Sukututkimustyön tiedotuslehti jäsenille
Lauantaina 18.9.2021 N:o 3
Liahonassa: "Olemme temppeliä ja sukututkimusta rakastava kansa"
Temppeli: ajanvaraus toimituksiin, aukioloajat, ohjeita, jakelukeskus
NAPSAUTA TÄTÄ
Nälkävuodet
Terhi Suominen
1860-luvun alkupuolella Suomessa saatiin useina vuosina kehno sato ja monin paikoin kärsittiin kadosta. Tilanne huononi entisestään vuosikymmenen jälkipuoliskolla, ja nälkä riivasi maata. On arvioitu, että nälkävuosina 1866–1868 noin 15 prosenttia suomalaisista kuoli nälkään ja tauteihin. Oletko kiinnittänyt huomiota omassa suvussasi erityisen suureen kuolleisuuteen näinä vuosina?
Tuohon aikaan ”tavallisinakin vuosina” leipää jatkettiin usein erilaisilla korvikkeilla. Monen nykyihmisen korvakuulolta tuntema hätäruoka oli pettuleipä eli petäjäinen. Leipään käytettiin petäjän eli männyn kuoren alla olevaa pehmeää nilakerrosta. Moni joutui lähtemään kerjuulle etsimään ruokaa. Joku onkin sanonut, että ”ei se oo köyhyys, joka selän köyryyn vetää. Se on vilu ja nälkä.” Puutteen aikana kerjuulle joutuneen tie oli usein pitkä ja toivoton.
Esimerkiksi vuodesta 1867 kerrotaan, että kevät ei tullut lainkaan. Vielä vappuna kärsittiin ankarista pakkasista ja maata peittivät paksut kinokset. Toukokuun lopulla saattoi Vaasasta kulkea jäätä pitkin Ruotsin puolelle, ja kesäkuussa Päijänne oli yhä jäässä. Peltoja ei päästy kylvämään eikä karjaa voitu laskea laiduntamaan. Moni joutui rehun puutteessa teurastamaan suuren osan karjastaan. Juhannuksen jälkeen alkoivat helteet, ja pellot kiirehdittiin kylvämään. Ensimmäiset hallat koettiin jo heinä-elokuussa, ja sato jäi vaatimattomaksi. Sekin hätäapuvilja, joka oli onnistuttu ostamaan Suomeen, juuttui jäihin ja kinoksiin, sillä talvi alkoi poikkeuksellisen varhain. Lokakuussa paleltiin Etelä-Suomessakin jo 30 asteen pakkasissa.
Kun nälän heikentämät ihmiset lähtivät talvella 1867–1868 kerjuulle ja vaelsivat suurina joukkoina kovan pakkasen ja purevan viiman kourissa kohti etelää, moni tuupertui tien varteen (kuvakokoelmassa ylinnä vas., Kansallisgalleria). Eniten ihmisiä tappoivat lavantauti ja punatauti, jotka tarttuivat usein myös sairastuneita hoitaneisiin pappeihin ja lääkäreihin. Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginlääkäri kuoli lavantautiin heinäkuussa 1868, ja hän oli säveltäjä Jean Sibeliuksen isä. Janne-poika oli tuolloin vasta kaksivuotias.
Kuolleisuus oli korkeimmillaan juuri ennen kuin uusi viljasato kypsyi. Hädän lieventämisessä oli tärkeä merkitys hyväosaisten ja -sydämisten yksityisten ihmisten anteliaisuudella. Lahjoituksia saatiin myös ulkomailta.
Kuvassa (alhaalla vas., Museovirasto) on suuren nälkävuoden pitkäperjantai eli 10. huhtikuuta 1868. Tampereella työskentelevä englantilainen tehtaanmestari oli saanut sukulaiseltaan Englannista rahasumman, jolla hankittiin ruokatarpeet sadalle köyhälle lapselle. Tapahtumasta otettiin tämä valokuva lahjoittajalle.
Pettuleipää syötiin yleisesti Suomessa 1860-luvun nälkävuosina, mutta se ei ollut vierasta muulloinkaan. Kartta (wikipedia.org) kertoo pettuleivän kulutuksesta tavallisina vuosina 1830-luvulla. Alueet, joilla osa asukkaista söi pettuleipää myös tavallisina vuosina, on merkitty sinisellä. Tummin väri merkitsee alueita, joilla asukkaiden enemmistö söi tavallisinakin vuosina pettuleipää.
Kuolevuuden kehitys vuodesta 1751 lähtien
Kuolevuus oli korkeimmillaan sotavuosina sekä niinä vuosina, jolloin nälkä ja kulkutaudit tappoivat väestöä. Suurin kuolonvuosi oli vuoden 1868 nälkävuosi, jolloin yleinen kuolevuusluku nousi 77,6 promilleen.
Kuolevuusluku = kuolleiden määrä keskiväkiluvun 1 000 asukasta kohti
Sivuilla voit kysyä mitä tahansa sukututkimuksesta Liity ryhmään, jos et siinä vielä ole: napsauta oheista kuvaa tai tätä tekstiä ja avautuvalla sivulla sinistä JOIN-painiketta!
Onko sinulla tietokoneongelmia?
Lars Kronqvist
Mitä tehdä jos tietokoneesi ei toimi tai jos Familysearch ohjelma ei avaudu?
Oheisen diaesityksen tarkoituksena on antaa vinkkejä miten tietokoneesi suorituskykyä tai siihen tulleita ongelmia voidaan ratkaista.
Diaesityksessä käsitellään seuraavia aiheita:
Jos tietokoneesi ei käynnisty
Jos koneesi on hidas
Tallennustila
Haittaohjelmat
Jos netti ei toimi
Jos printteri ei toimi
Nopeuta tietokonettasi
Jos sukututkimuskeskuksessa ilmenee ongelmia
Etsi vastauksia tietoartikkeleista
Napsauta alla olevan ruudun oikeata yläkulmaa käynnistääksesi diaesityksen.
Hyvä paikka ihastella ja arvailla ja harjoitella wanhan käsialan ymmärtämistä.
Swärson Elias Lemmetyin Hu Maria Son anders Son Clemens Dr Helena Sn Christer Dr Elin
Syksyn 2021 aikana avautuvat kaksi sivustoa täydentävät sivustokokonaisuuden
Otsikkokenttien alla olevat mustavalkoiset painikkeet muuttuvat värillisiksi kun niihin liitettävät sivustot saadaan valmiiksi
Tulevien sivustojen tunnuskuvat
Sukututkimuksesta toimituksiin
FamilySearch Yhteisöön ollaan käynnistämässä uusi keskusteluryhmä, joka on suunnattu kirkon jäsenille. Sen tarkoituksena on auttaa suomalaisia kirkon jäseniä ja vastata heidän erilaisiin kysymyksiinsä ja huolenaiheisiinsa, kun he tallentavat nimiä Family Tree -ohjelmaan ja valmistautuvat viemään ne temppeliin. Ryhmässä kaikilla sen jäsenillä on myös mahdollisuus auttaa toisiaan vastaamalla esitettyihin kysymyksiin ja kertomalla omista kokemuksistaan. Ryhmässä julkaistaan myös uudet FamilySearchin temppelitoimintoja käsittelevät tietoartikkelisuomennokset. Syksyn aikana tavoitteena on luoda kaikille kirkkomme jäsenille Suomessa mahdollisuus liittyä tähän ryhmään.
FamilySearch toimitusopas
Olet ehkä havainnut, että verkossa toimivassa Sukututkimuskeskuksessa ei käsitellä temppelitoimiksiin liittyviä FamilySearchin toimintoja lainkaan. Se johtuu siitä, että sivusto on suunniteltu palvelemaan kaikkia. Voit esimerkiksi jakaa Sukututkimuskeskus -sivuston linkkiä FHC.FI kaikille ystävillesi ja sukulaisillesi. FamilySearch toimitusopas on jäsenille suunnattu Sukututkimuskeskuksen osasto. Sieltä tulet löytämään FamilySearchiin liittyviä oppaita, jotka käsittelevät nimenomaisesti myös temppelitoimituksiin liittyviä asioita. FamilySearch toimitusoppaan linkin tulet saamaan ainoastaan Sukututkimuksesta toimituksiin -ryhmän sivulta.
Seuraavassa numerossa (kahden viikon kuluttua) mm.:
Alamme tutustua Sukututkimuskeskuksen sisältöön ja käyttömahdollisuuksiin tarkemmin moniosaisessa sarjassa. Tiedotuslehtemme valmistautuu myös jännittävään kehitykseen sisällössään, samalla kun vahvistamme mahdollisuuksia tavoittaa mahdollisimman moni kirkkomme jäsen Suomessa.
SUKUPUUTARHA -tiedotuslehti esittelee sukututkimukseen ja temppelityöhön liittyvää aineistoa ja ilmestyy kahden viikon välein lauantaina.
Lehteä toimittaa sukututkimuksen palvelulähetyssaarnaajien Suomi-tiimi.
Otsikkokuva: Unelmia Helsingin vaarnasta. Oikeudenhaltijan luvalla.
Sukupuutarhalogon omenakuva : Eeva Kennedy. Tekijän luvalla.
Sukututkimuskeskuslogon mansikkakorikuva: Eeva Kennedy. Tekijän luvalla.
Ryhmälogon vehnäpelto: Pixabay Licence.