Draama on luokkamuotoista vuorovaikutteista, toiminnallista ja kokemuksellista opetustoimintaa, jossa keskitytään yhdessä toimimiseen käyttäen teatterin keinoja.
Draaman opetuksen keskiössä ovat teatterille ominaiset kuvitteelliset tilanteet, joissa oppilaat toimivat sekä rooleissa että omana itsenään. Työskentely tapahtuu pääosin ryhmässä ilman ulkopuolista yleisöä. Äidinkielessä draamaopetusta integroidaan kirjallisuuteen, joka tarjoaa työskentelyyn kuvitellut tapahtumat ja roolihenkilöt. Keskeisinä oppimisen kohteina ovat draaman toimintamuodot omien ideoiden ja ajatusten ilmaisuvälineenä, kokonaisilmaisu-, vuorovaikutus-, sosiaaliset sekä tunnetaidot.
Draama on tavoitteellista toimintaa, jota opettaja ohjaa. Oppilaat ja opettaja tekevät draamasopimuksen – lähtevät mukaan leikkiin, jossa he ottavat erilaisia rooleja. Draamatyöskentelyssä kaikki toimivat yhdessä ja yhtä aikaa, vuoroin tekevät ja vuoroin katsovat.
Draaman alkulämmittelyharjoituksia
https://erityisopettaja.fi/draama-innostusta-opiskeluun
Pulli tarkastelee väitöskirjassaan (2010) uutta kuntoutuksellista draamatyyppiä, jossa puhe- ja kehitysvammaiset ihmiset osallistuvat yhdessä lähityöntekijöidensä kanssa yhteisölliseen draamaan. Hän selvitti tutkimuksessaan, millaisia kulttuurisia ja henkisen kasvun voimia sisältyy yhteisölliseen draamaan, joka ottaa huomioon havaitsemisen, ymmärryksen ja viestinnän sekä vuorovaikutuksen mittavatkin haasteet. Tällaista yhteisöllisen kuntoutuksen toimintamalliin perustuvaa draamatoimintaa ei ole aiemmin tutkittu.
Allan Owens ja Keith Barber (2002, 49–98) esittelevät kirjassaan kahdeksan eri draamatarinaa ja niille omat oppimisen kohteet draamataitoina, sosiaalisina taitoina ja erilaisina oppimisalueina. Kootusti he toteavat, että draaman avulla opitaan paitsi draaman ja teatterin erityistaitoja ja tietoja, myös sosiaalisia taitoja, kuten empatiakykyä ja erilaisten kulttuurien kunnioitusta. Esitettyjen tarinoiden 10 luonteesta johtuen oppimisalueina voi olla myös esimerkiksi ihmisoikeuksista ja lasten julmasta kohtelusta oppimista sekä ihmisten ja eläinten ystävyydestä havainnollista oppimista. (Owens & Barber 2002, 49–98.)
Drama Resource
https://dramaresource.com/drama-games/
Drama Games for breaking the ice, physical warm-ups, group dynamics and encouraging creativity. These activities are drawn from a wide range of sources, including traditional games, as well as exercises developed by directors, actors and teachers.
Mahis materiaali pankkin toiminnallisista menetelmistä
https://www.mahis.info/wp-content/uploads/2018/03/HARJOITUSPANKKI.pdf
Ryhmäytyminen
Tutustumis- ja luottamusharjoitukset
Toimiva ryhmä yhteistyö- ja tavoiteharjoitukset
Itsetuntemus ja tunnetaidot
Kommunikaatio
Palautteenanto
Ongelmanratkaisu
Energianpurku
Rentoutus
Kuusi ajattelun hattua /Bonon hatut
https://tevere.fi/de-bonon-kuusi-ajatteluhattua-six-thinking-hats/
Perusidea
Menetelmää käytetään ajattelun ja keskustelun apuvälineenä. Ajatteluhattujen avulla ongelmaa tai aihetta lähestytään eri näkökulmista noudattamalla eri hattujen mukaisia ajattelumalleja ja rooleja. Roolissa ollessaan osallistuja sanoo mielipiteensä eri asioihin helpommin kuin omana itsenään. Suomalaisittain menetelmä tunnetaan myös nimellä ”mietintämyssyt”.
Tavoite
Ajatteluhattujen avulla osallistujat pystyvät helpommin ideoimaan ja kehittämään uusia näkökulmia käsiteltävään asiaan. Menetelmä auttaa osallistujia keskittymään yhteen asiaan kerrallaan yhdestä näkökulmasta katsottuna.
Eteneminen
Menetelmää käytetään useimmiten ryhmätöissä, mutta sitä voi käyttää myös yksistään. Erilaisia ajattelutapoja kuvataan erivärisillä hatuilla. Hattujen värit ja niiden mukaiset ajattelumallit ovat yleisesti seuraavat:
• Valkoinen – hatun haltija keskittyy faktoihin ja on objektiivinen
• Punainen – hatun haltija korostaa tunteitaan ja on intuitiivinen
• Musta – hatun haltija pohtii riskejä ja on loogisessa mielessä negatiivinen
• Keltainen – hatun haltija miettii etuja ja on positiivinen sekä optimistinen
• Vihreä – hatun haltija ehdottaa uusia ideoita ja on luova
• Sininen – hatun haltija tarkkailee ja reflektoi keskusteluprosessia ja on usein ryhmän johtaja ja keskustelun kirjaaja.
Hattuja voidaan käyttää rinnakkaisesti, eli kaikki osallistujat käyttävät aina samaa ajattelutapaa yhtä aikaisesti, tai sitten jokaisella osallistujalla on käytössään oma hattu ja sen mukainen ajattelutapa. Hattuja voidaan symboloida esimerkiksi värillisillä paperilla tai esineillä. Tärkeää on vain, että kaikki osallistujat tietävät minkä värinen hattu kenelläkin on käytössä.
Muunnelmia
Väittelyn ja arvojanojen avulla voidaan tarkastella vastakkaisia tapoja ajatella asioista. Myös erilaisilla persoonallisuus- ja oppimistyylitesteillä voidaan tehdä näkyväksi erilaisia tapoja toimia ryhmässä.
Kirjallisuutta
Wikipedia. Kuusi ajatteluhattua, http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusi_ajatteluhattua
Hiltunen, L. Edward De Bonon: ”Six Thinking Hats”, eli ”hattutekniikka”, http://users.jyu.fi/~lrl/kurssit/virtopp2002/hats.html