Päivittäisen vedensaannin tärkeys
18 / 04 / 2023
Moni on varmasti joskus huomannut kiireisen päivän jälkeen, että on tullut päivän aikana juotua hyvin vähän tai ei laisinkaan vettä tai muita nesteitä. Usein tällöin voi huomata omassa kehossa erilaisia tuntemuksia, jotka ovat aiheutuneet tästä liian niukasta juomisesta. Saattaa olla, että hieman päätä särkee ja on muutenkin tukala olo, jolloin ajatuskaan ei enää kulje kunnolla. Näissä tilanteissa on hyvä jälkiviisaana todeta, että olisi pitänyt juoda päivän aikana enemmän. Moni kuitenkin yrittää tilanteen tajuttuaan lähteä korjaamaan niukkaa vedensaantia, mutta tämä harvemmin onnistuu, sillä päivittäinen vedensaannin suositus on noin 1,5–2,5 l/vrk (Ilander 2021). Tallaista määrää harvemmin kukaan pystyy kerralla nauttimaan, mutta näissä tilanteissa kuitenkin pienikin neste määrä on hyväksi.
Ihmisen kehon massasta merkittävin osa on nestettä (Terveurheilija). Sen takia riittävä vedensaanti ja nestetasapainon ylläpitäminen on ihmisille elintärkeää, jotta elimistö pystyy toimimaan normaalisti (Ilander 2021). Nestetasapaino tarkoittaakin sitä, että veden saannin ja poistamisen välillä elimistössä vallitsee tasapaino (Terveyskirjasto 2016). Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että juomme nesteitä yhtä paljon, kun menetämme niitä esimerkiksi hikoilun kautta. Hyvä nestetasapaino tukee suorituskyvyn ylläpitoa sekä myös päivittäistä jaksamista ja toimintakykyä (Terveurheilija).
Nesteiden saanti olisi hyvä jakaa tasaisesti päivän ajalle, jolloin tulisi juotua riittävästi pitkin päivää. Päivittäisessä nesteytyksessä olisi hyvä, myös muistaa pitää mielessä, että nesteitä ei ainoastaan nautita juomalla vaan niitä saadaan päivän aikana yhtälailla myös ruuasta. Suunnitelmallinen päivittäinen juominen voi auttaa lisäämään nesteiden saantia päivittäisellä tasolla. Päivittäiseen nesteytykseen vaikuttavat, myös esimerkiksi sääolosuhteet eli onko kuuma vai kylmä sekä tehdäänkö jotain fyysisesti raskasta vai ei. Kuumassa toimiessa ja fyysisesti raskasta työtä tehdessä hikoillaan enemmän, jolloin luonnollisesti menetetään runsaammin nesteitä kuin ns. normaaleissa olosuhteissa (Ilander 2021.)Tällöin on erityisen tärkeää huolehtia hyvästä nesteytyksestä, jotta pystytään pitämään nestetasapaino yllä.
Jos nesteiden menetys on jatkuvaa ja nesteiden saanti ei ole samalla tasolla menetyksen kanssa voi tällöin kehittyä nestevaje. Nestevaje tarkoittaa tilaa, jossa kehon vesipitoisuus pienenee ja plasman osmolaliteetti (väkevyys) kasvaa (Ilander 2021). Käytännössä tämä siis tarkoittaa vain juuri sitä, että nesteiden menetys on suurempaa kuin saanti. Nestevajeen katsotaan syntyneen, jos kehon massa pienenee >2 % (Ilander 2021). Yleisesti moni alkaa juomaan nesteitä vasta silloin, kun janon tunne yllättää. Todellisuudessa tällöin ollaan jo myöhässä, sillä jano tunne on aina merkki jo vallitsevasta nestevajeesta (Terveurheilija). Nestevajeen vaikutukset voivat olla hieman yksilöllisiä, mutta yleisesti on kuitenkin tutkittu, että se heikentää suorituskykyä, koska sydämen iskutilavuus pienenee ja lihaksien, ihon sekä aivojen verenkierto vähenee (Ilander 2021).
Lähteet:
Ilander, O. 2021. Liikuntaravitsemus 3.0. Lahti: VK-Kustannus Oy. [viitattu 18.04.2023].
Nestetasapaino. Terveurheilija. WWW-sivusto. Saatavissa: https://terveurheilija.fi/urheilijan-ravitsemus/nesteensaanti/ [viitattu 18.04.2023].
Nestetasapaino. 2016. Terveyskirjasto. WWW-sivusto. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/ltt02275 [viitattu 18.04.2023].