Syy, että pyrin eduskuntaan on seuraava - jotain pitäis tehdä! Liian moni asia on Suomen maassa päin seiniä. Suomen status hyvinvointiyhteiskuntana ja sivistysvaltiona on alkanut horjua. Vähempiosaisista huolehtiminen ontuu pahemman kerran. Nykypolitiikalla ajetaan ainoastaan kovaäänisten, vahvojen sekä hyväosaisten etuja. Tämä kierre tulee pysäyttää!
Olen perussuomalaisten listoilla, sillä se on mielestäni ainoa oikea puolue. Perussuomaisten puolue keskittyy ajamaan pienten ihmisten kuten lapsiperheiden, eläkeläisten, työttömien ja sairaiden asiaa, laittaen omat henkilökohtaiset intressit syrjään.
1. MIELENTERVEYS
Suurin syy kansanedustajaehdokkuudelleni ja päävaaliteemani on mielenterveyspotilaiden ja heidän omaistensa kohtelu Suomessa. 90-luvun alun lamassa psykiatrisia sairaalapaikkoja vähennettiin ja hoito muutettiin avohoitopainotteisemmaksi. Samaa kaavaa ollaan nyt tehostamassa. Tämä yhtälö on kuitenkin mahdoton, sillä avohoito ei toimi. Käytännössä mielenterveyspotilaita on liian paljon heitteillä ja omaisia ei kuunnella. On käsittämätöntä, että vielä 2000-luvulla mielenterveyspotilaiden hoito on aivan lastenkengissä meillä Suomessa. Mielenterveyspotilaan omaisena tiedän mistä puhun.
Mielestäni avohoidossa on todellakin parantamisen varaa tai oikeammin sanottuna: Se pitäisi luoda uudelleen!
Eli jo sairaalassa pitäisi ottaa omainen/omaiset tiiviisti mukaan mielenterveyspotilaan hoitoon. Nythän näin ei ole. Vain tosi aktiiviset ja äkäiset omaiset saavat edes riittävästi tietoa potilaasta. Lisäksi pitäisi kysyä ja kuunnella omaisten toivomuksia hoidosta ja varsinkin sen jatkosta avohoidossa. Nykyään potilas vaan sysätään asumaan yksinään tai omaisen kotiin, kysymättä miten hän pärjää omillaan puhumattakaan siitä, miten omainen pärjää potilaan kanssa kotona. Nämä ovat ihan perusasioita, joiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä. Kaikilla ihmisillä on oikeus ihmisarvoon!
Tuo tukiverkko sekä kontaktit tulisi luoda siis jo sairaalassa oikeasti, eikä vain paperilla hoitosuunnitelmalla, jolla ei tee käytännössä mitään. Avohoidossa potilaan ja myös omaisten avunpyyntöihin pitäisi reagoida. Lisäksi avohoito pitäisi tarvittaessa jalkauttaa ja olla ehdottomasti ympärivuorokautista 24/7 eli nonstop. Ehdottomasti sairaalahoitoon on heti päästävä, jos kuntoutuja tai omainen sitä vaatii.
Avohoidon toiminnassa ytimenä on kuntoutujan ja omaisen yhtäläinen kuunteleminen. Jos tämä ei toteudu sairastuu kaksi yhden sijaan – eli omainen masentuu, jos ei osaa suojella itseään. Omaisen jaksaminen ei saisi olla vaakalaudalla.
Tällä hetkellä psyykkisesti sairaan omaisen on lähes mahdotonta saada omaishoidon tukea. Kaikkien kuntien tulisi ottaa käyttöön jo olemassa oleva mittaristo, joka soveltuu myös psyykkisesti sairastuneen toimintakyvyn mittaamiseen. Lisäksi omaishoidon tukea pitäisi nostaa tuntuvasti ja asenneilmaston on todella muututtava. Lisäksi mallia avohoitoon pitäisi ottaa maista, joissa se toimii. Tässä mielipidekirjoitukseni tästä aiheesta vuodelta 2009 ja jo vuodelta 2007.
2. TULOEROT
Tuloerot on kasvatettu aivan liian suuriksi. Raha jakautuu Suomessa epätasaisesti. Köyhiä oli vuonna 2008 tilastokeskuksen mukaan (tilasto 1, 2) 700 000 aina lapsiperheistä eläkeläisiin. Vuonna 2008 eläkeläiset olivat suurin pienituloisten joukko, kun taas opiskelijoiden ja työttömien suhteellinen köyhyys lisääntyi eniten. Toisaalta uusien EU-määritelmien mukaan köyhiä on Suomessa jo 900 000. Luvut ovat hirvittäviä! Köyhyys itsessään aiheuttaa lukuisia sosiaali- ja terveysongelmia. Nopeimmin köyhyyttä pystyttäisiin estämään verotuksen ja erilaisten sosiaalietuuksien, kuten omaishoidontuen korotuksen avulla - kun vaan halua löytyisi. Lisäksi Kelan toimintaa tulisi tarkastella kriittisesti ja tehostaa.
3. YRITTÄMINEN
Entäs yrittäminen Suomessa?! Käytännössä PK-sektori pitää Suomen talouden pystyssä, mutta kuitenkin yrittäminen on Suomessa edelleen ympärivuorokautinen elämäntapa, josta rankaistaan korkealla verotuksella ja kohtuuttomilla SOTU-maksuilla. Jotta yrittäminen olisi houkuttelevampaa ja palkitsevampaa, tulisi yrittämisen olla kannattavampaa ja lisäksi työllistämisen esteitä olisi syytä purkaa. Tästä hyötyisivät kaikki.
4. POHJOIS-SUOMEN EDUNVALVONTA
Pohjois-Suomen edunvalvonta kaipaa myös vahvaa puolestapuhujaa eduskunnassa. On käsittämätöntä miten esim. Seinäjoki-Oulu-kaksoisratahanke on toistuvasti vaakalaudalla, vaikka se on jo pelkästään ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta järkevä investointi.
Tämä epäkohtalista on loputon. Kaiken kaikkiaan kaiken päätöksenteon tulisi olla inhimillistä ja oikeudenmukaista!