Koulutyön järjestämistä ja yhteistyötahojen toimintaa kuvaavat liitteet

Kieliohjelma Raision perusopetuksessa

1. A1-kieli

A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Opetus alkaa ensimmäisellä vuosiluokalla. Vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti siirtyy yläkoulusta viidennelle luokalle, jolloin viidennellä luokalla on A1-kieltä kolme tuntia viikossa. A1-kielen tuntijako on alakoulussa on 0,5+1,5+2+2+3+2 ja yläkoulussa 2+2+3.

2. B1-kieli

B1-kielenä oppilailla alkaa kuudennella vuosiluokalla ruotsi, ellei oppilas opiskele ruotsia A2-kielenä. B1-kielen opetusta on kaikilla vuosiluokilla 6.-9. (2+2+1+1).

3. Vapaaehtoiset A2- ja B2-kieli 

Raision perusopetuksen kielitarjonnassa otetaan huomioon monipuolisuus ja opetuksen jatkumon turvaaminen perusopetuksen loppuun ja aina toiselle asteelle asti. Oppilaalle, joka aloittaa A2- tai B2-kielen, on oikeus saada opetusta vaatimustason mukaisesti perusopetuksen loppuun saakka. Oppilaan tulee sitoutua kielen opiskeluun. Kielen opiskelun lopettaminen tai kielen vaihtaminen on mahdollista vain erittäin painavista syistä.

A2-kieli alkaa perusopetuksen neljännellä vuosiluokalla. A2-kielinä voidaan tarjota ruotsia, saksaa, ranskaa ja venäjää. A2-kielen tuntijako on 2+2+2 alakoulussa ja 2+2+2 yläkoulussa. A2-kielen ryhmäkoko tulee olla 14 oppilasta. 

B2-kielenä tarjotaan saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa. B2-kielen opetus alkaa kahdeksannella luokalla ja tuntijako on yläkoulussa 2+2. Alkavan B2-kielen ryhmän vähimmäiskoko on harkinnanvarainen ja voi vaihdella lukuvuosittain. 

Koulujen tulee opetussuunnitelman 2016 mukaisesti tukea oppilaiden laaja-alaista osaamista, kielitietoisuutta ja kulttuurista osaamista. Näitä voidaan Raision perusopetuksessa toteuttaa mahdollisuuksien mukaan myös esimerkiksi valinnaisissa aineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa tai kerhotarjonnassa.

Elokuu - lokakuu

Koko koulu:

• Esitellään esim. koko koulun vanhempainillassa koulun toiminta-ajatus ja koulun käyttämät arviointimuodot.

Opettaja/oppilas: 

• Luokkakohtainen vanhempainilta: Opettaja esittelee oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä, opettajan käyttämiä työtapoja ja arviointikäytänteitä.

Huoltaja: 

• • Osallistuu koulun vanhempainiltaan. 

  • Saa selville, millaisia arviointikäytänteitä opettaja käyttää ja mitä oppilaalta odotetaan ko. lukuvuonna.

  • Opettaja ja oppilas/oppilasryhmä käyvät keskustellen läpi oppilaan tavoitteita, vahvuuksia ja kehittämisen kohteita esim. kevättodistuksen avulla.

  • Keskustelun pohjalta oppilas laatii itselleen tavoitteet lukukaudeksi/-vuodeksi.

  • Huoltaja tutustuu oppilaan laatimiin tavoitteisiin ja mahdollisesti kommentoi niitä. 

Syyskuu - kesäkuu

Opettaja/oppilas: 

• Oppimista arvioidaan monipuolisesti ja tehdään itse- ja vertaisarviointeja eri oppiaineissa. 

Huoltaja: 

• Huoltaja allekirjoittaa kokeita ja testejä tai kuittaa ne nähdyksi Wilmassa. 

Marraskuu - helmikuu

Koko koulu

• Oppilaiden suorittama kirjallinen itsearviointi

• Oppimiskeskustelu: huoltaja, oppilas ja opettaja

Opettaja/oppilas: 

• Oppilas suorittaa itsearvioinnin.

• Oppilas päivittää tarvittaessa tavoitteet kevätlukukaudelle.

• Opettaja, oppilas ja huoltaja oppimiskeskustelussa.

Huoltaja:

• Huoltaja osallistuu oppimiskeskusteluun yhdessä opettajan ja opettajan kanssa. 

Toukokuu - kesäkuu

Koko koulu:

• Lukuvuositodistus

Opettaja/oppilas: 

• Oppilas arvioi lukuvuoden tavoitteiden saavuttamista.

• Oppilas saa lukuvuositodistuksen.

Huoltaja:

• Huoltaja allekirjoittaa todistuksen. 

Todistusmallit aukeavat painikkeista uuteen välilehteen pdf-tiedostoina.

Oppimiskeskustelu on ratkaisukeskeinen keskustelu, jonka tavoitteena on

• oppilaan oppimiseen liittyvien seikkojen esille tuominen vahvuuksia painottaen

• oppimista tukevan palautteen antaminen solmukohtia analysoiden

1. Ennen keskustelua

a) Opettaja keskustelee etukäteen oppilaan kanssa seuraavista asioista:

• miksi oppimiskeskustelu on tärkeää

• mitä keskustelussa otetaan esille

• miten oppilas voi valmistautua keskusteluun: annetaan oppilaalle muutama kysymys/ aihe, mitä hän voisi miettiä etukäteen, esimerkiksi: 

Missä olen onnistunut koulussa viime aikoina ja miksi?

Mikä on ollut vaikeaa ja miksi?

Miten menee kavereiden kanssa?

Miten kaverisuhteesi onnistuisivat paremmin?

Miten voisit parantaa koulutyötäsi?

b) Vanhemmat miettivät lapsensa koulunkäyntiä valmiin lomakkeen pohjalta.

c) Oppilas ja opettaja yhdessä kokoavat materiaalia (portfolio) vanhemmille näytettäväksi

• portfolio on tapa esitellä oppilaan vahvuuksia

• oppilaan tekemiä itsearviointeja ja vertaisarviointeja

• oppilaan tekemiä töitä, kuvia oppilaan töistä, kuvia työskentelystä, kokeita, kirjoitelmia, vihkoja ym.

• portfolio voi olla esim. kansio, laatikko tai sähköinen kansio

2. Keskustelun kulku

• Oppilaan kuulumiset

• Mikä koulussa on kivaa?

• Mikä ei ole kovin kivaa?

• Mikä on helppoa tai vaikeaa ja miksi?

• Käydään keskustelua oppilaan töiden ja ennalta annettujen kysymysten pohjalta.

• Mistä muusta vanhemmat haluaisivat keskustella?

• Onko jotain mitä opettaja ei ole ymmärtänyt kysyä, mutta hänen olisi hyvä tietää?

3. Jatkosuunnitelmat

Sovitaan esimerkiksi seuraavista asioista:

• Miten koti voi tukea oppilaan oppimista? 

• Mitkä ovat oppilaan vastuut ja tehtävät?

• Mitä toivomuksia oppilaalla ja huoltajalla on opettajalle?

• Miten suunnitelmat kirjataan ja miten niitä seurataan?

Yleistä:

Kirjaston ja koulun välinen yhteistyö tarjoaa lapsille ja nuorille tiedonhallintataitoja sekä herättää lukuintoa. Se vahvistaa opettajien ja kirjastoammattilaisten osaamista ja erilaisia toimintatapoja lasten ja nuorten monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon tukemisessa.

Hyvään medialukutaitoon tarvitaan kunnollinen peruslukutaito. Kirjaston ja koulun yhteisten hankkeiden tarkoitus on sen kartuttaminen, mutta myös elämyksien tuottaminen. 

Esikoulut:

Kirjasto kutsuu kaikki esikouluryhmät tutustumaan kirjastoon. Käynnin aikana mietitään muun muassa kirjaston äänimaailmaa ja kirjastoon liittyviä käytäntöjä. Muistoksi käynnistään esikoululaiset saavat diplomin, jonka voi laittaa omaan eskarikansioon. 

Alakoulut:

Kirjaston peruspalveluihin koulun ja kirjaston välisessä yhteistyössä kuuluvat tiedonhaunopetus ja kirjavinkkaus. Kirjasto hankkii vuosittain myös uutta lasten- ja nuortenkirjallisuutta kirjasarjoiksi, jotka kiertävät koulujen välillä. Tällöin koko luokka voi halutessaan lukea saman teoksen yhtä aikaa tai tutustua samaan aihepiiriin liittyviin kokonaisuuksiin.

Kun lapsi menee kouluun, oman kirjastokortin hankinta on viimeistään ajankohtaista. Tiedonhankintataitojen kartuttamisen ja lukuinnon ylläpitämisen lisäksi kirjasto toimii oppilaan arjessa elämänpiirin turvallisena laajentajana. Koulujen kirjastovierailut ovat tästäkin näkökulmasta ensiarvoisen tärkeitä jo alkuluokkien aikana. Kirjastossa käynti kartuttaa lukutaidon lisäksi sosiaalisia taitoja sekä kykyä toimia yhteiskunnassa.

2. luokat kutsutaan kirjastoon kevätlukukauden aikana. Oma kirjastokortti hankitaan viimeistään nyt. Kirjastokortti on virallinen asiakirja, jonka avulla koululainen oppii tärkeitä kansalaistaitoja, kuten salasanan hallintaa ja lainausautomaatin käyttöä. Tiedonhaunopetus kirjastossa on siirtynyt mobiiliaikaan. Toisen luokan oppilaat tutustuvat kirjastoon qr-koodikävelyn myötä. Kävelyssä käytetään kirjaston tabletteja. 

3. luokat sukeltavat kirjojen maailmaan lukemaan innostavan kirjavinkkauksen myötä. Vinkkaus tapahtuu joko koululla tai kirjastolla ja sisältää vuorovaikutteista kirjapuhetta. Vinkatut kirjat jäävät luokkaan tai niitä on mahdollista lainata kirjastosta heti vinkkauksen jälkeen.

4. luokat kutsutaan kirjastoon syyslukukauden aikana. Oppilaat etsivät aineistoa verkkokirjastosta ja hyllystä ja arvioivat mediaan liittyviä asioita, kuten ikärajojen perusteita sekä tiedon luotettavuutta. Tiedonhakutehtäviä voi harjoitella myös Oulun kaupunginkirjaston mobiilitehtävien avulla: 

http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kr/

5. – 6. luokat tekevät kirjastovierailuja opetussuunnitelman puitteissa (kirjavinkkaukset, kirjastolainat, vierailut esim. kirjastossa oleviin näyttelyihin). Koulukirjasto-opettajien ja kirjastolaisten yhteiset kokoukset pidetään kaksi kertaa vuodessa.

Yläkoulu:

7. luokat: Tiedonhaun opetus, joka järjestetään yhteistyössä Raision kaupungin Nuoriso- ja liikuntapalveluiden kanssa. Toimivaksi toimintamalliksi niin opettajien, oppilaiden kuin kirjastotalon henkilöstön kannalta on muodostunut Kirjastotalo tutuksi -suunnistus. Oppilaat tekevät tiedonhakuun liittyviä tehtäviä pienryhmissä. Kirjastosuunnistus toteutetaan kaikkien seitsemänsien luokkien osalta ennen syyslomaa. Kirjaston tabletit ovat oppilaiden käytössä.

7. luokat: Nuortenkirjavinkkaus ja e-kirjaesittely.

8. luokat: Eri kirjallisuudenlajien genrekirjavinkkaus. E-kirjaesittely. Minäkuva mediassa –paja.

9. luokat: Kotimainen kirjallisuus -kirjavinkkaus. Kirjallisten ja verkosta löytyvien kirjallisuus- ja kirjailijatietokantojen esittely. E-kirjaesittely. Minäkuva mediassa –paja.

Lisäksi lisätään muihin oppiaineisiin kuin äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineisiin integroitua tiedonhaun opetusta yhteistyössä eri oppiaineiden opettajien ja kirjastoammattilaisten kanssa: Opettaja varaa ajan kirjastonhoitajalta, joka esittelee erilaisia tietokantoja ja oppiainekohtaisia tietokirjoja ja tietokantoja oppilaiden tiedonhakutarpeisiin.

Kaikki yläkoulun luokka-asteet: Kirjaston ja koulun yhteiset AVI-rahoitteiset hankkeet, kirjailijavierailut, mahdollinen yhteistyö elokuvan katsomiseksi kirjaston tiloissa.

Lisäksi kirjasto hankkii vuosittain kaunokirjallisuutta sisältäviä kirjasarjoja yläkoulun tarpeisiin. Kirjasarjojen valinta suunnitellaan yhdessä opettajien kanssa. 

Kaksikielinen opetus, CLIL (Content and Language Integrated Learning) on eri oppiaineiden asiasisältöjen opettamista ja oppimista koulussa käytettävällä kielellä ja vieraalla kohdekielellä. Kaksikielinen opetus (suomi-englanti) on tarkoitettu Raisiossa asuville oppilaille. Oppilaaksi voidaan hakeutua koko Raision alueelta.

Kieliluokille haetaan 1.-luokan ilmoittautumisen yhteydessä. Kaksikieliseen opetukseen haetaan Raision kaupungin sivistystoimen vuosittain määritteleminä määräaikoina.

Määräajan jälkeen toimitetut hakemukset hylätään. Valintakokeet ovat kerran vuodessa tammi-helmikuun aikana.

Jos hakija on valintakoepäivänä sairas, eikä voi osallistua valintakokeeseen, hakijalle voidaan järjestää uusi valintakoe. Huoltajan tulee ilmoittaa asiasta valintakokeen järjestävän koulun rehtorille ennen valintakokeen alkamista ja esittää sairauden osoittava/todistava lääkärinlausunto ennen valintakokeiden alkamista tai välittömästi lausunnon saatuaan. Uuteen valintakoepäivään voivat osallistua vain ne hakijat, jotka ovat olleet sairaana varsinaisena valintakoepäivänä eivätkä ole sen takia voineet osallistua valintakokeeseen. Ratkaisuvalta uuden valintakoepäivän järjestämisestä on koulun rehtorilla.

Kaksikieliseen opetukseen luokille 1.-6. otettu oppilas ei ole oikeutettu koulumatkaetuuteen lähikoulualueen ulkopuolelta tullessaan, vaikka koulumatka on enemmän kuin viisi kilometriä. Oppilaan nuoremmalla sisaruksella ei ole automaattista sisarusperusteeseen perustuvaa oikeutta päästä samaan kouluun.

Pysyvästi ulkomailla asuneille ja Raisioon muuttaville hakijoille, jotka eivät päässeet kevään valintakokeeseen, voidaan järjestää ennen lukuvuoden alkamista uusi valintakoe, jos opetusryhmissä on vapaita oppilaspaikkoja.

Kaksikieliseen opetukseen perustettavat opetusryhmät ja opetukseen valittavien oppilaiden enimmäismäärä päätetään sivistyslautakunnassa.

Oppilaaksi ottaminen 1.-luokalle

Oppilaat otetaan ensimmäiselle luokalle valintakokeen perusteella. Kieliluokalla opiskelusta järjestetään infotilaisuus Ihalan koululla ennen hakuajan päättymistä. Testaus suoritetaan ulkopuolisen tahon toimesta Ihalan koululla.

Oppilaaksi ottaminen 7.-luokalle

Oppilaat otetaan seitsemännelle luokalle valintakokeen perusteella. Valintakoe järjestetään helmi-maaliskuussa Vaisaaren koululla. Valintakokeessa on kirjallinen ja suullinen osuus, joissa painotetaan oppiaineiden keskeisten sisältöjen taitamista kohdekielellä.

Kaksikielisen opetuksen tuntijako

Kaksikielisellä opetuksella tavoitellaan laajempaa ja syvempää kielitaitoa kuin ns. perinteisessä kielenopetuksessa. Englannin osuus kokonaisopetuksesta on vähintään 25%. 

Oppiaineet ja sisältöalueet

Vieraskielinen opetus noudattaa käytössä olevia eri oppiaineiden opetussuunnitelmia ja opetuksen sisältöalueet rakentuvat näiden pohjalta. Pelkkä sanaston opettaminen ei ole riittävää kaksikielisessä opetuksessa, se on lähtökohta kielenoppimiseen. Vierasta kieltä käytetään myös erilaisissa luokkarutiineissa.

Eri luokka-asteilla harjoitellaan englannin kielessä runsaasti suullista viestintää ja kuullun ymmärtämistä. Lisäksi painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjallista tuottamista. Englannin kielen sanastoa, rakenteita ja asiasisältöjä käytetään ja yhdistetään muiden oppiaineiden asiasisältöihin mm. erilaisissa projekteissa.

Englantia käytetään aineenopetuksessa oppiaineelle soveltuvissa kohdissa ja oppiaineelle soveltuvassa laajuudessa siten, että tavoitteellinen vieraan kielen osuus oppitunneilla on keskimäärin vähintään 25 %. Sen osuuden tulee noudattaa oppilaan kasvavaa kielen tuntemusta. 

Keskeiset kielelliset tavoitteet luokilla 1.-9.

Vieraskielisen opetuksen tavoitteena on, että oppilas suhtautuu uteliaasti englannin kielen oppimiseen. Hän yrittää ymmärtää vieraskielisen viestin ja hänelle kehittyy halu, rohkeus ja taito käyttää vähäistäkin englannin kielen taitoaan. Oppilas pyrkii aktiivisesti oppimaan kieltä ja etsimään keinoja kielen oppimiseen. Oppilas omaksuu sanastoa, sanontoja ja rakenteita sekä on vuorovaikutuksessa ikätasolleen sopivissa viestimistilanteissa vieraalla kielellä. Oppilas tutustuu vieraisiin kulttuureihin sekä vertailee oman ja vieraan kulttuurin asioita, huomaa eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas arvostaa myös omaa kulttuuriaan pohjana vieraan kulttuurin ymmärtämiselle. Tavoitteena on tukea oppilaan kohdekielen oppimista kaikissa oppiaineissa ja ympäristöissä yhteistyössä kotien kanssa.

Kielitaidon arviointi ja osaamisen dokumentointi

Arvioinnin lähtökohtana on opetukselle määritellyt tavoitteet. Eri oppiaineissa kaksikielinen opetus noudattaa täysin samoja sisältötavoitteita kuin perinteisessä opetuksessa.

Eri oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita riippumatta siitä, millä kielellä niitä on opetettu. Arvioinnissa huomioidaan myös oppiainekohtaisen kielen kehittyminen koulun opetussuunnitelmassa määriteltyjen kielellisten tavoitteiden osalta.

Oppilaan kielitaidon kehittymistä kohdekielessä seurataan eri oppiaineissa sekä kaikkien opettajien yhteistyönä että oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla.