tämä vaatii sen, että oma palautuminen tulee priorisoida etusijalle ja sille on järjestettävä riittävästi aikaa arjen keskellä. (Mäkilä 2022.) Olisi myös hyvä löytää itselle toimivat palautumisen keinot, joilla pääsee irrottautumaan työstä. 

Aktiivista vai passiivista palautumista?

Aktiivinen palautuminen

Aktiivisena palautumisen voidaan pitää kaikkea vapaa-ajan toimintaa, jolloin toteutamme itsellemme miellyttäviä asioita. Jotta palautuminen tapahtuisin mahdollisimman tehokkaasti, olisi toiminnan ohessa hyvä muistaa, ettei liittäisi tekemiseen minkäänlaisia vaatimuksia tai tavoitteita (Mäkilä 2022).

Aktiivinen palautuminen pitää sisällään esimerkiksi liikunnan, sosiaaliset suhteet, musiikin kuunteleminen sekä lukeminen (Mäkilä 2022.) Näistä tarkemmin tarkasteltuna varsinkin liikunnalla sekä sosiaalisilla suhteilla on tärkeä rooli vapaa-ajallamme siinä, että kykenemme psykologisesti irrottautumaan töistä. Psykologinen irrottautuminen tarkoittaakin sitä, miten hyvin henkilö onnistuu olemaan ajattelematta työhön liittyviä asioita vapaa-ajalla (Mäkilä 2022.) Seuraavaksi tarkastelemmekin hieman tarkemmin sosiaalisten suhteiden ja liikunnan merkitystä psykologisen irrottautumisen sekä palautumisen näkökulmasta.

Sosiaaliset suhteet ovat meille elintärkeitä, sillä niistä saamme paljon positiivisia vaikutuksia hyvinvointiimme sekä elämäämme ylipäätään (Mäkilä 2022.) Ystävien tai perheen kanssa vapaa-aikaa viettäessä on helppo unohtaa kaikki muut mielessä pyörivät asiat ja uppoutua viettämään yhteistä laatu aikaa. Sosiaalisten suhteiden avulla onkin helppo irrottautua töistä ja niillä on myös todettu olevan suora yhteys rentoutumiseen sekä psyykkisen palautumisen tukemiseen (Mäkilä 2022.)

Liikunta on meille fyysisesti ja psyykkisesti todella iso voimavara, jos vain osaamme käyttää sitä oikeissa määrin. Tutkitusti liikunta vaikuttaa esimerkiksi positiivisesti mielialaan, aivojen toimintakykyyn, unen laatuun, stressin sietokykyyn sekä palautumiseen. (Mäkilä 2022.) Itselle miellyttävän liikunnan parissa on myös helppo irtautua työelämän sekä arjen pyörityksestä ja ajautua liikunnan luoman flow-tilan syövereihin.

Passiivinen palautumien

Passiivinen palautuminen on tekemistä, joka ei kuormita yksilön voimavaroja. Esimerkkejä tällaisesta palautumisesta on sosiaalisen median selailu ja television katselu. Tästä on kuitenkin tutkittu näyttö vähäisempää, jos vertaa muiden toimintojen palauttavuuteen. Ongelmana voidaan pitää sitä, että ihminen ei passiivisilla palautumisen keinoilla pysty välttämättä irrottautumaan hyvin työasioista. Jos ihminen kuitenkin kokee television katselun rentouttavana ja kokee saavansa siitä lepoa, voi se auttaa pienissä määrin palautumista. (Mäkilä 2022.)