Oppilaanohjauksen kehittämishankkeen seminaari Lapin yliopiston harjoittelukoululla, Kalervo-salissa 1.6.2022

Sitova ilmoittautuminen seminaariin maanantai 16.5.2022 mennessä.

Seminaarin ohjelma:

klo 12.00-12.10 Rovaniemen kaupungin opetuspäällikkö Jussi Kainulainen avaa tilaisuuden, tervetuliaismaljat

klo 12.10-13.00 Katsaus oppilaanohjauksen kehittämishankkeen vaiheisiin ja tuloksiin

klo 13.05-14.00 Työpajat luovan ajattelun taitojen menetelmillä

Työpajojen aiheet:

1. Millainen on sujuva ja onnistunut siirtymä perusasteelta toiselle asteelle?

2. Miten saadaan oppilaitoksen työntekijät ohjaamaan “koko koulu ohjaa” -periaatteella oppilaiden/opiskelijoiden urasuunnittelutaitoja?

"-- oppilaat, joilla on alustavia suunnitelmia tulevaisuudestaan ja jotka ohjauksen kautta kehittävät urasuunnittelutaitojaan, sitoutuvat paremmin opiskeluun ja etsivät aktiivisesti tietoa mahdollisuuksista omien tavoitteiden saavuttamiseen." (Kettunen, Nissinen & Vuorinen, PISA 2018.)

3. Miten nuorten työelämäkokemukset saadaan hyödynnettyä entistä paremmin oppilaitoksissa esim. eri oppiaineiden opetuksessa?

klo 14.00 Tilaisuus päättyy

Seminaariesitys

Seminaarissa mukana oli peruskoulun ja toisen asteen toimijoita kuten opinto-ohjaajia, koulukuraattoreita, erityisopettajia, aineenopettajia, koulupalveluiden hallintoa, hanketyöntekijöitä, opiskelijoita jne. Seminaarin työpajojen tulokset työpajoittain:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN SEMINAARI 1.6.2022 LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULULLA

TYÖPAJOJEN TULOKSET:

1.MILLAINEN ON SUJUVA JA ONNISTUNUT SIIRTYMÄ PERUSASTEELTA TOISELLE ASTEELLE?

Onnistuneet koulutusvalinnat:

-pääsee haluamaansa koulutusalaan

-vaihtoehtojen kriittinen pohdinta

-asteittainen kasvu ja kehitys, erehtyminen myös mahdollista

-nuorelle suodaan mahdollisuus ottaa taka-askelia- mikään valinta ei ole väärin

-jos on epävarma koulutusaloista, jotka kiinnostavat, niin olisi hyvä hakea Tuvaan

-pääsee tutustumaan ennakkoon koulutusalaan

-tärkeät yhteystiedot tiedoksi kesä kirjeessä

-jokainen nuori kokee koulutuksen jatkumisen tärkeänä -miksi?

-ymmärretään, että nuori elää valintaa tehdessään elämänsä murrosta

-pk:ssa voisi tehdä toisen asteen opintoja

Oppimisen tuki ja ohjaus peruskoulussa ja toisella asteella:

-oppimisen tuen riittävyys jatko-opinnoissa

-mistä saa apua, jos menee suunnitelmat sykkyrälle

-nuori ei missään vaiheessa siirtymää ei tipahda pois kärryiltä

- nuoren rinnalla tuttu aikuinen saattamassa siirtymän yli

-opolla on aikana paneutua oppilaan suunnitelmiin eri menetelmillä

-luodaan uskoa siihen,että oppilas pärjää jatkossakin vaikka pk:ssa ei mennytkään ihan putkeen

-toiveikkuus tulevaan

-opo on ohjannut henkilökohtaisesti

-opo toisella asteella ottaa koppia ja tekee yhteistyötä ya-opon kanssa

-riittävän varhain aloitettu ohjaus, monialainen yhteistyö

-opiskelijan osallistamista

-uudessa oppilaitoksessa aloitetaan pehmeästi ja vertaisohjaus mukaan

-pk tiedottaa toisen asteen HOKS:sta

-henkilökohtaisen oppilaanohjauksen määrän riittävä resurssointi

-mitä, jos ei olekaan tyytyväinen valintaansa, mistä apua?

-SORA-laki, opiskelija, joka ei kykene opintoihin, ei ohjattaisi niihin

-kokonaisvaltainen nuoren hyvinvoinnin huomioiminen

Tieto toisen asteen koulutuksesta:

-nuori tietää, mitkä asiat jatkuu ja mitkä muuttuu

-mitä arki on toisella asteella, mitä häneltä vaaditaan?

-tuntee fyysisen toimintaympäristön, reitit kouluun

-opiskelijalla on riittävät valmiudet asua asuntolassa/itsenäisesti, jos on muuttanut kotipaikkakunnalta

Tiedonsiirto:

-tiedetään toisella asteella millainen nuori on sinne tulossa

-onnistunut siirtymä tulee myös peruskoulun tietoon

Ryhmäytyminen:

-tuntuu turvalliselta siirtyä toiselle asteelle

-tervetulojuhla uusille aloittajille

-toisen asteen tutor-opiskelijat ohjaamaan ensimmäiseksi viikoiksi käytänteisiin

-opiskelijoille annetaan rauhassa aikaa tutustumassa, ei liikaa informaatiota yhtenä päivänä, pehmeä lasku uuteen oppilaitokseen

-syksyllä nuori ryhmäytetään, onnistunut siirtymä tulee myös peruskoulun tietoon

-nuorella on turvallinen olo siirryttäessä toiseen kouluun, yksilöllisesti ja yhteisöllisesti, tutor-opiskelijat

Yhteistyö huoltajien kanssa:

-huoltajat ovat kartalla nuoren valinnoista ja tukevat

-huoltajuus jatkuu 18-vuotiaaksi saakka

-hyvä yhteistyö huoltajien kanssa

-nuorella on mahdollisuus harrastaa ja jatkaa harrastuksia, muu elämän kiva toiminta jatkuisi

2. MITEN SAADAAN OPPILAITOKSEN TYÖNTEKIJÄT OHJAAMAAN “KOKO KOULU OHJAA” -PERIAATTEELLA OPPILAIDEN/OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUTAITOJA?

"-- oppilaat, joilla on alustavia suunnitelmia tulevaisuudestaan ja jotka ohjauksen kautta kehittävät urasuunnittelutaitojaan, sitoutuvat paremmin opiskeluun ja etsivät aktiivisesti tietoa mahdollisuuksista omien tavoitteiden saavuttamiseen." (Kettunen, Nissinen & Vuorinen, PISA 2018.)

Vahvuuksien tunnistaminen:

-autetaan oppilasta/opiskelijaa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehitettäviä asioita

-oppilaat voivat näyttää ja käyttää vahvuuksiaan, lahjojaan ja osaamista

-yksilön toiminta ryhmässä; hoksautetaan, että jokaisella on jotain, joka rikastuttaa yhteistä asiaa

-huomioidaan opiskelijoiden vahvuuksia ja kannustetaan miettimään erilaisia opintopolkuja.

-vahvuuksista vinkkejä eri aloihin

Työyhteisön arvojen tarkastelu:

-työyhteisön arvoja pitää kirkastaa, jotta urasuunnittelutaitodot nähdään yhteisenä tavoitteena.

-aikaa ja tilaa kohtaamiselle ja vapaamuotoiselle keskustelulle kaikessa koulun toiminnassa

kaikilla täytyy olla moraalisen perusluottamuksen tila sen suhteen, että em. asiat uskaltaa luvan kanssa ottaa päivittäisen toiminnan keskiöön. epämuodollisten tilanteiden järjestäminen eri ympäristöissä.

-kannustava ilmapiiri- erilaisuuden hyväksyntä

-koulu on elämää varten. kokonaisvaltainen ihmiskäsitys, ei liikaa akateemisiin asioihin keskittyvää, yksilöllisyys

-Perusajatus selkeäksi+ arvot

-jokainen on arvokas juuri sellaisena kuin on

-jokainen aikuinen on vastuussa koulun oppilaista

Työelämätaidot osaksi opetusta:

-Urapolkujen yhdistäminen oppiaineisiin.

-peruskoulussa voisi olla “pikkutyöpajoja”, joissa suunnitellaan yritys, jonka tuotokset toteutettaisiin amiksessa

-em. taitoja voidaan harjoitella lähes kaikissa oppiaineissa läpäisyperiaatteella

-yhteiset käytännöt, resurssointi,

-arviointikriteerit kannustaviksi

-moti, moti

Tarpeellinen tieto oppilaista:

-jos kaikki opettajat tietäisivät opiskelijan asioista jotakin (suuret linjat) olisi helpompi ohjata opiskelijaa tavoitteen suuntaan

(räätälöidä tehtäviä esim. ytoaineissa tavoitetta tukeviksi) = opiskelijan tunteminen on tärkeää

Tietoa oppilaille urapoluista:

-opiskelijoiden olisi hyvä tietää erilaisista vaihtoehdoista, että he voisivat tehdä urasuunnittelua- usein eivät tiedä, mikä kaikki on mahdollista.

-jokainen työntekijä voi omalla toiminnallaan näyttää esimerkkinä työstään ja työurastaan

-tutustumista/esittäytymistä- ketä kaikkia ammattilaisia talossa on?, mitä työtä tekevät? , koulutuspolku

-aineenopettajat kertovat oman aineensa/alansa työllistymismahdollisuuksista,- vaihtoehdoista sekä mahdollisuuksien mukaan järjestävät tutustumispäiviä eri työpaikoille/oppilaitoksiin esim. ko-ope-Redun kokkilinjalle

Opetussuunnitelman kehittäminen:

-opetus laaja-alaisiin kokonaisuuksiin, ei oppiaineita

-opettajien yhteistyö- yli oppiainerajojen, yhteisopettajuus

-itsetuntemuksen lisääminen kaikissa oppiaineissa (opiskelutekniikoita, tettiä, hyvinvointiosaamista- esimerkkinä toimiminen)

-tulevaisuuden visioita

-keskustelemalla avoimesti esim. oppitunneilla

Ohjauksen menetelmien kehittäminen:

-jalkautumalla opiskelijoiden kanssa/pariin. Keskustellen ohjaus kentälle, ei suljetussa kammarissa

-visuaalisesti/konkreettisesti mahdollisuudet esiin!

esim. tutkintorakenne ja valinnaiset etenkin toisella asteella

-työssäoppiminen turvalliseksi kokemukseksi, yhteistyö open ja työpaikkaohjaajan kanssa

-pienryhmätoimintaa lisää

-pienessä oppilaitoksessa koko ammatillinen tiimi toimii koko opiskelijaryhmän eteen

-opettajan näkemys oman aineensa merkityksestä tulevaisuudelle ja työelämälle (tärkeitä perusasioita opiskellaan, joita tarvitaan työelämässä

-aineenopen tietämys oman alansa ammateista

-näkökulma työelämään

-varhaisessa vaiheessa prosessi liikkeelle

-hyvä tutustua myös aloihin, jotka eivät ole ensimmäisenä listalla

-Koulujen yhteistyö työelämän kanssa tiiviiksi= ymmärrys kontekstista

-kodin ja koulun tiivis yhteistyö

-oppilaiden yhdessä oppiminen = sos. taidot, vertaistuki

-ryhmäyttäminen

-ammatteja ja työelämää tulee olla oppisisällösiä, videot, podcastit tms kytkös inspiroi myös opettajaa

-tiivis- todellinen korkeakouluyhteistyö (konkretia)

-myös opettajien mahdolliset uratarinat jakoon

-opiskelijat esittelemään omaa osaamistaan

-ennakointitiedon seuraamisen soveltaminen

-tukemalla eri elämäntilanteissa

-kuuntelemalla, kyselemällä

-erkat ja kuraattorit tekevät jo nyt

-missä tarvitaan geometriaa?

-taitoaineiden opettajat tärkeässä roolissa, esim. teknisessä työssä hyviä suorituksia ohjataan, kerrotaan mihin kannattaisi tutustua

-piilovahvuuksien löytäminen

-työelämään tutustumisia ja vierailuja oppilaitoksiin

-integrointi kaikkeen koulun toimintaan

ohjaajat ja opettajat tuntevat jokaisen oppilaan yksilönä

-työkulttuuri/tapakulttuuri yhteisöllinen toiset huomioonottava

-tilat tukevat pyrkimystä yhteisöllisyyteen

-epäkohtiin puututaan ja ne korjataan

3. MITEN NUORTEN TYÖELÄMÄKOKEMUKSET SAADAAN HYÖDYNNETTYÄ ENTISTÄ PAREMMIN OPPILAITOKSISSA ESIM. ERI OPPIAINEIDEN OPETUKSESSA?

TET-jakson tehtävät:

TET-päiväkirja, joka ohjaa, ei pelkästään työtehtäviin vaan myös päivästä tulis löytää onnistumiset/kehittämiset

-TET-jaksolle aineista case-tehtäviä

-TETin purkua ryhmittäin

-TET-palautetta voisi hyödyntää esim. kuvis/musiikki, kielet (palaute esim. eng.

-kokemusten käsittely spesifien kysymysten kautta anonyymistä esim. padlet-alusta- yhdessä niiden pohjalta voi nousta todella hedelmällistä keskustelua kokemuksista työpaikalla

-oppilaat jakamaan kokemukset toisilleen

-nuori määrittelee itse esim. matikan tehtävän, laatii sen siis itse. Ope ohjaa prosessissa. Oikea tulos ei ole tärkein- vaan ajatusprosessi

-Esim. palkasta veroprosentin laskeminen

-Tatin sivuilla valmiita malleja, esim. äikän raportit

-oppilas haastattelee tet-jaksolla ammattilaista

-tehtäviä voidaan räätälöidä niin, että niissä voidaan käyttää hyödyksi työelämäkokemuksia, kerro kokemuksistasi tai mieti 5 sanaa työpaikalta, joille etsit vastineen englanniksi

-matematiikassa-kuinka monta kuutiota hiekkaa mahtuu hiekkalaatikkoon

-abstraktit asiat hahmottuvat käytännön esimerkkien kautta

-opettajien tulisi osata tarttua oppilaiden kokemuksiin

-kokemukset näkyviksi taiteen keinoin eli aiheeksi esim. maalauksiin, kirjoitelmiin, draamaan, onnistumiset työelämässä myös lisänäytöiksi arviointiin

-liikunta/terveystieto esim ergonomia.

-opet ja työelämän edustajat yhdessä ideoimaan eri oppiaineisiin liittyviä työtehtäviä ei lisätehtäviä (esim. eläinlääkärissa tettiläinen voi päästä tekemään pieniä labrakokeita, voisiko nivoa bilsaan/kemiaan?

-tet-kokemuksen pohtiminen/jäsentely

-luo yhteyttä oppimisen ja työelämän välille: koulussa opetellaan tärkeitä työelämätaitoja

-erilaisia tet-esityksiä kuvin/videoin tet-kokemuksia

-TET-työpajat

-ajankäyttö, tauot/milloin ovat ja kuinka kauan? (matematiikkaa)

-portfolion tekeminen, kuvien kautta, jos ei kirjoittaminen onnistu

-paikkatuntemusta (maantieto), reittien hakemista, aikaa, joka menee kodista töihin, jos menee mopolla-bensan hinta

-opiskelijalle annetaan mahdollisuus kertoa muille työelämäkokemuksistaan- kaikki oppivat

-kollektiivinen kokemus

-työelämän kautta hankittu osaaminen sanoitetaan nuorelle ja kirjataan

TET-paikan hankinta ja ohjaus:

-mieleisen tet-paikan hankkiminen, keskustelua oppilaan kanssa

-koululta ohjaus TET-paikkoihin-alavalinnan tukeminen

-jokin kiva tehtävä työkokemuksesta oppiaineeseen liittyen

-työelämän pelisäännöt ja työpaikkakäyttäytyminen vs. koulun pelisäännöt, käyttäytyminen

-opet mukaan työpaikoille

-opet tet-paikoille katsomaan ja oivaltamaan kuinka paljon tärkeitä tietoja ja taitoja jakson aikana opitaan/käytetään (juuri niitä ops:ssa oleviakin)

-pukeutuminen

-opettajien hyvä tietää, missä tet-paikoissa oppilaat ovat

TET-jaksolla tarvitut taidot ja osaaminen:

-mitä ns. akateemisia taitoja jouduit/sait käyttää, mitä hyötyä niistä oli

-sitouttaminen: konsultoiva opettaja mukaan

-ohjaussuunnitelma toimintamalli työn- ja vastuunjako

-kartoitetaan tehtäviä

-kysytään taidoista lähtien: esim. millaisia puhumisen taitoja ko ammatissa tarvitaan

-vertaillaan ryhmissä taitoihin nähden/asetutaan linjalle: tässä ammatissa tarvitaan paljon x tai toisessa y

–kartoitetaan erityisosaaminen