Ihania naisia kankaalla - tarinoita tauluista näyttelyn avajaisissa 8.10.2022
Kerttu Eränmies-Mansikkamäen taulun vierellä poika Heikki Mansikkamäki (vas.) ja tytär Liisa Tyllilä sekä oikealla tyttärentytär Tuire Tyllilä. Kuva Margit Lumia.
Airi Sysmäläinen (toinen oik.) kertoi äitinsä Milka Vuorion taulun historiaa. Oikealla poika Matti Sysmäläinen ja vasemmalla Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön puheenjohtaja Hannu Huitti. Kuva Margit Lumia.
Ilmari Huitti: Milka Vuorio. Yksityiskokoelmat. Kuva Henna Mitrunen.
Martti Ericsson kertoi punatakkista naista esittävän taulun katoamisesta. Kuva: Margit Lumia.
Suomen Valimomuseossa Karkkilassa sijaitsevassa Galleria Bremerissä avautuneen Ilmari Huitin taiteen uuden pienoisnäyttelyn Ihania naisia kankaalla avajaiset pidettiin lauantaina 8.10.2022. Tilaisuuden avasi Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti, joka johdatteli yleisöä Ilmari Huitin taiteen maailmaan ja esillä oleviin teoksiin. Tilaisuudessa kuultiin myös tarinoita taulujen malleista ja maalaustilanteista.
Pehtoorin tytär Kerttu
Hongiston kartanon pehtoorin tytärtä Kerttu Eränmies-Mansikkamäkeä (1915–2010) esittävä 1930-luvun muotokuva oli yksi näyttelyn väriläiskistä. Avajaisiin saapuneet Kertun poika Heikki Mansikkamäki ja tytär Liisa Tyllilä o.s. Mansikkamäki kertoivat opettajaksi ryhtyneen äitinsä vaiheista sekä muistelivat tämän istumista Ilmari Huitin mallina.
– Ilmari Huitti on maalannut nuoresta Kertusta ainakin kaksi muotokuvaa, mutta tarinan mukaan jossain pitäisi olla vielä kolmaskin, ja se olisi hieno löytää, pohti Liisa Tyllilä.
Sepän tytär Milka
Toinen elämäntarina kuultiin Milka Vuorion taulun äärellä, kun hänen tyttärensä Airi Sysmäläinen o.s. Aittakorpi kuvasi äitinsä Milkan (1909–1989) elämää maalaiskylässä sepän tyttärenä.
– Kun Ilmari Huitti maalasi Milkan muotokuvaa, se ei meinannut millään tulla valmiiksi, vaan Huitti halusi tytön istuvan mallina yhä uudelleen. Lieneekö taiteilija ollut tuolloin ihastunut äitiini, tuumaili Airi Sysmäläinen. – Milka kuitenkin lähti Helsinkiin palvelukseen, avioitui Vilhonvuorenkatu 5:stä löytyneen talonmiehen kanssa ja teki sitten elämäntyönsä maatalon emäntänä.
Punatakkisen naisen taulu kadoksissa
Myös näyttelyn muihin tauluihin liittyviä tarinoita kuultiin avajaistilaisuudessa. Säätiön entinen hallituksen puheenjohtaja Martti Ericsson muisteli punatakkista naista esittävän taulun seikkailuja.
– Taulu oli Karkkilan entisessä seurakuntatalossa vuokralla, mutta katosi sieltä. Asiasta tehtiin rikosilmoitus, ja taulun löytämiseksi julkaistiin uutisointeja paikallislehdissä. Taulu löytyi lopulta yllättäen, kun joku oli sen palauttanut salaa säätiön tauluvarastoon. Taulun tarkemmat seikkailut eivät ole toistaiseksi selvinneet.
Näyttelyssä oli iloinen tunnelma. Kuva Margit Lumia.