https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen
Rentouttava vaikutus, leikkisyys, motivointi
Uteliaisuuden hyödyntäminen, tekemällä oppiminen
Opiskelua helppo jatkaa kun itselle sopii, vaikkapa bussissa
Kielten opiskelu osaksi arjen rutiineja, säännöllisyys
Osallistaminen, yhteistoiminnallisuus, vuorovaikutus
Työelämän taidot, autenttiset viestintätilanteet
Mahdollisuus eriyttää opetusta, opiskelija voi edetä omaan tahtiin
Taskusta löytyvä älypuhelin hyötykäyttöön
Pelillistämistämisen keinoja ovat muun muassa:
Pisteet
Saavutukset
Tasot
Vertailu, usein käyttäjien välillä
Edistymispalkit
Tunnustukset ja kunniamerkit
Tulostaulut
Internet/virtuaali-valuutta
Pelitutkimuksen professori Frans Mäyrä argumentoi Aikalaisen haastattelussa pelillisyyden puolesta. Hänen mukaansa peleihin kohdistettavaa energiaa voisi aivan hyvin käyttää maailmanparantamiseen tai työn ongelmien pohtimiseen. Peleillä pyritään vaikuttamaan ihmisen ajattelu- ja toimintatapoihin. Mäyrän mukaan peleillä voitaisiin kehittää ongelmanratkaisutaitoja tai esimerkiksi vaikuttaa yksilön rooliin osallistuvassa demokratiassa. Pelillisyyttä on opittu käyttämään hyväksi opetuksessa, televisioviihteessä, markkinoinnissa ja jopa poliittisessa kampanjoinnissa. Pelien parissa kasvanut sukupolvi odottaa pääsyä vuorovaikutukseen sisältöjen kanssa pelkän vastaanottamisen sijaan
https://peda.net/p/jari.kolehmainen/opetuspelit
https://www.oppijailo.fi/lapsille-nuorille/
Kahoot
Quizzlet
Lautapelit
Muistipelit
Nopeuspeli
Sykekortit/ Syventävä keskustelu
https://vanhempainliitto.fi/tyokalut/syke-syventava-keskustelu/
SYKE sisältää nuoren arkeen liittyviä kuvakortteja, sanakortteja ja alustan. Sijoittamalla kortteja kolmiosaiselle alustalle nuori jäsentää elämäänsä ja kertoo kokemuksistaan, haasteistaan ja vahvuuksistaan itselleen sopivalla tavalla.
Teoreettisesti SYKE perustuu myönteiseen tunnistamiseen sekä positiivisella tavalla nähdyksi, kuulluksi ja osalliseksi tulemiseen. Kortit tukevat nuoren ilmaisua ja keskustelun dialogisuutta. Ne tuovat kohtaamiseen mukavaa tunnelmaa ja toiminnallisuutta.
SYKE:ttä voi käyttää esimerkiksi opettaja, ohjaaja, psykologi, terapeutti, sosiaalityöntekijä, kuraattori, terveydenhoitaja tai huoltaja. Käyttäjä soveltaa materiaalia keskustelun tarpeen ja oman ammatillisen kehyksensä puitteissa siten, että nuorelle tärkeät aiheet tulevat arvostavasti ja luottamuksella kohdatuiksi.