Laaja-alaiseen oppimiseen liittyvät oppimispolut

Oppilaskuntatyön tavoite

Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta, jonka jäsen jokainen koulun oppilas on. Oppilaskuntatyön tavoitteena on oppilaiden osallistuminen opetuksen, oppimisympäristön ja koulun toimintakulttuurin suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Oppilaat osallistuvat oppilaskuntatyöhön oman kehitysvaiheensa mukaisesti. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä ja saavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä.

Oppilaskuntatyön tehtävä

Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Oppilaskunnat osallistuvat monipuolisesi koulun toiminnan suunnitteluun, esim. opetussuunnitelman päivittämiseen, monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja koulun järjestyssääntöjen laadintaan.

Oppilaskunnan toiminta ja rakenne

Jokainen oppilas on automaattisesti koulunsa oppilaskunnan jäsen. Luokkakokous kuuluu oppilaskunnan toimintaan ja se järjestetään sekä yläkoulussa että alakoulussa. Luokkakokous ehdottaa ja valmistelee asioita oppilaskunnan hallituksen käsiteltäväksi. Lisäksi se käsittelee ja toteuttaa oppilaskunnan hallitukselta saatuja tehtäviä tai muita esiin tulevia asioita. Rehtorin on mahdollistettava luokkakokoukselle tarkoituksenmukainen aika.

Oppilaskunnan hallituksen edustajat valitaan demokraattisilla vaaleilla. Oppilaskunnan hallituskausi on tammi-joulukuu kaikissa raisiolaisissa kouluissa. Oppilaskunnan hallituksessa on oltava kattava edustus oppilaista kaikilta koulun luokka-asteilta. Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on johtaa ja koordinoida oppilaskunnan toimintaa, käsitellä oppilaiden, vanhempien tai muiden yhteistyötahojen esille tuomia asioita sekä ideoida myös itse käsiteltäviä asioita, ehdotuksia ja esityksiä oppilaskunnalle, opettajakunnalle, rehtorille ja muille yhteistyötahoille.

Alakouluissa rehtori järjestää lukujärjestykseen aikaa oppilaskunnan hallituksen kokoukselle. Alakoulujen puolella oppilaskunnan hallituksen kokousaika on palkitettu työjärjestyksessä oleva tunti, jolloin ohjaavan opettajan luokkaa valvoo joku muu. Yläkoulussa hallituksen kokoukset pidetään joustavasti vaarantamatta yhden oppiaineen kuormittavuutta oppilaskunnan hallituksen jäsenenä toimivan oppilaan kohdalla. Oletuksena on, että kokousaika on yksi oppitunti.

Kussakin koulussa oppilaskuntatyötä ohjaa tehtävään nimetty oppilaskuntaa ohjaava opettaja/opettajat. Hänen/heidän tehtävänsä on kehittää ja valvoa oppilaskuntatoimintaa, tehdä yhteistyötä hallitusten jäsenten kanssa toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa sekä rakentaa yhteistyötä oppilaskunnan ja opettajien välillä.

Toimintasuunnitelma ja toiminnan arviointi

Oppilaskunnan hallitus laatii toimintavuottaan varten toimintasuunnitelman yhdessä oppilaskuntaa ohjaavan opettajan kanssa. Toimintavuoden lopuksi hallitus arvioi toimintasuunnitelman toteutumista ja oman toimintansa onnistumista. Oppilaskuntaa ohjaava opettaja huolehtii siitä, että arvioinnin tulos ja mahdolliset kehittämisehdotukset välitetään uudelle hallitukselle. Oppilaskunnan hallitus ja oppiskuntaa ohjaava opettaja/opettajat pitävät huolen siitä, että jokaisella koulun oppilaalla oppilaskunnan jäsenenä on myös mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin.

Raision koulujen oppilaskuntien välinen yhteistyö

Oppilaskunnan hallituksia ohjaavat opettajat sekä ylä- että alakouluista kokoontuvat kerran lukukaudessa. Syyslukukaudella ensisijainen sisältö on oppilaskunnan hallitusten yhteisen kokouksen suunnittelu, ja kevätlukukaudella sisältönä on Lasten ja nuorten parlamentin kokous. Syyslukukaudella pidetään oppilaskunnan hallitusten kokous (vuorotellen eri kouluissa – vuorossa oleva koulu todetaan edellisenä keväänä opetussuunnitelman päivittämisen yhteydessä), ja keväällä pidetään Lasten ja nuorten parlamentin kokous kaupungintalolla. Molemmissa kokouksissa on edustus jokaisen koulun oppilaskunnan hallituksesta.