Raision perusopetuksessa on yhtenäinen arviointikulttuuri, jossa keskeistä on arvioinnin eettisyys ja oikeudenmukaisuus. Arvioinnin pedagoginen tehtävä on kannustaa oppilasta opiskelemaan ja tukea hänen oppimistaan. Oppilaan saama palaute antaa oppilaalle realistisen kuvan hänen osaamisestaan ja työskentelystään. Palautteen tukee oppilaan minäkäsityksen muodostumista, osoittaa oppilaan vahvuuksia ja kehittämisen kohteita sekä on motivoivaa.

Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Oppimisen arviointi liittyy oppimisprosessin ohjaamiseen ja siitä annettavaan palautteeseen. Osaamisen arviointi kohdistuu oppilaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen tasoon. Työskentelytaitojen arviointi on osa oppiaineen arviointia, eikä siitä anneta erillistä arvosanaa. Käyttäytymisen arviointi perustuu Raisiossa sovittuihin käyttäytymisen tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.

Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä itsearvioinnin taitojen kehittäminen toteutuvat formatiivisen arvioinnin avulla. Summatiivisesti arvioidaan sitä, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet. 

Formatiivinen arviointi

Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opintojen edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Se edellyttää opettajalta oppimisprosessin havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Formatiivinen arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta oppimisprosessissa, ja sen avulla oppilas saa tietoa omasta oppimisestaan ja osaamisestaan. Formatiivinen arviointi on osa opetusta, eikä se edellytä dokumentointia.

Itsearviointi ja vertaispalaute ovat osa formatiivista arviointia. Niitä harjoitellaan osana kaikkien aineiden opiskelua. Raision perusopetuksessa erityistä huomiota kiinnitetään itsearvioinnin ja vertaispalautteen käyttämiseen ja kehittämiseen. Itsearviointi ja vertaispalaute eivät vaikuta oppiaineesta saatavaan sanalliseen arvioon tai arvosanaan.

Itsearviointi tarkoittaa sitä, että oppilas tai ryhmä tarkastelee ja pohdiskelee kriittisesti omaa toimintaansa ja käyttää arvioinnista saatavaa tietoa oppimiseen ja toimintansa kehittämiseen. Itsearviointi voi kohdistua esim. aikaisemmin opittuun ja saavutettuihin taitoihin, oppilaan tai ryhmän työskentelyyn, oppimisprosessiin (teinkö voitavani ja mitä voisin tehdä paremmin), opettajan ja/tai oppilaan asettamien tavoitteiden saavuttamiseen sekä käyttäytymiseen ja vuorovaikutustaitoihin. Tavoitteena on, että itsearviointi on osa päivittäisiä käytäntöjä, ja itsearvioinnin periaatteita harjoitellaan peruskoulun alusta alkaen.

Vertaispalaute tarkoittaa oppilaiden keskinäistä arviointia, jossa oppilaat arvioivat ja antavat palautetta toistensa opiskeluprosessista, yksittäisestä tehtävästä tai esimerkiksi työskentelyn aktiivisuudesta. Vertaispalaute kehittää oppilaan opiskelu- ja itsearviointitaitoja sekä osaltaan edistää oppimisprosessia ja oppimista. Oppilaat oppivat antamaan palautetta, mutta myös ottamaan sitä vastaan. Vertaispalautteen tulee edistää yhteistoiminnallisuutta ja ryhmäytymistä. Opettajan tulee ohjata oppilaita toimimaan sovittujen arviointisääntöjen mukaisesti. Opettaja on vastuussa siitä, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan vaan etukäteen sovittuihin asioihin.

Summatiivinen arviointi

Summatiivisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet. Sen kautta pyritään selvittämään oppilaan tietojen ja taitojen taso sekä varmistamaan samalla, että oppilas on savuttanut riittävät tiedot ja taidot voidakseen edetä opinnoissaan. Opettajan tulee dokumentoida arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan summatiiviseen arviointiin. 

Summatiivinen arviointi tehdään Raisiossa jokaisen lukuvuoden päätteeksi sekä perusopetuksen päättyessä. Kunkin lukuvuoden päättyessä oppilas saa lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on siis summatiivinen kokonaisarviointi oppilaan koko lukuvuoden suoriutumisesta. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi (peruskoulun päättötodistusta lukuun ottamatta). 

Väliarviointi on vuosiluokilla 6 - 9 numeroarviointia. Se voi olla tarvittaessa myös sanallista ja voidaan myös erityisen painavista syistä jättää kokonaan antamatta.

Vuosiluokilla 1 - 5 väliarviointi suoritetaan oppimiskeskusteluna. Vuosiluokalla 6 väliarvioinnin numeroarviointia täydennetään lisäksi oppimiskeskustelulla. 

Summatiivisen arvioinnin tekee aina oppilasta opettanut opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä.

Oppilaan oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti erilaisia arviointitapoja käyttäen. Opetus ja arviointikäytännöt suunnitellaan siten, että oppilaalla on riittävästi erilaisia mahdollisuuksia ja tapoja osoittaa osaamistaan. Vain yhden arviointimenetelmän avulla ei voida arvioida kaikkia oppiaineille asetettuja tavoitteita. 

Arviointikäytänteet suunnitellaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaan. Tukea tarvitsevan oppilaan arvioinnissa ja arviointitapojen valinnassa otetaan huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon taso suomen kielessä ja arvioinnin kohteena olevan oppiaineen tiedonalan kielessä.

Oppilaille on selvitettävä lukuvuoden alussa oppiaineiden tavoitteet ja arvioinnin periaatteet ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla. Huoltajille tiedotetaan lukuvuoden alussa opintojen aikaisen arvioinnin periaatteista ja merkityksestä esimerkiksi vanhempainillassa. Huoltajilla on oikeus saada säännöllisesti ja riittävästi tietoa lukuvuoden aikana opettajan, oppilaan itsensä tai ryhmän suorittamasta arvioinnista. 

Tiedottamisen tavat ja käytänteet täsmennetään koulun vuosisuunnitelmassa. Mahdollisuuksien mukaan myös huoltajat voivat arvioida oppilaan työskentelyä ja edistymistä. Opintojen aikainen arviointi antaa pohjaa kodin ja koulun yhteistyölle ja esim. oppilaan opiskelulle asetettaville tavoitteille.

Arviointi perustuu kaikilla vuosiluokilla oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun ja opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikäytänteet suunnitellaan johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi ja varmistetaan arviointiperiaatteiden yhtenäisyys koulussa ja koko Raision perusopetuksessa. Arviointi ei kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, vaan opettaja toteuttaa arvioinnin näyttöihin perustuen.

Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen ja osaamiseen. Oppimisen arviointi liittyy oppimisprosessin ohjaamiseen ja siitä annettavaan palautteeseen (formatiivinen arviointi), ja osaamisen arviointi (summatiivinen arviointi) puolestaan kohdistuu oppilaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen tasoon suhteessa opetussuunnitelmassa eri oppiaineille vuosiluokittain määriteltyihin tavoitteisiin.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttamista ei arvioida erikseen. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteerien mukaisesti, tulevat myös laaja-alaisen osaamisen tavoitealueet arvioiduksi.

Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä käyttäen.

Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa HOJK:ssa (henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa) määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä käytetä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä.

* Yhden vuosiviikkotunnin valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti merkinnällä “hyväksytty”. Oppilaanohjauksesta ei anneta arvosanaa kuten muista oppiaineista.

Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä käytetä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä.

Työskentelytaitojen arviointi on osa oppiaineen arviointia, eikä siitä anneta erillistä arvosanaa. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteerien mukaisesti, tulee myös työskentely arvioiduksi.

Työskentelytaitojen arvioinnissa huomioidaan oppilaan itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taidot, taito suunnitella ja arvioida omaa työskentelyään, taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa. Tehostetun ja erityisen tuen oppilailla erityistarpeet kirjataan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin ja huomioidaan tarvittaessa työskentelytaitojen arvioinnissa.

Opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden mukaan käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä, ja oppilaille opetetaan koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat kasvatustavoitteisiin, koulun toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. 

Käyttäytymisen arviointi perustuu Raisiossa yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin ja kriteereihin. Käyttäytymisen arvioinnin kriteerejä voidaan myös täsmentää koulujen lukuvuosisuunnitelmissa ja muissa yhteisissä linjauksissa. Raisiossa käyttäytymisen arviointi vuosiluokilla 1 – 3 on sanallista, ja vuosiluokilla 4 – 9 käyttäytyminen arvioidaan numeerisesti yhdellä arvosanalla. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä. 

Oppilaan käyttäytymisen arviointiin osallistuvat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arvioinnissa otetaan huomioon soveltuvin osin oppilaan ikätaso ja muut yksilölliset piirteet. Käyttäytymisen arviointi ei vaikuta oppiaineen arviointiin. 

Käyttäytymisen arvioinnissa on erityisen tärkeä huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Tehostetun ja erityisen tuen oppilailla erityistarpeet kirjataan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin ja huomioidaan tarvittaessa käyttäytymisen arvioinnissa. 

Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet Raisiossa:

1. Oppilas noudattaa koulun järjestyssääntöjä ja muita yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. 

2. Oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön.

3. Oppilas arvostaa omaa ja muiden työtä, tukee työrauhaa ja tekee koulutyönsä parhaan kykynsä mukaan.

4. Oppilas käyttäytyy asiallisesti kaikkia kouluyhteisön jäseniä kohtaan ja noudattaa yleisiä hyviä käytöstapoja.

5. Oppilas osaa tehdä yhteistyötä sekä vertaisryhmän että koulun aikuisten kanssa.

6. Oppilas kunnioittaa toisten fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta.

7. Oppilas on luotettava ja rehellinen.

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Jokaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilannetta tarkastellaan lukuvuoden aikana säännöllisesti ja jatkuvasti. Tarvittaessa oppilaan tuen tarve kartoitetaan ja toimenpiteistä sovitaan yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion. 

Jos kuitenkin oppilaan hylätty arvosana vaikuttaa mahdolliselta, siitä on tiedotettava oppilaalle ja hänen huoltajilleen riittävän ajoissa ennen lukuvuoden päättöarviointia, jotta oppilaalla on ennen lukuvuoden loppumista mahdollisuus osoittaa hyväksyttävään arvosanaan vaadittavia tietoja ja taitoja. Oppilaan opetuksesta vastaava opettaja on velvollinen hoitamaan oppilaan ja huoltajan informoinnin oman opetuksensa osalta.

Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, varataan hänelle mahdollisuus erillisessä kokeessa osoittaa, että hän on saavuttanut hyväksyttyyn arvosanaan vaadittavat tiedot ja taidot. Koe pidetään kuluvan lukuvuoden kesäkuun puoliväliin mennessä tai heti hylätysti suoritetun vuosiluokan oppimäärän jälkeen. 

Erillistä koetta järjestettäessä tulee ottaa oppilaan lähtökohdat huomioon niin, että koe sisältää tarpeen mukaan erilaisia näyttömahdollisuuksia. Kokeessa tulee olla monipuolisesti sellaisia osioita ja/tai suoritustapoja (suullisia, kirjallisia ja muita suorituksia), jotka parhaiten tukevat oppilaan kykyä osoittaa osaamistaan. Erillisen kokeen järjestämisestä vastaa hylätyn arvosanan antava opettaja.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Oppilaan on mahdollista edetä opinnoissaan myös oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti (VSOP). Tätä eriyttämisen tapaa voidaan käyttää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Tavoitteena on tukea kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelua ja koulunkäyntiä toteuttaen moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Oppilas on muiden oppilaiden tavoin oikeutettu kaikkeen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen.

Oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevalle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai HOJKS, jossa määritellään oppilaan opinto-ohjelmaan sisältyvät opintokokonaisuudet sekä määritellään niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet. Opintojen etenemistä tulee seurata säännöllisesti.

Oppilaan arviointia ajatellen vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän merkittävin jousto on se, ettei oppilas jää luokalleen puuttuvien suoritusten vuoksi. Oppilaan lukuvuositodistukseen kirjataan kyseisenä lukuvuotena hyväksytysti suoritetut opinnot, jonka jälkeen oppilas siirtyy opinnoissaan eteenpäin.

Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää hallintopäätöstä, jonka tekee oppilaan tuen tason mukaan joko sivistysjohtaja (erityinen tuki) tai rehtori (yleinen- ja tehostettu tuki). 

Perusopetuksessa kaikki oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvat yhteiset oppiaineet arvioidaan lukuvuositodistuksessa erillisinä. Arvioitavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka, ympäristöoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Lukuvuositodistukseen merkitään sanallinen arvio tai arvosana siitä, miten oppilas on saavuttanut opinto-ohjelmaansa kuuluneiden oppiaineiden tavoitteet lukuvuoden aikana.

Taide- ja taitoaineiden (musiikki, käsityö, kuvataide, liikunta, kotitalous) valinnaisina tunteina tarjotuista ja suoritetuista opinnoista ei anneta todistuksiin erillistä sanallista arviota tai arvosanaa. Ne ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, jolloin oppilas saa yhden sanallisen arvion tai arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta kaikilla niillä vuosiluokilla, joilla hän niitä opiskelee.

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti hyväksytty-merkinnällä. Valinnaisten aineiden opetussuunnitelmat ja arvioinnin tarkemmat periaatteet määritellään Raisiossa koulujen vuosisuunnitelmissa.

Raisiossa valinnaiset aineet arvioidaan vuosiluokilla 1–3 sanallisesti. Vuosiluokilla 4–9 vähintään 2 vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisista aineista annetaan numeroarvosana.

Monialaisista oppimiskokonaisuuksista ei anneta erillisiä sanallisia arvioita tai arvosanoja. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien opiskelun yhteydessä annetut näytöt otetaan huomioon kunkin oppiaineen arvosanaa muodostettaessa. Oppiainekohtainen arviointi tulee suunnitella ja olla oppilaiden tiedossa jo oppimiskokonaisuuden alkaessa. 

Perusopetuksen päättöarvosanojen tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoisia, ja tästä syystä päättöarviointia varten on laadittu valtakunnalliset perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Päättöarvioinnissa annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan osaamisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvioinnin lähestyessä oppiaineen opettaja huolehtii siitä, että oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia tavoitteista, arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä. 

Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, joka on saavuttanut perusopetuksen koko oppimäärän tavoitteet jokaisessa oppiaineessa vähintään arvosanan 5 edellyttämän osaamisen mukaisesti.

Päättöarviointi ajoittuu oppiaineesta riippuen vuosiluokille 7, 8 tai 9, kun oppiaineen opinnot peruskoulussa loppuvat. Mikäli esim. oppilaan kotitalouden tai kuvataiteen opiskelu loppuu 7. luokalla, hän saa näistä oppiaineista päättötodistukseen tulevan arvosanan 7. luokan lopulla.

Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi

Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, hänen suoriutumistaan arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin käyttäen päättöarvioinnin kriteereitä. 

Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suoriutumista näissä oppiaineissa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) suhteessa hänelle määriteltyihin, yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin ja sisältöihin, ei päättöarvioinnin kriteereihin. 

Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskeltujen oppiaineiden arvioinnissa voidaan antaa numeroarvosanan sijaan sanallinen arvio myös päättöarvioinnissa. Oppimäärän yksilöllistäminen tehdään vasta silloin, kun oppilas ei annetusta tuesta huolimatta näytä saavuttavan arvosanan 5 edellyttämää osaamisen tasoa.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan päättöarviointi perustuu perusopetuksen oppiaineiden yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin sen mukaan, mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas opiskelee opintokokonaisuuksia, annetaan arviointi todistuksessa kuitenkin oppiaineittain.

Jos oppilaan opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) asetettuihin tavoitteisiin, ja jokaisesta toiminta- alueesta annetaan sanallinen arvio.

Arvioitavat yhteiset oppiaineet

Perusopetuksen päättöarvioinnissa numeroin arvioitavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.

Jos oppilas on opiskellut äidinkielessä ja kirjallisuudessa kahta tähän oppiaineeseen määriteltyä eri kielen oppimäärää, arvioidaan molemmat oppilaan suorittamat äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärät. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen katsomusaineeseen.

Mikäli oppilas on perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä vapautettu kokonaan jonkin perusopetuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen opiskelusta, ei tätä oppiainetta arvioida.

Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa

Kaikille oppilaille yhteisiä taide- ja taitoaineita ovat musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous. Näiden oppiaineiden valinnaisina tunteina tarjotuista ja suoritetuista opinnoista ei anneta päättötodistukseen erillistä arvosanaa, vaan oppilas saa päättötodistukseen yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta. Päättöarvosanaa muodostettaessa käytetään näihin oppiaineisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteereitä. 

Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun kunkin taide- ja taitoaineen koko oppimäärä (joka sisältää myös mahdolliset valinnaiset taide- ja taitoaineiden tunnit) on opiskeltu. Kunkin taide- ja taitoaineen osalta päättötodistukseen merkitään oppilaan opiskeleman oppimäärän laajuus.

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti hyväksytty- merkinnällä. 

Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen ei korota kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa. 

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Painotetussa opetuksessa (Raisiossa musiikki, liikunta, englanti) oppilaiden suoriutuminen painotetussa aineessa arvioidaan käyttämällä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteerejä.

Kun painotettu opetus toteutetaan käyttäen valinnaisten aineiden vuosiviikkotunteja, arviointi suoritetaan näiden tuntien osalta valinnaisten aineiden arvioinnin periaatteita noudattaen. Kaksikielisessä opetuksessa oppilaan opiskeleman kohdekielen osaaminen arvioidaan vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteiden ja kriteerien mukaan.

Oppilaan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole sairaudesta tai muusta erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty siitä vapautusta. Oppilaan opiskelu ja siihen perustuva arviointi voidaan järjestää osittain toisin, jos se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. 

Jos oppilas on luvattomasti poissa eikä osallistu opetukseen, kokeisiin eikä muihinkaan hänelle tarjottuihin näyttömahdollisuuksiin, eikä hänellä ole hyväksyttyjä suorituksia suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin oppiaineen tavoitteisiin, hän voi saada oppiaineesta hylätyn arvosanan lukuvuositodistukseen.

Mahdollisuus arvioinnin uusimiseen ja oikaisuun koskee päättöarviointia sekä opinnoissa etenemistä ja vuosiluokalle jättämistä koskevaa päätöstä. Pyyntö arvioinnin uusimisesta osoitetaan koululle, ja huoltajan on tehtävä se kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.

Raisiossa vuosiluokilla 1–3 arviointi lukuvuositodistuksissa on sanallinen arviointi eri oppiaineissa. Käyttäytymisestä annetaan vuosiluokilla 1–3 sanallinen arvio, ja se annetaan todistuksen liitteellä. Vuosiluokkien 4–6 lukuvuositodistuksissa annetaan numeroarviointi käyttäytymisessä ja kaikissa oppiaineissa. 

Vuosiluokkien 7-8 lukuvuositodistuksissa annetaan numeroarviointi käyttäytymisessä ja kaikissa muissa oppiaineissa, paitsi 7. luokalla yhden vuosiviikkotunnin valinnaisissa aineissa arviointi tehdään merkinnällä “hyväksytty”/”hylätty”. 9. vuosiluokan välitodistuksessa, joka julkaistaan Wilmassa, annetaan numeroarvosanat kaikissa oppiaineissa. Peruskoulun päättötodistuksessa annetaan numeroarvosana kaikissa oppilaan yläkoulun aikana opiskelemissa oppiaineissa, paitsi 7. luokalla opiskellusta yhden vuosiviikkotunnin valinnaisesta aineesta arvosana näkyy merkinnällä “hyväksytty”. 

Numeroarvosanaa voidaan täydentää kuvailevalla sanallisella arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä. Myös numeroarvosanaa täydentävä sanallinen käyttäytymisen arvio annetaan todistuksen liitteenä. Käyttäytymisen sanallista arviota koskevasta liitteestä merkitään tieto todistuksen lisätietoihin.

Sanallista arviota voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. Yksilöllisin tavoittein opiskellun oppiaineen arviointi merkitään tähdellä, ja se voi olla sanallista myös päättöarvioinnissa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas voi opiskella yleisen opetussuunnitelman mukaisesti tai yksilöllisin tavoittein tai opintokokonaisuuksia. Arviointi annetaan todistuksessa kuitenkin oppiaineittain. Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviota.

Lukuvuositodistus

Oppilaalle annetaan lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä jokaisella vuosiluokalla lukuun ottamatta vuosiluokkaa 9, jolloin oppilas saa päättötodistuksen. Lukuvuositodistukseen merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain sanallinen arvio tai numeroarvosana siitä, missä määrin oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet lukuvuoden aikana. Lukuvuositodistus on päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.

Lukuvuositodistuksissa käytetään sanallista arviota vuosiluokilla 1–3. Vuosiluokilla 4-9 ovat lukuvuositodistukset ovat Opetushallituksen 10.2.2020 hyväksymien perusopetussuunnitelman perusteiden mukaiset. 

Välitodistus

Välitodistus annetaan vuosiluokilla 6-9 samoin perustein kuin lukuvuositodistus. Se voidaan tarvittaessa erityisistä syistä jättää myös antamatta. Erillinen välitodistus tulee tarvittaessa antaa yhdeksännen luokan oppilaalle jatko-opintoihin hakeutumista varten.

Erotodistus

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun, eroaa kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamista koulusta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun. Erotodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvioita.

Perusopetuksen päättötodistus

Perusopetuksen päättötodistus annetaan oppilaalle, jonka suoriutuminen suhteessa oppiaineiden oppimäärien tavoitteisiin on hyväksytty kaikissa hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa. Numeroarvosanoja käytettäessä tämä merkitsee vähintään todistusarvosanaa viisi ja sanallisesti arvioitavissa oppiaineissa arviota ”hyväksytty”.

Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Vuosiluokilla 7–9 oppilaan opiskelemien yhteisen oppiaineiden ja valinnaisten aineiden laajuus merkitään päättötodistukseen vuosiviikkotunteina. 

Oppilaalle peruskoulun päättyessä annettava päättötodistus on opetushallituksen 10.2.2020 hyväksymien perusopetussuunnitelman perusteiden mukainen.

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset

Perusopetuksen oppimäärä tai sen osa voidaan suorittaa perusopetuslaissa ja –asetuksessa tarkoitetussa erityisessä tutkinnossa[1]. Erityisen tutkinnon voi järjestää se, jolla on lupa järjestää perusopetusta. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat perusopetuksen eri oppiaineiden yleisen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja. 

Erityisessä tutkinnossa käytettävät todistukset ovat:

1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta

2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä

3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta

Jos oppilas tai muu henkilö suorittaa perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Vain osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, suorittaneelle annetaan todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä.

Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä.

Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki perusopetuksen oppimäärään kuuluvat yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

[1] Perusopetuslaki 38 §, perusopetusasetus 23 §