19 / 04 / 2023
Stressi on varmasti jokaiselle tuttu asia ja sen kanssa saattaa välillä joutua kamppailemaan. On olemassa stressiä, joka saattaa buustaa eteenpäin jonkun asian kanssa, mutta on myös kuormittavaa stressiä, joka ei tee pidemmän päälle ihmiselle hyvää. On tärkeää havaita, milloin stressi yltyy liian kuormittavaksi ja pyrkiä reagoimaan siihen.
Saatamme kokea stressiä muutostilanteissa, joissa voimavarat ja sopeutumiskyky joutuvat koetukselle. Stressiä voi aiheuttaa esim. kiire, iso työmäärä, epävarmuus omista kyvyistä ja osaamisesta, taloudelliset ongelmat, sairaudet ja ihmissuhteissa tapahtuvat muutokset. Kuitenkin positiivisetkin elämänmuutokset voivat aiheuttaa stressiä, kuten uusi työpaikka tai uuden seurustelusuhteen aloittaminen. (YTHS s.a.) Stressitaso saattaa vaihdella hetkestä ja asiasta toiseen, elämäntilasta ja tavoitteista riippuen. Stressin aikana ihminen on usein keskittynyt haasteesta selviytymiseen ja voi olla vaikeampi havaita muita asioita ympärillä (Stressin hallinta 2021).
Lyhytkestoinen stressi ei ole vaarallista, vaan se voi olla jopa positiivinen voima, joka nostaa vireystilaa ja auttaa ponnistelemaan kohti tavoitteita (YTHS s.a.). Se lisää energiaa ja tehokkuutta ja siihen liittyy kyky olla nykyhetkessä läsnä (Stressin hallinta 2021). Vastapainoksi tarvitaan kuitenkin taukoja ja palautumista (Stressin hallinta 2021). Stressaaviin tilanteisiin voi oppia suhtautumaan rauhallisesti, jos löydät ja tunnistat omat stressinsäätelykeinosi. Tällöin tiedät stressin olevan ohimenevää ja tilannesidonnaista sekä osaat toimia, jos huomaat, että kuormitus alkaa käydä raskaammaksi. Haitalliselle stressille altistaa pitkittynyt kuormitus ja puutteelliset stressinsäätelykeinot ja sitä kautta se heikentää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. (YTHS s.a.)
Stressin kokeminen on yksilöllistä ja riippuu ihmisen paineensietokyvystä ja tilanteen tulkinnasta. Toinen stressaa jotain asiaa ja lamaantuu paineiden alla, mutta toinen saattaa kokea saman asian voimavarana ja osaa kääntää stressin myönteiseksi ja eteenpäin puskevaksi. (Stressin hallinta 2021)
Mistä pystyt sitten tunnistamaan stressin?
Tyypillisiä stressioireita ovat
Matala mieliala
Ärtyneisyys, ahdistuneisuus
Muistivaikeudet
Niskahartiaseudun jännitys
Univaikeudet, väsymys
Päänsärky
Flunssakierre
Rentoutuminen vaikeaa
Mielessä on tunne, ettei selviä
Tunteet vaihtelevat toistuvasti arjessa
(YTHS s.a.)
Miten ottaa stressi haltuun?
Hyvinvoinnin perusasiat kuntoon
On tärkeää vahvistaa psyykkisiä, fyysisiä ja emotionaalisia voimavaroja. Mieti ensin, mikä niitä vahvistaa, sen jälkeen suunnittele ja tee konkreettisia toimenpiteitä. (Stressin hallinta 2021.) Tunnista, mikä aiheuttaa juuri sinulle stressiä ja mitkä ovat keinosi rentoutua ja palautua. Myös kolmen hyvinvoinnin peruspilareiden huomioonottaminen on erityisen tärkeää. Eli nuku riittävästi, syö monipuolisesti ja säännöllisesti ja liiku säännöllisesti.
Huolehdi ihmissuhteistasi ja ota vastaan heidän tarjoama tuki. Pyri eroon murehtimisesta, vaan yritä etsiä ratkaisuja turhan vatvomisen sijaan. Hyväksy asiat, joihin et voi itse vaikuttaa. Mieti, voisitko laskea rimaa alemmaksi ja suhtautua itseesi lempeämmin. (YTHS s.a.) Irrottaudu vapaa-ajalla työstä ja tee ihan jotain muuta, missä ei tarvitse miettiä työasioita. Muista myös välillä hemmotella itseäsi. (Stressin hallinta 2021).
Usko omaan kykyysi hallita stressiä ja vaikuttaa elämääsi (YTHS 2021).
Lähteet
Stressin hallinta. 2021 Mieli. WWW-sivusto. Päivitetty 02.08.2021. Saatavissa: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/mielenterveys-tyopaikalla/stressin-hallinta/ [viitattu 19.04.2023]
Stressinhallinta s.a. YTHS. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/stressinhallinta/ [viitattu 19.04.2023]