Siintävi sininen järvi - Vaskijärvi läikehtii uudessa näyttelyssä

Ympäristöpäällikkö Pirjo Siik (vas.) kertoi avajaispuheessaan tutustumisestaan Ilmari Huitin taiteeseen. Avajaistilaisuus pidettiin Galleria Bremerin isommassa näyttelytilassa, jossa on esillä Pirkko Teräväisen teoksia. Kuva Margit Lumia.

Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti  (oik.) toivotti avajaisvieraat tervetulleiksi. Kuva Margit Lumia.

Avajaisvieraat tutustuivat Huitin järvitauluihin. Kuva Margit Lumia.

Keskellä Hannu Huitti ja Vaskijärveläiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Eino Huotari keskustelevat Huitin taiteesta. Oikealla Maarit Lapinleimu vaihtaa näkemyksiä Mikko Ranta-Huitin kanssa. Kuva Margit Lumia.

LUKE:n ryhmäpäällikkö Tarja Salminen (vas. ) ja Mikko Ranta-Huitti taustanaan LUKE:n Haapastensyrjän toimipisteestä löytynyt järvitaulu. Kuva Margit Lumia.

Ilmari Huitin kalahaavi, matkalaukku sekä ensimmäinen öljyvärityö 1910-luvulta. Kuva Margit Lumia.

Näyttelyn avajaistunnelmia 8.10.2023

Taidemaalari Ilmari Huitin (1897–1960) uuden pienoisnäyttelyn Siintävi sininen järvi avajaiset pidettiin sunnuntaina 8.10.2023 Karkkilassa Suomen Valimomuseossa. Paikalle oli kertynyt yli 30 Huitin taiteen ystävää ihastelemaan järviaiheisia maalauksia, joista monet esittävät Huitin kotikulmilla sijainnutta Karkkilan Vaskijärveä.

Avajaispuheen piti Karkkilan kaupungin ympäristöpäällikkö Pirjo Siik. Hän hauskuutti näyttelyvieraita värikkäällä kertomuksellaan, miten hän tutustui Ilmari Huitin teoksiin käytännössä vasta tänä kesänä vieraillessaan Punkaharjulla Aseman Taidelaiturin näyttelyssä. Taiteilijasta hän oli kyllä kuullut jo aiemmin, mutta ei tiennyt tämän taustasta.

–  Minun piti matkustaa Punkaharjulle asti havaitakseni, että Ilmari Huitti oli karkkilalainen taiteilija, paljasti Pirjo Siik näyttelyvieraille. –  Se selvisi siellä tutkiessani Ilmari Huitin ja Kaapo Wirtasen taiteesta kertovaa Hannu Huitin kirjoittamaa kirjaa.

Ympäristöpäällikkö Siik vetää Karkkilan kaupungin puolelta tänä vuonna käynnistynyttä Vaskijärven säännöstelyn ja järveä säännöstelevän padon uusimishanketta, joten nyt hän pääsi näkemään projektikohdettaan myös taiteen näkökulmasta.

– Näkemistäni taulukuvista havaitsin, että Ilmari Huitti on kuvannut järveä pääsääntöisesti silloin, kun vesi lainehtii, analysoi Pirjo Siik. – Jääpeitteisiä järvitauluja ei juuri löytynyt, vaan ilmeisesti nimenomaan vapaana oleva vesi on taiteilijaa inspiroinut.

Näyttelyssä on esillä 19 Ilmari Huitin järvitaulua, joista vanhin työ on hänen ensimmäinen öljyväriteoksensa 1910-luvun nuoruusvuosilta. Tuoreimmat teokset on maalattu taiteilijan elämän loppuvuosina 1950-luvun lopulla. Taulut ovat pääosin Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön kokoelmista, mutta mukaan on saatu lainaksi myös HH-Taidekokoelmien tauluja.

Näyttelyssä on useita Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön viime aikoina saamia lahjoitustauluja, jotka ovat esillä julkisesti nyt ensimmäistä kertaa. Lisäksi seinälle on päässyt Luonnonvarakeskuksesta (LUKE) löytynyt vuoden 1920 järvimaisema, joka esittää mahdollisesti Loppijärveä. Jotkut Lopen maisemia tuntevat näyttelyvieraat yrittivätkin päätellä maalauspaikkaa taulussa olevien saarten ja niemien perusteella, mutta täyttä varmuutta ei 100 vuotta sitten maalatusta maisemasta vielä saatu.

Taulujen lisäksi Huitin taidehuoneessa on nähtävänä muun muassa Ilmari Huitin vanha kalahaavi ja kopio kalastuskortista hänen kuolinvuodeltaan 1960. Järvi oli Huitille paitsi taiteellisen inspiraation lähde, niin myös kalastusharrastuksen mahdollistava ympäristö.

*

Suomen Valimomuseon Huitin taidehuoneen Siintävi sininen järvi -näyttely on avoinna talvikaudella viikonloppuisin klo 12–15. Tarkista aukioloajat museon kotisivuilta.

Suomen Valimomuseo, Huitin taidehuoneen kotisivut https://www.karkkila.fi/sivut/FI/Huitin-taidehuone