Ilmari Huitti kirjallisuudessa

Ilmari Huitin elämästä, suvusta ja taiteesta

Taidemaalari Ilmari Huitti – rehevän maaseudun kuvaaja. Julkaisijat Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiö ja Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry. Kustantaja Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry. Julkaisutoimikunta: Ahopalo, Jaakko; Brofeldt, Sirpa; Ericsson, Martti; Mitrunen, Henna; Pasanen, Sirkka. Kirjapaino Oy Nord Print Ab. Helsinki 2010. 207 sivua.

• Ensimmäinen taidekirja Ilmari Huitin tuotannosta. Teokset ovat peräisin Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön kokoelmista sekä useista yhteisöjen ja yksityishenkilöiden kokoelmista.

• Myynti, ks. Karkkilan Kotiseutuyhdistyksen nettisivut https://karkkilankotiseutuyhdistys.fi/julkaisut

Etelähämäläiset taidemaalarit Ilmari Huitti ja Kaapo Wirtanen. Julkaisija HH Embryo Oy, tekstit Hannu Huitti, kuvat Henna Mitrunen. Printon AS. Tallinna 2021. 203 sivua.

• Toinen taidekirja Ilmari Huitin tuotannosta. Mukana myös Kaapo Wirtasen taidetta. Teokset ovat peräisin HH-Taidekokoelmista.

• Myynti hannu.huitti@huitinholstein.net

Ilmari, Erkki. Ilmari Huitti. Artikkeli kirjassa Wennervirta, L. ja Jäntti, Y. A. (toim.): Suomen taiteen vuosikirja 1944. WSOY. Porvoo 1944. s. 68–74.

• Artikkelin kirjoittaja Erkki Ilmari (aik. Erkki Ilmari Lehtonen, 1902–1945) oli suomalainen kirjailija ja taiteilija. Hän oli Ilmari Huitin pitkäaikainen ystävä. Erkki Ilmari kuvailee artikkelissa Huitin syntyperää ja kehittymistä taiteilijana vuoteen 1944 mennessä. Kuvituksena on muutama mustavalkoinen kuva hänen tauluistaan.

• Kirjaa voi löytää vielä esim. divareista.

Lumia, Margit. Ilmari Huitti – Vaskijärven taiteilija. Artikkeli kirjassa Lumia, Margit (toim.): Ja alussa oli järvi – Vaskijärvi ja vaskijärveläisiä. Vaskijärveläiset ry. Karkkilan Painopalvelu Oy Karkkila 2020. s. 528–530.

• Samassa kirjassa myös Seppo Partasen artikkeli Taidemaalarin muusa, s. 530–532. Lisäksi on kirjan toimittajan kokoamia tietoja Ilmari Huitin kotitaloista Vaskijärven kylässä: Ristinketo (myöh. Kolmio) s. 312–315, Huitinmäki s. 301–303 ja Aittamäki s. 286–288 sekä Huitin kotimuseon alueesta Myllymäestä s. 326–330.

• Kirjan painos on loppunut, mutta sitä on joissakin kirjastoissa.

Lumia, Margit – Huitti, Hannu. Hunsalan Huitti. Julkaisija HH Embryo Oy. Karkkilan Painopalvelu Oy. Karkkila 2022.

• Talo- ja sukukirja Lopen pitäjän Hunsalan kylän Huitista, josta Ilmari Huitti polveutuu isänsä puolelta. 276 sivua.

• Myynti hannu.huitti@huitinholstein.net

Huitin inspiroimia romaaneja

Kalima, Marita. Uusi koti. WSOY Porvoo 1940.

• Marita Kalima (1915–1978) oli helsinkiläinen kirjailija ja Kaliman kulttuurisuvun jäsen. Hän tutustui Ilmari Huittiin ja hankki häneltä joitakin taideteoksiakin. Huitin ja Kaliman välisen suhteen laadusta ja syvyydestä on esitetty keskenään ristiriitaisia tietoja. Kalima joka tapauksessa sai innoituksen tähän teokseensa Ilmari Huitin taloprojektista, kun tämä rakennutti vuonna 1939 pienen Huitinmäen talonsa. Kirjassa Huittiin viittaa päähenkilö Simo Haikka, kun taas Kalimaa itseään muistuttaa Kaari Rantala.

• Kirjaa voi löytää vielä esim. divareista.

Meri, Veijo. Peiliin piirretty nainen. Otava Helsinki 1988.

• Veijo Meri (1928–2015) asui Ilmari Huitin Aleksis Kiven Seuralle lahjoittamassa kodissa Vaskijärven Aittamäessä kesällä 1961 ja kirjan esittelyn mukaan löysi vintiltä nuoren naisen Huitille lähettämiä kirjeitä. Hän sai niistä virikkeitä tähän romaaniin, jossa esiintyy Ilmari Huittia muistuttava taiteilija Otto Kukkakoski.

• Kirjaa voi löytää vielä esim. divareista.

Mäensyrjä, Pentti. Sielupensseli. Romaaninomainen näkemys taidemaalari Ilmari Huitin originellista elämästä. Karkkilan Kulttuuriyhdistys Lyyti r.y. Mainosmeistaamo M. Ylimäki Oy Karkkila 1984.

• Tuleva toimittaja Pentti Mäensyrjä (1926–1992) oli 13-vuotias naapurinpoika tutustuessaan Ilmari Huittiin. Ystävyys hiipui 1950-luvulla Mäensyrjän muuttaessa pois paikkakunnalta. Pentti Mäensyrjä julkaisi tämän kirjan vasta 1980-luvulla eli yli 20 vuotta Ilmari Huitin kuoleman jälkeen. Lähdeaineistona hänellä oli ainakin jotakin kirjeenvaihtoa, mutta kirjassa on käytetty myös kirjailijan mielikuvitusta esim. tilannekuvauksissa ja keskusteluissa, joissa hän itse ei ole ollut paikalla.

• Kirjaa voi löytää vielä esim. divareista.

Ilmari Huitin itsensä kirjoittama kirja

Könnäri, J. G. Joutavia juttuja. Kouvolan Kirja- ja Kivipaino. 1959. 72 sivua.

• Ilmari Huitin itsensä nimimerkillä J. G. Könnäri kirjoittama teos. Sisältää lyhyitä juttuja ja runoja, kuvituksena muutamia mustavalkokuvia hänen tauluistaan. Ilmari Huitilla oli haaveena tulla kuvataiteilijan lisäksi kirjailijaksi, ja hän ihaili erityisesti Aleksis Kiveä. 

6.3.2024 ML