Ilmari Huitin isän suvusta ilmestyi sukukirja 18.7.2022

Lopen pitäjän Hunsalan kylän Huitin talosta ja suvusta on ilmestynyt kirja. Lähes 300-sivuinen kovakantinen opus julkistettiin Huitin isännän Hannu Huitin 60-vuotissyntymäpäivillä 18.7.2022. Kirjan ovat kirjoittaneet Margit Lumia ja Hannu Huitti.

Huitti veroluettelossa jo 1539

Hunsalan Huitti on Lopen pitäjän vanhoja kantatiloja. Se löytyy jo ensimmäisistä maakirjoista eli verotusluettelosta vuodelta 1539, jolloin Hunsalan kylässä oli yhteensä neljä talollista. Huitin talon omistajasuku on aikojen kuluessa vaihtunut alkuperäisestä, ja nykysuvun isännöintihistoria alkaa vuodesta 1878, jolloin Pilpalan kylän Lättilän talon poika Enok Iisakinpoika hankki Huitin omistukseensa. Nykyinen isäntä Hannu Huitti otti kotitalostaan vastuun vuonna 1996, sukunsa viidentenä isäntänä.

Isojako ja uusjako muokkasivat kylää

Kirja kertoo Huitin talon ja sen asukkaiden historiaa lähes 500 vuoden ajalta sekä kytkee sen Lopen ja Hunsalan kylän vaiheisiin. Kylää muokkasivat paitsi sodat ja katovuodet, niin myös esimerkiksi isojako 1782–1784 ja 1795–1800 sekä uusjako 1920–1928, jolloin metsien, peltojen ja niittyjen omistuksia järjesteltiin sekä rakennuksiakin siirreltiin pois ikivanhasta kyläkeskuksesta Hunsalanmäeltä. Kirja antaakin hyvän käsityksen koko Hunsalan kylän vanhojen tilojen kehityshistoriasta ja uudistilojen syntyvaiheista.

Kauppakirjoja ja syytinkisopimuksia

Huitin omistajaperheitä esitellään 1600-luvun loppupuolelta lähtien keskittyen nykyiseen ja sitä edeltävään sukuun. Kirjasta löytyvät myös tiedot talon kauppakirjoista ja syytinkisopimuksista 1800-luvun puolivälistä lähtien. Kun nykyistä eläketurvaa ei ollut, halusivat myyjät syytinkisopimuksin varmistaa toimeentulonsa luopuessaan kotitilasta, jolloin ostajan velvoitteisiin tuli kauppasumman maksamisen lisäksi tarjota muun muassa asuinhuone polttopuineen, ruokatarvikkeita ja hevoskyydin käyttöoikeudet tarpeellisiin matkoihin.

Huitti jakautui kahtia

Uusjaon aikoihin 1920-luvun lopulla Huitin perikunta päätti jakaa tilan kahtia, jolloin päärakennus tilakeskuksineen nousi nykyisille sijoilleen entisen rautatien mutkan lähistölle oltuaan ennen Hunsalanmäellä. Kirjaan on pyritty tallentamaan tietoja Asema-Huitiksikin kutsutun tilan vanhasta rakennuskannasta, josta löytyi vielä piirustuksia 1920-luvulta lähtien sekä vanhaa kuva-aineistoa.

Nykyinen isäntä Hannu Huitti – yrittäjä ja taideharrastaja

Kirjan loppupuolella ääneen pääsee nykyinen isäntäpari Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti. Heidän elämänpiiriinsä kuuluu Huitin sukutilan lisäksi vielä menestyvän yrityksen HH Embryo Oy:n ja taide-elämyskohteen Aseman Taidelaiturin pyörittäminen sekä merkittävän kotimaisen taidekokoelman kartuttaminen. Jälkimmäiseenkin liittyy nimi Huitti – nimittäin Hannun sukulainen Ilmari Huitti, aikoinaan Ateneumin tähtioppilas. Hänen isänsä Kaarle Huitti oli Huitin talon poikia, mutta talonpidon sijasta hän ryhtyi kauppiaaksi naapurikylään Vaskijärvelle.

Kirjan esipuheessa Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti toteavat yhteen ääneen:

• Nostamme hatun päästä ja kunnioitamme Hunsalan kylän taloa nimeltä Huitti, sen peltoja, metsiä ja rakennuksia sekä kaikkia talon vaiheisiin osallistujia. Meillä on ollut etuoikeus saada viljellä tätä Hunsalan Huittia ja tehdä osamme sukupolvien ketjussa. Olemme hoitaneet hyvin leiviskäämme ja talo on kasvanut ja vaurastunut entisestään. Kiitämme nöyrästi osastamme liittyä tarinaan talo numero 4 Huitti Hunsalan kylässä.