Mun juttu ja muita ohjausmenetelmiä

Hyvä fiilis -ryhmätoiminnan kuvaus:

Kaksi opettajaa vastaa ryhmän vetämisestä. Ryhmä kokoontuu pari kertaa kuukaudessa. Toiminta perustuu positiiviseen psykologiaan ja ratkaisukeskeiseen ohjausvuorovaikutukseen. Käsiteltävät sisällöt ovat mm. toiminta haastavien tunteiden kanssa, itsemyötätunto, resilienssi, toiminta stressaavissa tilanteissa, rajoittavat uskomukset, unelmien merkitys hyvinvoinnin kannalta, rentoutuminen, vahvuuksien ja onnistumiskokemusten löytäminen.

Mun juttu -menetelmän kuvaus:

Mun juttu -pienryhmäohjauksen tavoitteena on auttaa nuorta löytämään omat kiinnostuksen kohteet, tunnistamaan omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan. Menetelmän avulla oppilas perehtyy myös itseä kiinnostaviin jatko-opintovaihtoehtoihin. Tehtävät tehdään parin kanssa opon tunneilla (n. 3-4 tuntia), minkä jälkeen oppilaanohjaaja ottaa oppilaat pienryhmäohjaukseen. Oppilaat saavat valita ryhmänsä ja halutessaan oppilas voi tulla yksinkin. Kukin nuori esittelee vuorollaan oman työnsä toisille ja sen jälkeen asiasta jutellaan yhdessä oppilaskavereita auttaen. Oppilas ottaa piirroksistaan kuvat ja tallentaa ne Drivessa työnhakukansioon jatkokehittelyä varten.

Hanketyöntekijät ovat ohjanneet Mun juttu -menetelmää Ounasrinteen peruskoulussa sekä Kittilän yläkoulussa keväällä 2022.

Opinto-ohjaaja Sinikka Kuukasjärvi-Kanto piti ensimmäisen pienryhmäohjauksesta kertovan koulutuksen perjantaina 25.2.2022. Kuulemassa oli opinto-ohjaajia ja hanketyöntekijöitä Rovaniemeltä, Ranualta, Oulusta, Kouvolasta ja Tuusulasta. Toinen koulutus pidettiin perjantaina 8.4.2022 Kemin, Keminmaan, Pellon, Muonion, Tornion ja Rovaniemen opinto-ohjaajille. 13.4.2022 Sinikka esitteli Mun juttu -menetelmää Vantaan ONNI-hankkeen hanketyöntekijöille. Myös Rovala-opistossa on ohjattu Mun juttu-menetelmää Musa-linjan ja kasvatus- ja ohjausalan opiskelijoille 25.8.2022. Koulutukset on pidetty myös Kymenlaakson opinto-ohjaajille 19.8.2022 ja Päijät-Hämeen opoille 16.9.2022.

Mun juttu - menetelmästä kerättiin palautetta. Kyselyyn vastasi 35 kahdeksannen luokan oppilasta.

• Miltä tuntui tehdä kaverin tai ryhmän kanssa?

  • 91% vastaajista tykkäsi tehdä kaverin tai ryhmän kanssa

• Opitko Mun juttu-tehtävien tekemisen avulla tietämystä omasta osaamisestasi?

  • 77,3 % löysi omaa osaamistaan ja 25,7% ei karttojen avulla saanut tietämystä omasta osaamisestaan

• Löysitkö itseäsi kiinnostavia asioita?

  • 77,1% sai selville itseä kiinnostavia asioita

• Opitko tunnistamaan omia vahvuuksiasi?

  • 80% oppi tunnistamaan omia vahvuuksiaan

• Saitko aavistuksen siitä, mitkä jatko-opinnot voisivat sinua kiinnostaa peruskoulun jälkeen?

  • 85,7% kertoi saaneensa aavistuksen itseä kiinnostavista jatko-opinnoista

• Kerro mielipiteitäsi ammatin/työn tähtimallin tekemisestä. Mitä ajatuksia se sinussa herätti?

"Mielestäni se havainnollisti ihan hyvin tulevaa työnkuvaa" "Sain jo ajatuksen minua kiinnostavista ammateista ja se on mielestäni hyvä juttu!" "Se oli vaikea" "Sai paljon tietoa ammatista ja oppi mistä tietoa löytyy" "Että on monia mahdollisuuksia mihin voi edetä elämässä" "Sai pientä stressiä pois kun sai ajatuksia paperille" "Hyviä, sai tutustua vähän tarkemmin kiinnostavaan ammattiin"

• Kerro vapaasti omia ajatuksia ja mielipiteitä tehtävien tekemisestä. Mitä hyviä puolia huomasit?

"Pidin siitä että kartan sai itse tuunata omalla tavallaan" "Huomasin kiinostuksen kohteet ja vahvuudet" "Oli kivaa" "Ei ollu tärkeää" "Huomasi mitkä asiat kiinnostaa" "Oppii enemmän itsestään" "Löysin uusia asioita mistä tykkään ja se tulee auttamaan ammatin miettimisessä. Löysin myös itsestäni vahvuuksia, joita en ollut aikaisemmin huomannut" "Hyviä puolia oli, että sai tehdä kaverin kanssa" "Ymmärsin mitä arvoni on ja taitoni" "Oli hauskaa tehdä karttaa" "Oli ihan kivaa mutta vähän vaikea tehdä" "siinä huomas missä on hyvä " "Löysin hyvän ammatin" "Kun piti kertoa tarkasti mitä haluaa tehdä myöhemmin ja mistä tykkää nii asiat selkeytyi ja tuli parempi olo" "No ainakin oppi vähän kertomaan itsestään ja oppi lisää itsestään, ja kun sai tehdä kartasta vielä oman näköisen niin se oli kivaa"

• Kerro vapaasti omia ajatuksia ja mielipiteitä Mun juttu-tehtävien tekemisestä. Mitä kehitettävää menetelmässä on?

"Tosi kiva idea eikä tarvitse muuttaa mitenkään" "Tylsää hommaa" "Mielestäni se on noin ihan hyvä" "Voisi olla enemmän aikaa" "Annetaan selkeät ohjeet mitä toinen kysyy ettei mene siihen että toinen vain kyselee ja toinen täyttää itse"

Tulevalle syyslukukaudelle olemme ideoineet Nytmietiiän-pienryhmäohjausmallin yhdeksännen luokan oppilaille. Ryhmä on tarkoitettu oppilaille, joilla on selkiintymättömät jatko-opintosuunnitelmat ja jotka tarvitsevat lisää tukea ja ohjausta valintapäätöstensä tueksi. Olemme hanketyöntekijöinä opinto-ohjaajien tukena perustamassa ryhmiä ja mukana ryhmien ohjaustyössä.

Diaesitys kertoo Nytmietiiän-pienryhmäohjausmallin vaiheista.

Napapiirin yläasteen opinto-ohjaajien Minna Laakson ja Anne Mutkan kuvaus Kipinä-uraohjausmallin käytöstä oppilaanohjauksessa.

Napapiirin peruskoulussa olemme ohjauksessa kokeilleet Minna Katteluksen kehittelemää Kipinä-uraohjausmallia. Kipinä-uraohjaus soveltuu yksilö- ja ryhmäohjaukseen, jossa ohjattava havainnoi kiinnostuksiaan ja taitojaan Kipinä-kartan avulla.

Kipinä-uraohjausta voi toteuttaa myös vertaisohjauksena, jossa oppilaat pääsevät ohjaamaan toisiaan eli hyppäämään myös ohjaajan rooliin. Jaoimme 8. luokan kahteen osaan. Toista osaa luokasta opetti resurssiopettaja tuomalla tutuksi omaa ammattialaansa. Opo ohjasi toista osaa Kipinä-opein ja seuraavalla opotunnilla ryhmiä vaihdettiin toisinpäin.

Ohjaustuokio alkoi vertaisohjauksena vahvuuskävelyllä luokassa. Oppilaat saivat valita vahvuuskorteista omia vahvuuksiaan. Parihaastattelussa oppilaat vuorollaan haastattelivat luokkakaveriaan kiinnostuksista ja taidoista ja itselle tärkeistä asioista huipentuen Kipinä- ohjauksen voimasydämen määrittelyyn.

Kipinä-karttatehtävä toi mukavaa vaihtelua opotuntiin, kun saimme resurssiopettajan avulla jakaa ryhmän puoliksi. Oppilaat ottivat tunnin lopuksi kuvan omasta Kipinä-kartastaan, joka tallennettiin Classroomiin. Ohjauskeskustelussa päättöluokalla voimme hyödyntää oppilaan 8. luokalla tekemää Kipinä-karttaa uraohjauskeskustelussa.

Kipinä-uraohjaus vertaisohjauksena onnistui myös hyvin yhtäaikaa koko luokalle, jos luokan oppilasmäärä oli hieman pienempi. Oppilaat hajaantuivat luokkaan ja käytäville omiin haastattelutuokioihinsa. Opon on hyvä kierrellä eri haastatteluparien luona, jotta oppilaat voivat tarvittaessa kysyä lisäohjeita tehtävään. Palaute parihaastattelutehtävässä ohjattavalle tuli vertaisohjauksena, jota opo voi syventää päättöluokan ohjauskeskustelussa.

Päättöluokkalaisten uraohjauskeskusteluissa hyödynsimme myös tukimateriaalina Kipinä vahvuus- ja tunnekuvakortteja. Oppilas sai valita ohjauskeskustelun aluksi tunnekuvakortteja, jotka kuvastivat hänen tunnetilaansa tai vahvuuttaan tällä hetkellä. Uraohjauskeskustelussa oppilas pohti miten voisi mahdollisimman hyvin hyödyntää omia vahvuuksiaan urauunnittelussaan. Omista vahvuuksista ja tunnetiloista kertominen kuvien avulla oli myös piristävä ja miellyttävä menetelmä oppilaille, hymyilevä oppilas vakuutti ohjaajan menetelmän onnistumisesta.