SUKU
PUISTO
sukupuisto.fi
Embedded Files
Sukututkimuksen tiedotuslehti
Lauantaina 8.1.2022 N:o 1
KESKEN - ÄLÄ JAA ETEENPÄIN
Jotkut sukututkimuskeskuksista ovat auki tiettynä päivänä viikossa, mutta useimmat ovat auki vain sopimuksen mukaan. Nämä ja muut tarpeelliset tiedot löytyvät ko. keskuksen nettisivulta . Napsauttamalla oheista kuvaa pääset sivulle, josta voit valita keskuksen.
Ennen kuin tulet keskukseen, varaa aika puhelimella tai lähettämällä viesti keskuksen sähköpostiin, jonka osoitteen löydät keskuksen nettisivulta. Kerro samalla, missä vaiheessa olet sukututkimuksessa ja millaista apua tarvitset. Yhteyshenkilö kertoo, millaista tietoa sinun mahdollisesti tulee hankkia ennakolta ja ottaa mukaasi.
Voit tulla keskukseen yksin tai ystävän tai perheenjäsenten kanssa. Koska keskuksissa on vain 1 – 4 tietokonetta, perheenjäsenet voivat ottaa mukaansa läppärin, tabletin tai puhelimen. Tarvittaessa he voivat käyttää rakennuksen langatonta verkkoa.
On kuitenkin huomattava, että maksullisten tietokantojen ja ohjelmien käyttö ilmaiseksi on mahdollista vain keskuksen koneilla.
Voit työskennellä itsenäisesti ja pyytää neuvoa tarvittaessa tai siten, että neuvoja istuu vieressäsi koko ajan ja opastaa FamilySearch ohjelman käytössä, hakujen tekemisessä ja tietojen etsimisessä kirkonkirjoista.
Neuvojat eivät tee sukututkimusta puolestasi, vaan tarkoitus on, että opit itsenäiseksi ajan myötä. Suurena apunasi on myös Yhteisö-sivusto, josta löytyy paljon hyödyllistä tietoa ja vastauksia kysymyksiin.
Neuvojat ovat yleensä sukututkimuksen harrastajia, eikä heillä ole vastausta kaikkiin kysymyksiin. Tällaisissa tapauksissa kysymyksesi voidaan lähettää Yhteisö-sivustolle, josta todennäköisesti löytyy vastaus.
Keskuksen koneilla voit käyttää ilmaiseksi muutamia ”kilpailevia” ohjelmia, esim. MyHeritage. Huomaa kuitenkin, että neuvojat eivät välttämättä pysty auttamaan näiden ohjelmien käytössä.
Keskuksessa on monitoimitulostin, jolla voit skannata, kopioida ja tulostaa sukututkimukseesi liittyvää materiaalia ilmaiseksi. Kaikki muukin palvelu keskuksessa on ilmaista eikä sido sinua mihinkään.
Täällä voit esittää keskusta koskevia kysymyksiä, kommentteja ja toiveita.
Tervetuloa tutustumaan, oppimaan ja tekemään tätä mielenkiintoista työtä!
Luo perheryhmä FamilySearchiin
Luo FamilySearchissa perheryhmä tehdäksesi yhteistyötä ja kommunikoidaksesi helposti sukusi kesken FamilySearch-viestien avulla. Ryhmään kuuluessaan käyttäjä voi lähettää viestin kaikille ryhmän jäsenille kerralla.
Napsauta tästä avataksesi ja sulkeaksesi koko artikkelin!
Lainauksia FamilySearch tukikeskuksen artikkeleista.
Alkuperäisten artikkelien osoitteet FS tukikeskuksessa:
https://www.familysearch.org/fi/help/helpcenter/article/what-are-family-groups
https://www.familysearch.org/fi/help/helpcenter/article/create-a-family-group
TÄMÄ ON EPÄVIRALLINEN SUOMENNOS
Jokainen FamilySearch-käyttäjä voi liittyä [tällä hetkellä] yhteen perheryhmään. Jos luot ryhmän, olet automaattisesti sen ensimmäinen jäsen ja ryhmän ylläpitäjä.
Vaiheet (verkkosivusto)
Napsauta FamilySearchissa omaa nimeäsi.
Napsauta Perheryhmät.
Napsauta Luo ryhmä.
Anna ryhmän nimi.
Kirjoita ryhmän kuvaus.
Napsauta Tallenna.
Vaiheet (mobiilisovellus)
Avaa Family Tree -mobiilisovelluksessa perheryhmät-ominaisuus: Apple iOS - napauta Lisää. Android - napauta kolmea viivaa vasemmassa yläkulmassa .
Napauta Perheryhmät.
Napauta Luo ryhmä.
(Valinnainen) Napauta kamerasymbolia ja lähetä valokuva ryhmälle.
Anna ryhmälle nimi.
(Valinnainen) Kirjoita ryhmän kuvaus.
Napauta sopimuksen valintaruutua.
Napauta Tallenna.
Seuraavat vaiheet
Kun olet luonut perheryhmän, voit kutsua muita FamilySearch-käyttäjiä liittymään siihen. Kaikki ryhmän jäsenet saavat ryhmään lähetetyt viestit.
Kuinka monta henkilöä perheryhmässä voi olla?
Ryhmässä voi olla enintään 100 FamilySearch-käyttäjää. Ryhmän jäsenet näkevät muiden jäsenten nimet ja voivat lähettää FamilySearch-viestejä toisilleen ja ryhmälle.
Kuinka moneen perheryhmään voin liittyä?
Jokainen FamilySearch-käyttäjä voi liittyä yhteen perheryhmään.
Voivatko ryhmän jäsenet jakaa sukupuun yksityisiä tiloja?
Ei, tällä hetkellä yksityiset tilat näkyvät edelleen vain ne luoneelle käyttäjälle.
Voivatko ryhmän jäsenet nähdä tai jakaa yksityisiä muistoja?
Ei, tällä hetkellä yksityiset muistot näkyvät edelleen vain ne luoneelle käyttäjälle.
Kulkutaudit esivanhempiemme vastuksena
Terhi Suominen
Ennen teollisen ajan alkua terveydenhoito sekä sairaiden ja vaivaisten hoito oli Suomessa suurimmaksi osaksi henkilön itsensä sekä hänen perheensä ja sukunsa varassa.
Spitaali eli lepra on ensimmäinen sairaus, jonka esiintymisestä Suomessa on kirjallisia lähteitä, ja 1600-luku näyttää olleen lepran huippuaikaa. Jo 1300-luvulla Aasiasta levisi Eurooppaan pelottava paiserutto eli musta surma, ja muutamassa vuodessa tauti oli Suomessakin. Sen kerrotaan tappaneen noin kolmanneksen Euroopan väestöstä. Talvisin ihmisten yskiessä levisi pisaratartuntana keuhkorutto, johon sairastuneista kuolivat melkein kaikki. Viimeisen kerran Suomessa koettiin ruttoepidemia vuosina 1710–1711. Silloinkin siihen kuoli lähes 10 000 ihmistä.
Täällä pohjoisessa maatalouden harjoittamisen edellytykset ovat olleet heikonlaiset, ja sen vuoksi nälkä ja siitä aiheutuneet vaikeudet uhkasivat terveyttä. Vastustuskyvyltään heikentyneet ihmiset eivät niinkään kuolleet suoraan nälkään vaan kulkutauteihin, jotka levisivät valtoimenaan. Nälänhätä aiheutti tuhoisimmat seuraukset 1690-luvun puolivälissä, ja tästä ajasta puhutaan suurina kuolovuosina. Kahden vuoden aikana vuosina 1696–1697 kuoli noin 30 prosenttia väestöstä.
Suotuisat ilmasto-olosuhteet ja rauhan aika 1700-luvulla lisäsivät väestönkasvua. Isorokkoon kuoli vielä 1700-luvulla erityisesti pieniä lapsia. Englannissa vuonna 1796 kehitetty turvallinen rokotusmuoto isorokkoon sai suuren suosion Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Ihmisiä alettiin järjestelmällisesti rokottaa, ja pitäjien lukkareilta alettiin vaatia vuodesta 1803 lähtien rokotustaitoa. Tämä on oiva osoitus siitä, kuinka rokote on muuttanut ihmisten elämää.
Jo 1800-luvulla Suomi oli maailman pohjoisin maa, missä ”frossaa” eli ”horkkaa” eli ”vilutautia” esiintyi jatkuvasti. Tiedätkö, millä nimellä tämä tauti tunnetaan nykyään? Malaria aiheutti vuosisadan puoliväliin asti merkittävää sairastuvuutta ja alentunutta työkykyä, mutta se ei kuitenkaan ollut mikään suuri tappaja.
1800-luvun puolivälissä tuberkuloosia eli keuhkotautia oli hyvin laajalti Euroopassa, ja tauti näkyi selvästi myös maamme kuolleisuustilastoissa.
Lääkäri Törngrenin instrumenttikukkaro rokotusveitsineen. Kuva on Helsingin Yliopistomuseon näyttelystä "Pelätty pelastaja - rokotuksen historiaa", kuvaaja Timo Huvilinna. Kuvaa napsauttamalla pääset tutustumaan museon näyttelyyn.
- - - - - - - - - -
Kuolinsyyntietojen perusteella tiedetään, että tuberkuloosi riehui kaupungeissa jo 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa.
Tuberkuloosikuolleisuuden huippu Suomessa oli vuoden 1870 paikkeilla, mutta vasta 1800–1900-luvun vaihteessa maassa alettiin todella taistella tuberkuloosia vastaan.
Vastasyntyneellä oli 1800-luvulla odotettavissa varsin lyhyt elämä, sillä imeväis- ja lapsikuolleisuus olivat korkeita. Olet varmaankin kiinnittänyt huomiota tähän tutkiessasi tuon ajan perheitä. Jos lapsi kuitenkin selvisi ensimmäisistä elinvuosista, niin elämä päättyi aikanaan todennäköisesti johonkin kulkutautiin.
Suomalaisten terveydessä tapahtui selvä murros 1900-luvun alussa. Se näkyy muun muassa elinajanodotteen kasvuna, kuolleisuuden painopisteen siirtymisenä vanhempiin ikäluokkiin sekä kuolemansyiden muuttumisena. Kun vuonna 1900 vastasyntyneen odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä jäi alle 50 vuoden, niin vuonna 2020 poikavauvojen lasketaan saavuttavan 79 vuoden ja tyttövauvojen 84,6 vuoden iän.
🦠🦠🦠
Tekstilähteet
Haapala, Pertti ja Toivo, Raisa Maria (toim.), 2007: Suomen historian kartasto. Karttakeskus.
Zetterberg, Seppo ja Tiitta, Allan (toim.), 1992: Suomi kautta aikojen. Otava. Elinajanodote | Findikaattori.fi; https://findikaattori.fi/fi/46
Liitteet:
Alla olevan lisätietoa-sarjan ohje: Kutakin kuvaa napsauttamalla avaat videon 📽️ tai artikkelin 📰. Jos linkkikuvan lähde on muu kuin siihen upotetun linkin kohde tai tekijästä on lisätietoa, linkkikuvan lähde- tai lisätietolinkki on liitetty kuvan alla olevaan alleviivattuun tekstiin.
Sukutapaamisia
Pekka Marjanen
Kuva: Ensimmäisiä äidinpuoleisia kokoontumisia (suurenna napsauttamalla)
Vuonna 1960 keväällä olin äitini äidin muistotilaisuudessa Euran Neittamon mummulassa. Läsnä oli varsin runsaasti väkeä. Mummuni sisaren mies ehdotti siellä, että voitaisiin kokoontua useammin yhteen sukuloimaan nyt vielä, kun ollaan elossa, Ehdotus lankesi hyvään maaperään, ja mummun sisarukset ja jälkeläiset päättivätkin kokoontua seuraavana kesänä samaan paikkaan. Olin silloin 18-vuotias ja innokkaasti tulossa mukaan. Kokoontumisia oli alussa joka kesä heinä-elokuun vaihteessa ja alussa myös omat eväät periaatteella. Myöhemmin muutettiin kokoontumiset joka toinen vuosi tapahtuviksi ja koska ns. järjestäviä sukuhaaroja oli viisi, niin kukin haara vuorollaan kustansi tarjoilun.
Mainittakoon, että sukuun kuului silloin myös sukututkija Euran Naarjoella, ja hän oli tehnyt varsin monille Euran ja lähialueen suvuille tutkimuksia. Hänen pohjatyölleen perustuivat suvun tiedot ja sukupuukin saatiin aikaan vuonna 1992. Se roikkuu seinälläni. Sukulaisten tapaaminen vei minut ja myöhemmin perheeni vain harvaa poikkeusta lukuun ottamatta sukutapaamisiin.
Vuoden 1882 syksyllä perheeni kanssa olin Eurassa isäni siskon muistotilaisuudessa myös mummulassa, mutta siis isän puolen. Siellä serkkujeni kanssa tarjoilun lomassa virisi ajatus, että jospa kokoonnuttaisiin tällaisiin sukutapaamisiin säännöllisesti, ja sovimme, että seuraavana kesänä se olisi. Sovimme järjestelytoimikunnan ja minä lupasin tuoda sukutauluja ja jotain ohjelmaakin. Tuo ensimmäinen tapaaminen oli Köyliön saaressa.
Molemmat sukutapaamiset ovat nykyään joka toinen vuosi, mutta siis vuorovuosina, joten olen saanut matkustaa Euraan, Köyliöön tai missä milloinkin se on ollut, joka vuosi. Ensimmäisinä vuosina osanottajia oli toistasataa molemmissa, mutta viime vuosina eritoten vanhemman polven kuolemien takia osanottajamäärä on pudonnut äidin puolella noin 30 – 40, mutta isän puolella vähän alle sadan.
Isän puolen tapaamisissa on kaksi kertaa ollut USA:n Minnesotasta sukulaisiamme, ja oli eräässä tapahtumassa myös Pietarista sukulaisiamme. En kutsu näitä sukukokouksiksi vaikka virallinen kokous pidetäänkin ja päätetään ajat, paikat, henkilöt, maksut jne.
Veljeni Lassen kanssa teimme isän puolen sukupuun jollain tietokoneohjelmalla(?), ja monistimme sitä sukulaisillemme. Neljä vuotta sitten saimme aikaan isän puoleisen sukukirjan, jonka perustyön tein.
Vaimoni Ritva alkoi ensimmäisenä perheessämme tehdä sukututkimusta siihen ”pappila”-aikaan ja minä kiinnostuin siitä sitten tietokoneaikaan. Ritva opetti tutkimusta Turussa.
Olemmekin pyrkineet pitämään tietueemme ajan tasalla ainakin kun olemme näissä sukutapaamisissa.
Muistan, miten Ritva kulki sukukirja kädessään, ja kysyi henkilöltä, että kuka sinä olet tässä kirjassa. Näin hän ”ui” sukuni sisään aivan luontevasti.
Järjestimme kerran Nurmijärven Palojoella sukutapaamisen Ritvan sukulaisille. Tein sinne jonkinlaisen sukupuunkin. Väkeä oli kiitettävästi ja sovittiin parin vuoden jälkeen tapahtuvasta uusinnasta. Nimettiin jopa kokoonkutsuja. Siitä on aikaa kolmisenkymmentä vuotta, mutta kutsuja ei ole tullut.
Onhan netti mukava yhteydenpitoväline, mutta kyllä nokikkain tapaaminen on edelleen parasta.
Ainakin minun mielestäni.
Missä tahansa näet näitä painikkeita - yhdessä tai yksittäin, minkä kokoisina tahansa - pääset niitä napsauttamalla niiden sivuille!
Page updated
Google Sites
Report abuse