Riittävä unen tärkeys
27 / 03 / 2023
Jokainen ihminen on varmasti jossain vaiheessa elämäänsä nukkunut huonosti tai kärsinyt jonkinasteisesta unettomuudesta. Huonosti nukutuista öistä sekä unettomuudesta on jo tullut jonkinlainen normi yhteiskunnassamme, jolloin moni ei enää tiedosta sitä kuinka tärkeää uni oikeasti on terveydellemme.
Ilman unta ihminen voi selvitä hengissä vain viikon verran, tästä voidaankin päätellä, että uni on välttämätön edellytys ihmisen elämälle ja toimintakyvylle (Homma 2019). Tämän edellisen perusteella onkin siis hassua ajatella, että niinä hetkinä, kun tuntuu, että päivässä ei riitä tunnin, tällöin moni ihminen karsiikin ensimmäisenä omasta unen määrästä, vaikka uni olisikin toimintakyvyllemme elintärkeää.
Uni on ihmiselle sitä aikaa, jolloin kehomme on konkreettisesti levossa sekä aivojemme tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Ihmisen aivot eivät kuitenkaan lepää yön aikana vaan ovat koko ajan aktiivisesti toiminnassa tekemässä huoltotöitä (Ahomäki & Nikula 2012). Aivot käsittelevät yön aikana edellisen päivän tapahtumia, kokemuksia sekä opittuja asioita, jolloin unen aikana aivoissa soluvauriot korjaantuvat, hermosolujen väliset yhteydet vahvistuvat sekä epäolennainen tieto karsiutuu aivoista pois. Unen aikana aivot myös täydentävät kulutettuja energiavarastoja sekä huuhtelevat valveen aika kertyneet kuona-aineet pois aivoista (Homma 2019).
Normaalin aikuisen unen tarve
Unen tarve on hyvin yksilöllistä, joten tämän takia on vaikea sanoa mitään tarkkaa tunti määrää siitä, kuinka paljon jokaisen pitäisi yössä nukkua (Homma 2019). Uneen määrään vaikuttavat esimerkiksi yksilön ikä, perimä, aktiivisuus, terveydentila, geneettiset tekijät sekä elämäntavat ja muut ulkoiset tekijät. Ohjeellisena unen pituutena voidaan kuitenkin pitää noin seitsemästä kahdeksaan tuntia vuorokaudessa (Ahomäki & Nikula 2012). Unentarve ja unenlaatu voi myös muuttua elämäntilanteen sekä iän myötä. Tästä esimerkkinä se, että vanhetessa unen pituus ei yleensä vähene, mutta unesta tulee laadullisesti kevyemmäksi sekä rikkonaisemmaksi (Homma 2019).
LÄHTEET
Ahomäki, A.-L. & Nikula, P. 2012. Hyvän unen kautta kohti parempaa työpäivää. Unen vaikutus päivätyötä tekevän jaksamiseen. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Hoitotyön koulutusohjelman. Opinnäytetyö. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53942/Anu-Liina_Ahomaki%20ja%20Paula_Nikula.pdf?sequence=1&isAllowed=y
[viitattu 27.03.2023].
Homma, L. 2019. Unen yhteys työkykyyn. Laurea-ammattikorkeakoulu. Sairaanhoitaja. Opinnäytetyö. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/265448/Homma_Laura.pdf?sequence=2&isAllowed=y
[viitattu 27.03.2023].