Temppeli- ja sukututkimustyön tiedotuslehti jäsenille
Lauantaina 27.11.2021 N:o 8
"Lähetystyö sekä temppeli- ja sukututkimustyö ovat -- yhden suuren työn toisiaan täydentäviä ja toisiinsa liittyviä puolia --" David A. Bednar
Sukututkimuksesta toimituksiin -ryhmä
Missä tahansa näet näitä painikkeita - yhdessä tai yksittäin - pääset niitä napsauttamalla näille sivuille!
TIETOA TEMPPELISTÄ
AVAA JA SULJE TIEDOTE TÄSTÄ
”Rukoilemme, että temppeli voi olla vertauskuva uskostamme. Rukoilemme, että temppelipalvelun kautta Pyhän Hengen suojeleva ja virvoittava ilmapiiri siunaisi ihmisten elämää. Tunnemme syvää kiitollisuutta ja arvostusta siitä työstä, jota Helsingin temppelissä tehdään. Rakkaat veljet ja sisaret, nähdään temppelissä!” Ismo ja Erja Määttä
Suosituspöytä
Ensimmäinen presidenttikunta ilmoittaa, että myös sisaret voivat toimia suosituspöydällä temppelisuositusten tarkastajina samalla tavalla kuin veljetkin.
Temppelin aikatauluun muutoksia
Olemme iloinneet siitä, kun temppeli on voinut olla auki koronatilanteesta huolimatta kolmena päivänä viikossa. Marraskuun alusta lähtien endaumentti-istuntoja ja esitoimituksia tulee olemaan kolmesti päivässä.
Tiistaina ja torstaina
Endaumentit 14.00, 16.00 ja 18.00.
Esitoimitukset 14.00, 16.00, ja 18.00
Kasteet 14.00, 18.00
Sinetöinnit 18.00
Lauantaina
Endaumentit 9.00, 11.00, 13.00
Esitoimitukset 9.00, 11.00, 13.00
Kasteet 9.00
Sinetöinnit 13.00
Koska istuntojen väli on vain kaksi tuntia, on tärkeää, että ne pääsevät alkamaan ajallaan. Jotta näin tapahtuisi, pitäkäämme huolta, että saavumme temppeliin hyvissä ajoin. Silloin vältämme kiireen ja voimme rauhoittaa mielemme ja valmistautua pyhiin toimituksiin. Tällä tavalla osoitamme kunnioitusta myös muita toimituksiin tulevia kohtaan.
Palveleminen temppelissä
Jokainen voi ilmoittautua niin moneen toimitukseen kuin haluaa. Ilmoittautuminen tapahtuu netin välityksellä, tai soittamalla temppelin toimistoon.
On toivottavaa, että ilmoitat temppelin toimistoon, jos et pääse tulemaan. Näin joku toinen halukas saa paikkasi.
Koronatilanteen vuoksi kaikissa temppelissä noudatetaan kolmosvaiheessa samaa käytäntöä. Istuntoon otetaan 30% sen maksimikapasiteetista. Meillä se tarkoittaa 12 henkilöä.
Esitoimituksissa on läsnä kerrallaan yksi sijainen ja yksi työntekijä.
Vain temppelipiiriin kuuluvat voivat ilmoittautua, mutta myös siihen kuulumaton voi tulla temppeliin erikoisluvalla. Tällöin tulee ottaa yhteyttä temppelin toimistoon hyvissä ajoin ennen aiottua temppelipäivää.
Suojautuminen
Kaikkien temppeliin tulevien on oltava vailla koronaoireita ja käytettävä maskia tai visiiriä koko ajan. Temppelityöntekijöiden tulee käyttää pelkästään maskia. On tärkeää huolehtia myös käsihygieniasta.
Kastajalla ei tarvitse olla maskia, jos kastettavat kuuluvat hänen perhekuntaansa tai ovat muulla tavoin läheisessä kontaktissa keskenään.
Hyvä tietää
Oman endaumentin saanut voi mennä valkoisissa vaatteissa selestiseen huoneeseen, kun on ensin osallistunut johonkin toimitukseen sijaisena. Muussa tapauksessa tulee kysyä lupa temppelin johtokunnan jäseneltä.
Endaumentin aikana voi käydä vessassa. Huomaamattomimmin se tapahtuu, kun ollaan siirtymässä huoneesta toiseen. Sekä sisaret että veljet voivat käyttää inva-vessaa, joka on veljien pukuhuoneiden puoleisella käytävällä. Näin säästyy aikaa, kun ei tarvitse mennä oman pukuhuoneen vessaan.
Jokainen apua tarvitseva voi saada henkilökohtaisen avustajan temppelistä, kun ilmoittaa tarpeestaan etukäteen temppelin toimistoon.
Jos sinulla on mitä tahansa kysymyksiä, käänny temppelin johtokunnan jäsenen tai muiden temppelivirkailijoiden puoleen.
Kelvollisuus
Pukeutuminen, tatuoinnit, lävistykset, hiusten väri, tms. ulkoiset seikat eivät ole este temppeliin tulemiselle. Voimassa olevan temppelisuosituksen mukainen kelvollisuus riittää.
Temppelityöntekijöiden odotetaan pukeutuvan sunnuntaiasuun tullessaan temppeliin.
Rukouspyynnöt
Rukouspyyntölippaat ovat palanneet temppelin pöydille. Voit kirjoittaa niin monta nimeä lipukkeen molemmille puolille kuin niitä mahtuu. Tietenkin voit edelleen lähettää rukouspyyntöjä netin välityksellä.
Nimikortit
Temppelin toimisto ei tulosta nimikortteja. Ellei sinulla ole omia nimiä, temppelistä löytyy valmiita nimiä kaikkiin toimituksiin.
Nimikortteja ei palauteta, vaan ne laitetaan silppuriin toimitusten jälkeen. Kortti voidaan säästää, jos teet saman henkilön puolesta muita toimituksia samana päivänä. Ilmoita siitä temppelin toimistoon.
Nimikortteja ei tule jättää toimistoon tai pöydille. Jokainen on itse vastuussa omista korteistaan. Nimikortteja ei tule jakaa temppelin sisällä, paitsi jos siitä on etukäteen sovittu tuttujen kanssa.
Temppelinimet
Ensimmäinen presidenttikunta on suositellut, että tekisimme myös temppelinimiä, kun olemme saaneet valmiiksi oman lähisukumme toimitukset. Monet sisaremme ja veljemme, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä kaikkia omia nimiään, ilahtuvat, kun autamme heitä tällä tavalla.
On suositeltavaa, ettemme vie sinetöintiin paksua nippua omia nimiämme, vaan teemme välillä temppelinimiä.
Nimikorttien päivitys
On tärkeää tarkistaa aiemmin tulostettujen korttien tiedot ja päivittää ne FamilySearchin standardien mukaiseksi ennen temppeliin tuloa. Näin voimme välttää päällekkäistä työtä. Jos olet epävarma, kysy neuvoa seurakuntasi temppeli- ja sukututkimusneuvojalta.
Jakelukeskus ja vierastalo
Jakelukeskus on toistaiseksi auki vain sopimuksen mukaan tuotteiden saatavuusongelmien vuoksi. Ongelmien syynä ovat koronapandemian aiheuttamat tuotanto- ja logistiikkarajoitukset. Kirjoja ja äänitteitä on saatavana, mutta pääasiassa vain oman endaumentin saajat voivat ostaa vaatteita tänä aikana. Jos sinulla on kysymyksiä, ota yhteyttä jakelukeskukseen puhelimella tai sähköpostilla.
Vierastalossa ovat käytössä perhehuoneet ja keittiö sekä siihen liittyvä ruokailutila. Muut tilat ovat suljettuja.
Herran huoneen kunnioittaminen
Kun on tarpeen keskustella, tehkäämme se hyvin hiljaisella äänellä. Temppelissä tulee välttää keskustelua maallisista asioista, kuten urheilusta, politiikasta, työasioista, jne.
Tavataan temppelissä!
Ajanvaraus, aukioloajat, jakelukeskus
AVAA JA SULJE LINKKILUETTELO TÄSTÄ
Kulkutaudit esivanhempiemme vastuksena
Terhi Suominen
Ennen teollisen ajan alkua terveydenhoito sekä sairaiden ja vaivaisten hoito oli Suomessa suurimmaksi osaksi henkilön itsensä sekä hänen perheensä ja sukunsa varassa.
Spitaali eli lepra on ensimmäinen sairaus, jonka esiintymisestä Suomessa on kirjallisia lähteitä, ja 1600-luku näyttää olleen lepran huippuaikaa. Jo 1300-luvulla Aasiasta levisi Eurooppaan pelottava paiserutto eli musta surma, ja muutamassa vuodessa tauti oli Suomessakin. Sen kerrotaan tappaneen noin kolmanneksen Euroopan väestöstä. Talvisin ihmisten yskiessä levisi pisaratartuntana keuhkorutto, johon sairastuneista kuolivat melkein kaikki. Viimeisen kerran Suomessa koettiin ruttoepidemia vuosina 1710–1711. Silloinkin siihen kuoli lähes 10 000 ihmistä.
Täällä pohjoisessa maatalouden harjoittamisen edellytykset ovat olleet heikonlaiset, ja sen vuoksi nälkä ja siitä aiheutuneet vaikeudet uhkasivat terveyttä. Vastustuskyvyltään heikentyneet ihmiset eivät niinkään kuolleet suoraan nälkään vaan kulkutauteihin, jotka levisivät valtoimenaan. Nälänhätä aiheutti tuhoisimmat seuraukset 1690-luvun puolivälissä, ja tästä ajasta puhutaan suurina kuolovuosina. Kahden vuoden aikana vuosina 1696–1697 kuoli noin 30 prosenttia väestöstä.
Suotuisat ilmasto-olosuhteet ja rauhan aika 1700-luvulla lisäsivät väestönkasvua. Isorokkoon kuoli vielä 1700-luvulla erityisesti pieniä lapsia. Englannissa vuonna 1796 kehitetty turvallinen rokotusmuoto isorokkoon sai suuren suosion Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Ihmisiä alettiin järjestelmällisesti rokottaa, ja pitäjien lukkareilta alettiin vaatia vuodesta 1803 lähtien rokotustaitoa. Tämä on oiva osoitus siitä, kuinka rokote on muuttanut ihmisten elämää.
Jo 1800-luvulla Suomi oli maailman pohjoisin maa, missä ”frossaa” eli ”horkkaa” eli ”vilutautia” esiintyi jatkuvasti. Tiedätkö, millä nimellä tämä tauti tunnetaan nykyään? Malaria aiheutti vuosisadan puoliväliin asti merkittävää sairastuvuutta ja alentunutta työkykyä, mutta se ei kuitenkaan ollut mikään suuri tappaja.
1800-luvun puolivälissä tuberkuloosia eli keuhkotautia oli hyvin laajalti Euroopassa, ja tauti näkyi selvästi myös maamme kuolleisuustilastoissa.
Lääkäri Törngrenin instrumenttikukkaro rokotusveitsineen. Kuva on Helsingin Yliopistomuseon näyttelystä "Pelätty pelastaja - rokotuksen historiaa", kuvaaja Timo Huvilinna. Kuvaa napsauttamalla pääset tutustumaan museon näyttelyyn.
- - - - - - - - - -
Kuolinsyyntietojen perusteella tiedetään, että tuberkuloosi riehui kaupungeissa jo 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa.
Tuberkuloosikuolleisuuden huippu Suomessa oli vuoden 1870 paikkeilla, mutta vasta 1800–1900-luvun vaihteessa maassa alettiin todella taistella tuberkuloosia vastaan.
Vastasyntyneellä oli 1800-luvulla odotettavissa varsin lyhyt elämä, sillä imeväis- ja lapsikuolleisuus olivat korkeita. Olet varmaankin kiinnittänyt huomiota tähän tutkiessasi tuon ajan perheitä. Jos lapsi kuitenkin selvisi ensimmäisistä elinvuosista, niin elämä päättyi aikanaan todennäköisesti johonkin kulkutautiin.
Suomalaisten terveydessä tapahtui selvä murros 1900-luvun alussa. Se näkyy muun muassa elinajanodotteen kasvuna, kuolleisuuden painopisteen siirtymisenä vanhempiin ikäluokkiin sekä kuolemansyiden muuttumisena. Kun vuonna 1900 vastasyntyneen odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä jäi alle 50 vuoden, niin vuonna 2020 poikavauvojen lasketaan saavuttavan 79 vuoden ja tyttövauvojen 84,6 vuoden iän.
🦠🦠🦠
Tekstilähteet
Haapala, Pertti ja Toivo, Raisa Maria (toim.), 2007: Suomen historian kartasto. Karttakeskus.
Zetterberg, Seppo ja Tiitta, Allan (toim.), 1992: Suomi kautta aikojen. Otava. Elinajanodote | Findikaattori.fi; https://findikaattori.fi/fi/46
Liitteet:
Alla olevan lisätietoa-sarjan ohje: Kutakin kuvaa napsauttamalla avaat videon 📽️ tai artikkelin 📰. Jos linkkikuvan lähde on muu kuin siihen upotetun linkin kohde tai tekijästä on lisätietoa, linkkikuvan lähde- tai lisätietolinkki on liitetty kuvan alla olevaan alleviivattuun tekstiin.
Kiitolliset muistot palautuivat mieleeni
Merja Voutilainen
Espoon ensimmäisessä seurakunnassa tutustuimme mieheni kanssa temppelityöntekijöihin veli ja sisar Matisiin. Ystävystyimme heidän kanssaan. Keskusteluissamme kävi ilmi, että minä olin veli Matisin sukulainen. Siitä alkoi mielenkiintoinen keskustelu. Havaitsimme, että molempien isämme olivat olleet osallisina sodan jälkeen inkeriläisen pakolaisperheen auttamisessa pakenemaan Ruotsiin, jotta he välttäisivät Neuvostoliittoon palauttamisen. Matisin isä oli myöhemmin tavannut Israelissa suomalaisen miehen ja he olivat keskustelleet pitkään ja kävi ilmi, että tämäkin mies oli auttanut pakolaisperhettä.
Mielenkiintoista oli, että isäni oli ollut Israelissa samaan aikaan. Olivatko isämme tavanneet toisensa? Lupasin lähettää veli Matisille isäni tarinan ja ajan, jolloin isäni oli Israelissa.
Tämä innoitti minua kirjoittamaan ylös isäni tarinan.
Kirjoitin tärkeimmät tapahtumat lapsuudesta asti. Kirjoitin myös sen osan äitini tarinaa, joka liittyi isääni. Oli hienoa, miten muistiini pikkuhiljaa palautui monia merkityksellisiä kokemuksia ja opetuksia vanhemmistani, jotka olin jo unohtanut. Kiitollisuuteni vanhempiani kohtaan kasvoi lukiessani heidän kovistakin kokemuksista ja kuinka he uskon avulla voittivat ne ja kuinka suuresti olen kiitollisuuden velassa heidän esimerkistään ja opetuksistaan.
Kävi lopulta ilmi, että Matisin isän Israelissa tapaama suomalainen mies ei ollut isäni. Tämän tarinan kirjoittaminen innosti minua jatkamaan sukumme tarinoiden kirjoittamista ja myös oman perheemme historian ylläpitämistä tarkemmin.
Viimeisen inkeriläisryhmän siirto Suomeen. Paltiski 18.6.1944. SA-kuva.
Täältä löydät lisätietoa inkeriläisten vaelluksesta.
Suurenna kuvaa napsauttamalla sitä
Viikon lähetystyövinkki:
"Toisinaan ajattelemme sukututkimusta, temppelipalvelusta ja evankeliumista kertomista erillisinä pyrkimyksinä. On kuitenkin jännittävää ajatella niiden yhdistämistä, jotta ihmiset ymmärtäisivät perheen iankaikkisen luonteen - -
Kun alat tehdä sukututkimustyötä ja auttaa muita tekemään samoin, osallistut Jumalan johtamaan pelastuksen ja korotuksen työhön kummallakin puolella verhoa."
Kotimaan sivujen kuvat ovat vain painetussa versiossa
Luo perheryhmä FamilySearchiin
Luo FamilySearchissa perheryhmä tehdäksesi yhteistyötä ja kommunikoidaksesi helposti sukusi kesken FamilySearch-viestien avulla. Ryhmään kuuluessaan käyttäjä voi lähettää viestin kaikille ryhmän jäsenille kerralla. Kirkon jäsenet voivat myös jakaa toimitusvarauksia perheryhmien kanssa.
Napsauta tästä avataksesi ja sulkeaksesi koko artikkelin!
Lainauksia FamilySearch tukikeskuksen artikkeleista.
Alkuperäisten artikkelien osoitteet FS tukikeskuksessa:
https://www.familysearch.org/fi/help/helpcenter/article/what-are-family-groups
https://www.familysearch.org/en/help/helpcenter/article/what-are-family-groups
TÄMÄ ON EPÄVIRALLINEN SUOMENNOS
Jokainen FamilySearch-käyttäjä voi liittyä [tällä hetkellä] yhteen perheryhmään. Jos luot ryhmän, olet automaattisesti sen ensimmäinen jäsen ja ryhmän ylläpitäjä.
Sen lisäksi, että kirkon jäsenet napsauttavat nimeään FamilySearch-otsikoissa, he voivat päästä perheryhmiinsä myös nimiluettelon kautta.
Vaiheet (verkkosivusto)
Napsauta FamilySearchissa omaa nimeäsi.
Napsauta Perheryhmät.
Napsauta Luo ryhmä.
Anna ryhmän nimi.
Kirjoita ryhmän kuvaus.
Napsauta Tallenna.
Vaiheet (mobiilisovellus)
Avaa Family Tree -mobiilisovelluksessa perheryhmät-ominaisuus: Apple iOS - napauta Lisää. Android - napauta kolmea viivaa vasemmassa yläkulmassa .
Napauta Perheryhmät.
Napauta Luo ryhmä.
(Valinnainen) Napauta kamerasymbolia ja lähetä valokuva ryhmälle.
Anna ryhmälle nimi.
(Valinnainen) Kirjoita ryhmän kuvaus.
Napauta sopimuksen valintaruutua.
Napauta Tallenna.
Seuraavat vaiheet
Kun olet luonut perheryhmän, voit kutsua muita FamilySearch-käyttäjiä, jäseniä ja yleisiä, liittymään siihen. Kaikki ryhmän jäsenet saavat ryhmään lähetetyt viestit. Vain kirkon jäsenet näkevät ryhmän kanssa jaetut nimet.
Kuinka monta henkilöä perheryhmässä voi olla?
Ryhmässä voi olla enintään 100 FamilySearch-käyttäjää. Ryhmän jäsenet näkevät muiden jäsenten nimet ja voivat lähettää FamilySearch-viestejä toisilleen ja ryhmälle.
Kuinka moneen perheryhmään voin liittyä?
Jokainen FamilySearch-käyttäjä voi liittyä yhteen perheryhmään.
Voinko kutsua FamilySearchin käyttäjiä, jotka eivät ole kirkon jäseniä, liittymään ryhmään?
Kyllä, kaikki FamilySearch-käyttäjät voidaan kutsua mihin tahansa ryhmään. Käyttäjät, jotka eivät ole kirkon jäseniä, voivat lähettää ja vastaanottaa ryhmäviestejä. He eivät näe jaettuja varauksia.
Voivatko ryhmän jäsenet jakaa sukupuun yksityisiä tiloja?
Ei, tällä hetkellä yksityiset tilat näkyvät edelleen vain ne luoneelle käyttäjälle.
Voivatko ryhmän jäsenet nähdä tai jakaa yksityisiä muistoja?
Ei, tällä hetkellä yksityiset muistot näkyvät edelleen vain ne luoneelle käyttäjälle.
Kuinka monta toimitusta voidaan jakaa perheryhmän kanssa?
Ryhmän jäsenet voivat jakaa kyhteensä enintään 1 000 tulostettavaa nimikorttia.*
Voivatko ryhmät sisältää yleisiäsia ja jäsenkäyttäjiä?
Kaikki ryhmät voivat sisältää yleisiä ja jäsenkäyttäjiä. Itse perheryhmiä ei määritellä julkisiksi tai jäseniä koskeviksi.
Tuleeko ryhmästä poistuttaessa viesti toimituksista, ja kuka näkee sen?
Kun ryhmän jäsenet poistuvat perheryhmästä, he saavat tämän viestin: Kaikki jaetut määräykset, joita ei ole otettu käyttöön, palaavat varausluetteloosi. Ryhmästä poistuva käyttäjä päättää, minkä viestin he näkevät:
Mistä tahansa ryhmästä poistuvan yleisen käyttäjän ei pitäisi saada viestiä toimituksista.
Mistä tahansa ryhmästä poistuvan jäsenkäyttäjän tulee saada viesti toimituksista.
*Toimituksen huomautus: 1000 on raja perheryhmässä ja siiihen sisältyy useiden perheryhmän jäsenien jakamat toimitukset. 300 on omien varausten raja ja niihin kuuluu myös ne nimet/toimituskortit, jotka on itse jakanut perheryhmään.
FamilySearchin ja kirkon tilien synkronisoinnin päättyminen
Syyskuussa 2021 FamilySearch-tilien ja Kirkon tilien välinen synkronointi lopetettiin. (Käytäntö astuu meillä voimaan marraskuun lopussa). Tämä tarkoitti, että kun jäsen päivitti Kirkon tilinsä salasanan, se ei enää päivittänyt FamilySearch-salasanaa ja päinvastoin. Käyttäjät voivat siksi halutessaan linkittää Kirkon tilinsä FamilySearch-tiliinsä, jolloin käyttäjä voi kirjautua FamilySearchiin käyttämällä Kirkon tilinsä tunnuksia.
Kirkon tilille kirjautuminen
Mahdollisuus käyttää Kirkon tilitietoja on ollut osa FamilySearch-verkkosivustoa, mutta se ei ole ollut vaihtoehto mobiilisovelluissa. Mobiilisovelluksiin lisätään uusi kirkon tilipainike, jonka avulla käyttäjät voivat kirjautua FamilySearchiin kirkon tilien tunnistetietojen avulla.
Vihjeitä elämäkerran laatijoille
Matti Hyvärinen
Napsauta ohje näkyviin viereisestä ruudusta
Missä tahansa näet näitä painikkeita - yhdessä tai yksittäin, minkä kokoisina tahansa - pääset niitä napsauttamalla niiden sivuille!
Huomautus: Tiedotuslehden sivunäkymä on pyritty optimoimaan pöytätietokoneen, kannettavan ja tabletin vaakanäyttöön (laajakuva) sekä älypuhelimen pystynäyttöön Chrome- ja Edge-selaimessa. Muissa olosuhteissa tekstien ja kuvien ulkoasu ja ryhmittely saattavat muuttua huomattavasti.
Otsikkokuva: Unelmia Helsingin vaarnasta. Oikeudenhaltijan luvalla.