Embedded Files
Ke 15.6.2011 kello 6.00
Esa haki Ollin Lystimäestä. Suuntana oli Lieksa ja Ruunaan kosket. Näin alkoi HEVVEY:n neljäs
polkupyörävaellus. Saavuimme Kolille kello 16 aikaan. Laitoimme tavarat pyörälaukkuihin valmiiksi,
ennen laivalle siirtymistä. Auto jätettiin Kolin rantaan. Laiva lähti klo 17 Kolilta kohti Lieksan
keskustaa, jonne saavuttiin klo 18.45. Lähdimme saman tien jatkamaan pyöräilyä Ruunaalle,
jonne tuli matkaa 31 km keskustasta. Ruunaalle johtavan tien puolivälissä oli upea maisemallinen
yksityiskohta, jota ihailtiin aivan erityisesti, Putaansalmi nimeltään. Tieosuus oli varsin
mielenkiintoinen, sillä se tarjosi eri maisematyyppejä, kuten soita ja kangasmetsiä. Ensimmäisen
pyöräilypäivän erityisenä haasteena mainitsemme vielä valtavan ylämäen, joka sijaitsee noin 5 km
ennen yöpymispaikkaa. Kyseinen vastamäki meinasi viedä voimat meikäläiseltä aivan tyystin. Kello
oli noin 22, kun saavuimme retkeilyalueelle. Paikkaa kutsutaan myös Neitikoskeksi. Oli ihana olo
päästä nukkumaan lämpimään mökkiin.
To 16.6.2011
Kyseisen Neitikoskelta otetun kuvan otimme ennen aamupalaa, jonka nautimme varsin erähenkisessä
Ruunaan päärakennuksen ruokasalissa.
Neitikoskella on useita erikokoisia koskia: joukossa hyvinkin vaativia, melojia ajatellen. Muuan kalastaja
nautti harrastuksestaan luonnon helmassa.
Pudasjärveä.
Pyöräillessämme Ruunaalta kohti Lieksan keskustaa pysähdyimme pitämään taukoa Putaansalmen
levähdysalueella. Muisteltuamme kahden vuoden takaista Koitereen kierrosta ja sen tiettyä päiväosuutta
(Naarva – Koitereen Helmi) panimme merkille tämänkertaisen reitin suuren samankaltaisuuden. Tämä
paikka piti sisällään sellaisen harvinaislaatuisen luonnonihmeellisyyden, että sinne on muodostunut aikojen
saatossa vesien poistumisen seurauksena pitkä, kapea, yhtenäinen kannas.
Tämän kuvan näkymä on Pankajärvelle.
Olli ja Esa tauolla Pudasjärven ja Pankajärven ylittävän sillan läheisellä levähdysalueella.
Ollin silmiin osui joitakin ritariperhosia. Majoituimme Lieksan kristillisella opistolla. Ajoimme tuona
päivänä yhteensä 45 km.
Pe 17.6.2011
Tauolla Linnavan kylän Nurmeksen suuntaan olevan tien varrella.
Reitillemme oli tunnusomaista metsien ja peltoaukeiden vuorottelu. Tässä vaiheessa
on takana kahdeksan kilometriä pyöräilyä takana. Tauon pidimme Linnavan kylän liepeillä.
Tämän kolmannen pyöräilypäivän yllätyksestä vastasi reitin varrelle osunut vanha Mätäsvaaran
molybdeenikaivos, jonka sisäänkäynti on yllä olevassa kuvassa.
Tätä kaivosta kutsuttiin aiemmin Forsströmin louhokseksi. Emme menneet katsomaan itse kaivosta, mutta
luimme sen sijaan kyltistä louhoksen historian.
Saavuttuamme Lieksan Viekin kylään, päätimme pitää evästauon kaupan edustalla. Kävimme myös
tutustumassa itse kauppaan.
Olli kysyi eräältä paikalliselta ihmiseltä, Viekin kirkon sijaintia. Asianomainen henkilö ystävällisesti tuli
näyttämään sen sijainnin. Kirkon torni näyttäytyy kulkijalle kun kävelee kaupan seinään nojaavasta pyörästä
kymmenkunta metriä eteenpäin. Kirkossa on kapea, pitkä torni. Tämän jälkeen ajoimme Nurmeksessa
asuvan Alarantojen ystäväperheen luokse. Illan päätteeksi pyöräilimme Hyvärilän leirintäalueelle. Se
sijaitsee Pielisen rannalla. Matkaa kertyi päivälle 61 km.
La 18.6.2011
Aronsalmen levähdysalue & kahvila.
Aamun alkajaisiksi kävimme syömässä Nurmeksen ABC:llä. Sen jälkeen ajoimme noin pari tuntia Pielisen
länsirantaa, kunnes saavuimme Aronsalmen kahvilaan. Sieltä on järvinäkymä tien molemmille puolille.
Jatkoimme matkaa Paalasmaan saaristoon.
Kuvan Hirvisalmen lossi on ainut lauttaosuus Paalasmaan mökkikylään ajettaessa.
Tauolla Paalasmaan tien korkealla kohdalla.
Paalasmaan reitti kulkee usean saaren kautta. Pyöräilymme luonnonrauhassa rikkoi erään koppelon
hiljaisuuden, jonka seurauksena kyseinen lintu lähti säikähteneenä lentoon. Päätimme pitää päivän
viimeisen tauon tovin ennen saapumista majapaikkaan. Huilinkihetki oli ansaittu reitin vaativimman nousun
jälkeen. Paikalta on kapea järvinäkymä tulosuuntaan.
Majapaikan isäntä oli ymmärtäväinen uupuneita pyöräilijöitä kohtaan. Hän tarjosi meille
saunomismahdollisuutta, jonka mieluusti otimme vastaan. Kilometrejä kertyi päivälle 67.
Su 19.6.2011
Pidimme pitkän ruokatauon Juuan ABC:llä. Aika kului postikortteja kirjoitellen, syöden,
puhelimiin puhuen ja ympäristöä tarkkaillen.
Tauolla Nunnanlahdessa.
Halusimme ABC:ltä lähdettyämme nähdä Juuasta myös kylämaisemaa. Valitsimme tämän johdosta
valtatietä rauhallisisemman Nunnanlahteen johtavan, varsin mäkisen kylätien, joka yhtyy valtatiehen
Suomen kivikeskuksen kohdalla. Kyseinen paikka kuuluu Nunnanlahden kylään. Tässä paikassa olimme
jokseenkin puolimatkan krouvissa.
Matkarasitukset aikoivat vähitellen painaa kehossa viimeisen 30 kilometrin osuusdella. Ollille tuli useitakin
puhelinsoittoja, jotka osaltaan hieman hidastivat matkantekoa. Kotonakin alettiin jo kaipailla poikien
perään. Nunnanlahden ja Ahmovaaran välinen osuus oli verrattain vilkasliikenteinen. Joukkoon mahtui
myös isoja rekkoja, joiden aikaansaama ilmavirtaus teki pyöräilyn ajoittain hyvinkin kinkkiseksi.
Pääsyämme Kolille johtavalle tielle halusimme vähän ”tankata” itseämme Kolin Portin kahvilan tarjoammilla
antimilla. Ajellessamme kohti Kolin satamaan, katselimme ja ihailimme tien molemminpuoleisia maisemia
toistaiseksi viimeistä kertaa hiukan haikein mielin.
Kotiin paluu Kolin satamassa.
Nämä kuvat kertovat sen, millaisessa kunnossa matkaajat olivat pyörävaelluksen päättyessä. Päivän
saldoksi kertyi 58 kilometriä, kokonaissaldon näyttäessä 262 km. Ohjelmassa oli tämän jälkeen Ollin ja
Alarantojen ystävän tapaaminen Polvijärven Koroistenniemessä. Siellä oli meneillään partioleiri.
Pitkään kotimatkaan sisältyi vielä Juvan ABC:llä pistäytyminen, ennen pk-seudulle saapumista. Tässä
vaiheessa kello näytti maanantaiaamuyön tunteja.
Olimme suunnitelleet pyörävaelluksen siten, että ajoimme melkein koko ajan päällystettyjä teitä.
”Pohjois-Karjalasta mieleen jäänyttä:”
Vuoden 2008 pyörävaelluksesta eli Pielisen eteläosan kierroksesta jäi päällimmäisenä mieleen ajoittain
haasteelliset ylä- ja alamäet.
Vuoden 2009 vastaavasta reissusta ell Koitereen ympäriajosta muistui etenkin järvet,suot ja vaarat.
Tämänvuotiselle matkalle olivat tunnusomaista metsäiset vaarat sekä maanviljelystilat.
Google Sites
Report abuse