SWOT -analyysin tulokset

Vahvuuksina ja mahdollisuuksina nousi esille Biotalouden hyvä tilat ja oppimisympäristöt, Todettiin, että kilpailukyky, vetovoima ja opiskelumotivaatio parantuvat uudistuksen myötä. Uudistus vahvistaa yrittäjämäistä ajattelutapaa. Todettiin, että työelämäyhteydet ja aluevaikuttavuus vahvistuvat uudessa toimintavavassa. Myös opiskelijoiden kontaktien ja verkostojen määrä kasvaa.

Uudistus antaa mahdollisuuksia osaamisen yhdistämiseen. Opiskelijan on mahdollisuus opiskella monella eri menetellmällä ja luoda yksilöllisiä polkuja. Opiskelijoiden mahdollisuudet oman oppimisen sisältöön kasvavat. Opiskelijalla on mahdollisuus erikoistua ja erottautua muista.

Yhteistoteutukset ja opettajien tiimityöskentely nostavat opetuksen laatua ja samalla löydetään uusia yhteisen työskentelyn tapoja. Opettajien yhteistyö ja oppilaitoksen yhteishenki kasvaa, opettajat muuttuvat valmentajiksi. Opiskelija-assistentit ovat mahdollisuus. Opiskelijat saavuttavat uutta osaamista ja opettajien työkuorma helpottuu. Opettajien välinen tiedonvälitys parantuu. Tekemällä oppimalla osaaminen vahvistuu. Verkkototeutukset nähtiin vahvuutena. Yhteiset opetusmateriaalit parantavat tehokkuutta.

Viidennen periodin käyttöönotto ja yhteisten aineiden integrointi ammattiopintoihin tehostaa toimintaa. Tietoisuus uudenlaisesta oppimiskäsityksestä vahvistuu. Opettajien piilossa olleet / käyttämättömät osaamisalueet saadaan käyttöön laaja-alaisuuden lisääntymisen myötä.

Muutos nähtiin mahdollisuutena, koska Biotalouden KT:n henkilöstö on jo tottunut muutokseen. Koulutusvastuu kääntää näkökulman tuotteeseen, Biotaloudesta valmistuviin ammattilaisiin. Syntyy kokonaisvaltainen näkemys omasta ammattialasta.

Heikkouksina ja uhkina nousi esille Biotalouden yksiköiden ja tilojen hajanainen sijainti. Myös työpisteet ja luokkatilat ovat vanhanaikaisia eivätkä sovellu uuteen oppimiskultuuriin. Pelättiin, että yhteistyö ja ristiinopiskelu ei edeenkään lisäänny, koska koulutusvastuut säilyvät entisellään. Koulutusvastuualueiden ylittävät opinnot voivat kaatua käytännön ongelmiin.

Osaamisen minimitasojen määrittely nähtiin haasteena. Mitkä ovat nykyisessä opsissa poistettavia rönsyjä ja kuka nämä määrittelee? Pohdittiin myös, että tavoiteosaamisen ja saavutetun osaamisen välille voi jäädä aukkoja. Heräsi myös kysymys, tekeekö opiskelija epärealistisen opiskelusuunnitelman, kun ymmärrys omasta osaamisesta on väärä. Opiskelijalla voi olla myös valinnan vaikeus ja pohdittiin minkälainen tulos voi syntyä, kun valinnanmahdollisuuksia on runsaasti. Moduulien vaihteleva suosio nähtiin myös uhkana. Itseohjautuvuuteen kykenemättömät opiskelijat voivat pudota yhä enemmän kelkasta. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on haastavaa, näyttöjen rakentaminen vaatii uusia menettelytapoja. Pohdittiin myös kärsiikö opiskelijoiden tasapuolisuus opetuksen, oppimisen ja arvioinnin suhteen.

Uhkana nähtiin vanhan OPSin toteuttaminen rinnakkain uuden kanssa. Pelätään läpäisyasteen alenemista ja että edistyneen oppijan malliin aiheuttaa kaaosta, ohjaus epäonnistuu ja resurssit ei riitä. Pelisääntöjen puuttuessa opinnot viivästyvät ja tulee ylimääräisiä kustannuksia. Nähtiin, että toteutuksissa on paljon muuttujia ja pohdittiin, että taipuvatko kaikki opintojaksot kehittyneen oppijan malliin. Työturvallisuutta vaativat työt nähtiin heikkoutena.

Heikkoutena on isojen opiskelijaryhmien ja projektien yhteensovittaminen ja ennakointi. Nähtiin myös, että rahoittajien vaatimukset eivät kohtaa opetusmaailmaa (aikataulu, tavoitteet, toimenpiteet). Pohdittiin, että saadaanko projektiin käytetty työmäärä kokonaan linkitettyä opintopisteisiin. Projektin tuki on koettu osin puutteelliseksi, riittääkö yksi opo?

Uhkana nähtiin myös yritysten väsyminen ja tarkoituksenmukaisten projektien löytyminen. Pohdittiin myös ymmärtääkö työelämä koulutuksessa tapahtuvaa muutosta ja voiko oppilaitoksen maine mennä huonosti onnistuneen projektin myötä. Pelättiin, että työnantajan arvostus tutkintoa kohtaan vähenee. Heikkouksia nähtiin myös puutteellisissa viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa.

Uhkana nähtii henkilökunnan sopeutumattomuus ja opettajan roolin muuttuminen. Opettajatiimin vastuiden epäselvyys ja opettajan jääminen yksin arkarrutti. Ei sitouduta tiimityöskentelyyn ja muutosvastarintaa on niin opettajien kun opiskelijoiden parissa. Pohdittiin, että onko ohaajien tehtävä liian haastava. Kuinka yhdistetään erilaisia opiskelijaryhmiä (aikuiset ja nuoriso)?

Tarvitaan uusien käsitteiden määrittelyä. Esim. koulutusvastuualue -käsite oli epäselvä. Nähtiin tarvetta henkilöstön valmentamiseen, toimintakulttuurin muutokseen ja ohjaustaitojen kehittämiseen.

Video: Ryhmän Hakkarainen, Heikkikä, Kokkonen ja Laine ryhmätyön yhteeneveto.