Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.

Koulutyön järjestämisen lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Raision eri koulujen välinen yhteistyö sekä koulun yhteistyö huoltajien ja muiden tahojen kanssa tukee tässä onnistumisessa. Oppilailla on oma vastuu kouluyhteisön jäseninä. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen sekä sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä.

Hyvä opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutussuhde edistää kouluun kiinnittymistä. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, opiskeluhuollon ja oppimisen tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ja poissaolojen suunnitelmallinen ennaltaehkäisy. Koulun tehtävänä on puuttua suunnitelmallisesti poissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään. 

Läsnäoloa tukeva koulun toimintakulttuuri edistää oppimista, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Poissaolojen ehkäiseminen on keskeisessä asemassa suunniteltaessa poissaoloihin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja. Poissaolojen ehkäisemisessä kouluun kiinnittymistä ja läsnäoloa tuetaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaankin tasolla. Erityistä huomiota läsnäolon tukemiseen tulee kiinnittää opintojen nivelvaiheissa.

Koulun koko henkilökunta huolehtii oppilaan kuulluksi tulemisesta. Oppilaan osallisuutta kouluyhteisössä tuetaan esimerkiksi välkkäri- ja oppilaskuntatoiminnalla, koulun yhteisillä tapahtumilla, kummitoiminnalla ja luokkien välisellä yhteistyöllä. Raision kouluissa oppilaskunnan hallitukset kokoontuvat säännöllisesti. Raision lasten ja nuorten parlamentti kokoontuu kerran vuodessa. Paikalle kutsutaan oppilaskuntien hallitusten lisäksi Raision kaupungin päättäjiä ja eri palvelualojen edustajia vastaamaan oppilaiden tekemiin ehdotuksiin ja kysymyksiin. Oppilaita osallistavaa toimintaa kehitetään, ja kokousten päätösten toteutumista seurataan. 

Kiusaamista ehkäistään ja siihen puututaan kunkin koulun oman kiusaamista ehkäisevän toimintamallin mukaisesti. Toimintamallia päivitetään säännöllisesti. Lisäksi koulupäivästä tehdään turvallinen koulun järjestyssääntöjen, tapakasvatuksen, oppilaan ohjauksen ja kasvatuskeskustelun avulla.

Koulu tekee yhteistyötä monipuolisesti eri tahojen kanssa oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Yhteistyötä eri järjestöjen, yritysten ja lähiympäristön toimijoiden kanssa pyritään kehittämään ja lisäämään. 

Koulu pyrkii tukemaan oppilaiden hyvinvointia kerhotoimintaa jatkuvasti kehittämällä ja tukemalla. Eri toimijoiden kanssa pyritään myös tekemään yhteistyötä lasten harrastusten tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. 

Monipuolisilla työtavoilla sekä arviointimenetelmillä pyritään edistämään oppilaiden oppimista ja koulumotivaatiota. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden varhainen havaitseminen sekä riittävä ja oikeaaikainen tuki ehkäisee poissaoloja. Oppimisen sujuminen, onnistumiset ja kannustava palaute tukevat kouluun kiinnittymistä. Myös nopeammin etenevien oppilaiden tukeminen tulee ottaa huomioon opetuksessa. Luokka-asteet rikkovaa opetusta pyritään kehittämään Raisiossa.

Raision opetustoimi ja koulut tekevät yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden ja laadun varmistamiseksi. Yhteistyöllä lisätään toiminnan avoimuutta sekä tuetaan oppilaiden oppimista ja kasvua. 

Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä pyritään lisäämään oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. Yhteisöllisen työn suunnittelussa on tärkeää varmistaa oppilaiden ja huoltajien osallisuus. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä mm. pitämällä yhteyttä koteihin säännöllisesti, järjestämällä kouluissa päiviä, joihin vanhemmat voivat osallistua ja vanhempainyhdistystoiminnan kautta. Koko perheen koulupäivillä tai luokan vanhempia osallistavissa tapahtumissa pyritään tukemaan vanhempien verkostoitumista ja vahvistamaan yhteisöllisyyden tunnetta. 

Alakouluissa pidetään vuosittain oppimiskeskustelut jokaisella luokka-asteella, ja tarvittaessa opettaja järjestää vanhempainillan. Yläkoulussa luokanohjaaja hoitaa ensisijaisesti yhteydenpitoa oman luokkansa oppilaiden huoltajien kanssa ja osallistuu koulun vuosisuunnitelman mukaisesti määrättyihin vanhempainiltoihin. Seitsemännellä luokalla luokanohjaaja pitää nivelvaiheyhteistyötä tukevan starttikeskustelun. Hän seuraa oman luokkansa oppilaiden opintomenestystä, koulunkäynnin säännöllisyyttä ja puuttuu välittömästi luvattomiin poissaoloihin sekä tekee yhteistyötä tarvittaessa esim. erityisopettajan, kuraattorin, terveydenhoitajan ja sosiaalitoimen kanssa. 

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten luomisesta kuuluu opetuksen järjestäjälle. Lähtökohtana yhteistyölle on tasavertaisuus, keskinäinen kunnioitus ja luottamuksen rakentaminen. Mikäli huoltaja ei suostu tekemään koulun kanssa yhteistyötä koulun pyrkimyksistä huolimatta, saattaa lapsen hyvinvointi, turvallisuus ja oikeus tukeen olla vaarassa. Tällöin oppilaan hyvinvoinnista huolestuneen henkilön/tahon tulee hakea tukea yhteistyöhön muilta toimijoilta, kuten lastensuojelusta. Opetuksen järjestämisen kannalta keskeisten asioiden tiedotuksesta vastaa koulun rehtori ja luokanopettaja / luokanohjaaja yhdessä. 

Esikoulun, koulun ja kodin yhteistyö alkaa alkukeväällä järjestettävällä yhteisellä vanhempainillalla koulutulokkaiden vanhemmille. Tätä seuraa kouluun ilmoittautuminen. Ennen lasten kouluun tutustumista esikoulu antaa tiedot koulutulokkaista luokanopettajalle. Kunnan ja koulun yhteneväiset vuosikellot auttavat kaikkien työtä ja osallisuutta.

Opetuksen järjestäjä seuraa poissaoloja suunnitelmallisesti hyödyntäen koulutason tietoja. Opetuksen järjestäjä päättää poissaoloihin puuttumisen toimintamallissaan kenen tehtävänä ja miten on seurata koulun tasolla oppilaiden poissaoloja suunnitelmallisesti koulu-, luokka- ja yksilötasolla. 

Poissaoloihin reagoidaan varhain poissaolon syystä riippumatta. Poissaolosta ilmoitetaan huoltajalle tai muulle oppilaan lailliselle edustajalle mahdollisimman pian. Poissaolojen lisääntyessä tai pitkittyessä tulee olla viipymättä yhteydessä opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisiin. Poissaolojen kohdennetusta seurannasta sovitaan yksilöllisesti.

Poissaolojen taustasyyt ovat moninaiset. Syiden selvittäminen ja vastuut sovitaan tiiviissä yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten kanssa. Monialainen työskentely käynnistetään mahdollisimman varhain. Opetuksen järjestäjä ja koulu tunnistaa kouluun ja kouluyhteisöön liittyviä tekijöitä poissaolotilanteissa ja puuttuu niihin Raision poissaoloihin puuttumisen toimintamallin mukaisesti. Toimintamalli on kuvattu Raision lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama jatkuva ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Koululla on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja perusopetuslain mukaisia kurinpitokeinoja. 

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja oppilaan koulussa käyttäytymisen ja hänen hyvinvointinsa parantamiseksi. 

Kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja, ja näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käyttö perustuu asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä 36 h § :ssä tarkoitettuna oppilashuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma palaamisen tukemiseksi.

Kasvatuskeskustelujen ja muiden kurinpidollisten keinojen toteuttamiseen liittyvät käytänteitä ja niiden vaikuttavuutta seurataan kouluissa ja niitä päivitetään tarvittaessa opettajien, oppilaiden ja opiskeluhuollon edustajien yhteistyönä.

Etäyhteydet

Raisiossa lähiopetus on ensisijainen opetusmuoto. Jokaisella Raision koululla tulee kuitenkin olla valmius hyödyntää etäyhteyttä opetuksessa. Etäyhteyksiä voidaan hyödyntää Raisiossa esimerkiksi vähemmistöuskontojen, kotikielen tai ylöspäin erityttävässä opetuksessa. Etäyhteyksiä voidaan hyödyntää myös oppilaan pitkäaikaisen sairauden estäessä häntä tulemaan kouluun. 

Etäyhteysopetusta vastaanottavan koulun tulee huolehtia työrauhasta etäyhteysoppitunneilla. Jokaiseen etäopetusryhmään pyritään järjestämään vastuuopettaja. Etäyhteyden käytöstä ja soveltuvuudesta yksilöllisissä tilanteissa keskustellaan tapauskohtaisesti. Oppilashuoltoryhmä harkitsee yhteistyössä kodin kanssa tapauskohtaisen etäyhteyksien hyödyntämisen mahdollisuuden. 

Vuosiluokkaan sitomaton opetus 

Oppilaalle on mahdollista järjestää vuosiluokkiin sitomatonta opetusta, kun koulun tarjoamat muut erityisopetusjärjestelyt ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Päätöksen erityisestä tuesta ja vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun aloittamisesta tekee johtosäännön mukaan määrätty viranhaltija.

Oppilaan HOJKS:issa määritellään etenemisen kannalta välttämättömät ja keskeiset oppisisällöt. Tällöin hyväksytysti suoritetut opinnot eivät raukea, ja yhdeksännellä vuosiluokalla oppilas luetaan ao. vuosiluokan oppilaaksi, kunnes oppilas saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta. Oppilaan arviointia ajatellen vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän merkittävin jousto on se, että oppilas ei jää luokalleen puuttuvien suoritusten vuoksi. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa olevan oppilaan opetuksessa yhdistyvät oppimista ja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen tavoite moniammatillisessa yhteistyössä Raision kaupungin koulu-, sosiaali- ja terveystoimen kesken.

Yhdysluokkaopetus

Raisiossa yhdysluokkaopetuksen järjestelyt päätetään koulukohtaisesti tarpeen ja tilanteen mukaan. Yhdysluokkaopetuksen järjestämisen periaatteet kirjataan koulukohtaiseen vuosisuunnitelmaan. Ohjaavana periaatteena on kuitenkin oppisisältöjen kohdentaminen vuosiluokkien mukaisesti. Yhdysluokkaopetusta ei toteuteta niin sanottuna vuorovuosiopiskeluna siten, että koko yhdysluokka opiskelee samat oppisisällöt samana vuonna, sillä tällainen opiskelurytmi vaikeuttaa oppilaan tilannetta esimerkiksi koulun vaihtamisen yhteydessä.

Opetus erityisissä tilanteissa

Erityisissä tilanteissa oppilaalla on mahdollisuus saada opetusta yksilöllisin ratkaisuin. Oppilaan tarvitseman tuen tarvetta ja opetuksen järjestämisen ratkaisuja voidaan pohtia esimerkiksi oppilaan sairastuessa vakavasti tai oppilaan ollessa muuten vaikeassa elämäntilanteessa.

Painotettu opetus

Raision peruskouluissa opetuksessa voidaan painottaa joitakin oppiaineita, esim. musiikkia, liikuntaa ja englantia (= CLIL-opetus). Luvan painotettuun opetukseen antaa sivistyslautakunta. Opetuksessa noudatetaan muilta osin Raision perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Opetus järjestetään koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvatulla tavalla.

Joustava opetus 

Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluja käyttäen. Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7. – 9. luokan oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta, sekä oppilaille, joita uhkaa syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. 

Jopo-opetuksen tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen koulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä.

Oppilas valitaan Jopo-luokalle (max. 10 oppilasta) oppilaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella. Oppilasvalinta perustuu oppilaan koulumenestykseen, poissaoloihin ja opiskelumotivaatioon. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös, joka valmistellaan oppilashuoltotyössä.

Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä, moniammatillinen yhteistyö, tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut sekä toiminnan seuranta. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea.

Opetus järjestetään koulussa pääosin lähiopetuksena pienluokassa, valinnaisaineiden osalta soveltuvin osin integroituna yleisopetuksen ryhmiin, työpaikoilla (työssäoppiminen 1 pv/vko) sekä muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Oppilasta varten asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat perusopetuksen tavoitteita. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä.

Koulussa selvitetään oppilaille ennen työssäoppimisjakson alkamista turvallisuus- ja vastuukysymyksiä. Työpaikoilla oppilaille on nimettävä vastuuhenkilö, joka opastaa ja neuvoo työhön tutustumisessa ja työturvallisuudessa. Oppilaat dokumentoivat työssäkäynnin aikana työtehtäviään ja käyvät opettajan kanssa palautekeskusteluja. Opettaja käy työpaikalla vähintään kerran lukukaudessa seuraamassa oppilaan työskentelyä ja keskustelemassa työnantajan kanssa työssäoppimisen sujumisesta.

Raision kaupunki pyrkii tarjoamaan oppilaille kerhotoimintaa. Tavoitteena oppilaan taitojen kokonaispersoonallinen kehittyminen haluttuun suuntaan sekä kouluviihtyvyyden lisääminen. Jokainen kerhoa pitävä koulu ja opettaja määrittelevät tavoitteet ja yhteistyön muiden tahojen kanssa sekä oppilaiden osallistumisen suunnitteluun kerhosuunnitelmassa. Raision kaupunki tarjoaa myös maksullista iltapäivätoimintaa ensimmäisen luokan oppilaille.

Koulut toimivat kiinteässä yhteistyössä Raision kaupunginkirjaston kanssa (ks. liitteet Elämyspolku, Kirjaston kouluyhteistyön suunnitelma). Kaikki Raision peruskoulun oppilaat osallistuvat kirjastonkäytön opetukseen. 

Raision kaupunki järjestää 1. - 2. -luokkalaisille erikseen ohjattua uimaopetusta. Tavoitteena on, että jokainen lapsi saavuttaa perusuimataidon. 

Raision koulut tekevät yhteistyötä Raision seurakunnan kanssa (mm. joulu- ja kevätkirkko sekä adventti- ja pääsiäishartaudet). Eri uskontokuntiin kuuluville ja kirkkoon kokonaan kuulumattomille järjestetään tällöin muuta toimintaa.

Raision kaupungin nuorisotoimi on luonteva Raision koulujen yhteistyötaho. Nuorisotoimi järjestää vuosittain Raision lasten ja nuorten parlamenttikokouksen. Nuorisotoimi osallistuu myös Vaisaaren 7.-luokkalaisten ryhmäytymispäivän järjestelyihin.