Hajuaisti

Ihmisen hajuaisti on 10 000 kertaa herkempi kuin makuaisti. Jopa gramman miljoonasmiljoonasosan suuruinen ainemäärä tuottaa aistimuksen. Hajuaisti sijaitsee muutaman neliösentin alueella nenäontelossa. Siinä on 10 miljoonaa hajuihin erikoistunutta hermosolua, joihin aistimuksen tuottava hajumolekyyli kiinnittyy. Aistimus kulkeutuu aivojen sisäosaan. Hajuaisti on varhaisimpia aisteja, jotka ihmiselle on kehittynyt. Myöhemmin kehittyneet aistit sijaitsevat ylemmissä kerroksissa aivoissa. Hajuaistimuksien hermoradat kulkevat suoraan niihin aivojen osiin, jotka säätelevät tunteita, oppimista, lisääntymistä ja syömistä. Samat aivojen osat säätelevät myös pulssia ja verenpainetta. Hajukeskuksesta on yhteys myös hormonitoimntaa säätelevään osaan aivoja. Ihminen pystyy tunnistamaan tuhansia hajuja. Hajuaisti pystyy erottelemaan myös laboratoriossa tuotetut uudet kemialliset yhdisteet. Onkin teorisoitu että hajuaisti ja puolustusjärjestelmä ovat saman kokonaisuuden kaksi osaa; immuunipuolustus olisi kehittynyt hajuaistin kanssa samanaikaisesti.

Hajuaistiin liittyvät hermoradat kehittyvät voimakkaasti ja itsenäisesti sikiökaudella.

Vomeronasaali on pieni putkimainen elin jonka hermoradat päättyvät pienelle alueelle varsinaisen hajukeskuksen viereen. Se liittää hajuaistimukset sukupuoliseen käyttäytymiseen.

Haju ja makuaistimukset kulkevat käsi kädessä.

http://journals.plos.org/plosbiology/article?id=10.1371/journal.pbio.0020146

Ruokavalio on kaiken perusta. Niin myös hajuaistimme ja aivojemme toiminnalle.

http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-07/fsu-nrl072114.php

Hajukeskus toimii aivojen etukuopan pohjalla otsalohkon takana. Siitä hermot menevät ohuen kallonpohjaluun läpi. Pysyvä hajuaistin menetys johtuu useimmiten pahan kaatumisen tai kolarin seurauksena syntyneestä kallonmurtumasta. Myös kasvain voi tuhota hajuhermon.