Vieraskielisiä oppilaita rohkaistaan käyttämään suomen kieltä oppituntien aikana. Tarvittaessa oppitunneilla hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa, mm. käännösohjelmia. Oppilaan kielitaito huomioidaan eri oppiaineiden kokeissa sekä oppituntien aikana selkokielistämällä tehtävänantoja tai antamalla lisäaikaa kokeiden suorittamiseen. Oppilaita kannustetaan osallistumaan koulun kerhoihin, joissa sekä suomen kielen taito että suomalaisen kulttuurin tuntemus kasvavat luontevasti sosiaalisessa kanssakäymisessä ikätoverien seurassa.

Koulun toimintasuunnitelmissa huomioidaan perinteisten suomalaisten juhlien lisäksi oppilaiden kulttuureihin liittyvät merkittävät juhlapäivät. Koulun tapahtumia kehitetään suomalaisia perinteitä unohtamatta siihen suuntaan, että kaikki voivat niihin osallistua. Yhteistyö kotien kanssa pyritään tekemään mahdollisimman joustavaksi ja tarvittaessa käytetään tulkkia kommunikoinnin apuna.

Raisiossa järjestetään oman kielen opetusta, kun samankielisiä oppilaita on lain edellyttämä vähimmäismäärä. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään koulun aikuisten resursseja oman kielen tukemisessa: esimerkiksi oppilaan kanssa samaa kieltä puhuva opettaja tai avustaja voi pitää läksyparkin osin omalla kielellään.

Valmistavan opetuksen järjestämisestä päättää sivistyslautakunta, joka määrittää myös ryhmäkoon. Valmistavan opetuksen aikana pyritään tuottamaan oppilaalle positiivisia oppimiskokemuksia, jotka vahvistavat hänen käsitystään itsestään oppijana. Oppilaalle tarjotaan suomen kielen opetuksen lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös oman kielen opetusta. Tavoitteena on sijoittaa oppilas perusopetuksen ryhmään heti, kun hänen suomen kielen taitonsa on riittävä.

Valmistavan opetuksen aikana oppilaalle tehdään oppimis- tai opintosuunnitelma, jonka pohjana käytetään peruskoulun opetussuunnitelmaa. Mahdolliseen erityisopetukseen oppilas siirtyy kolmiportaisen tuen mukaisin järjestelyin. 

Mahdollisuuksien mukaan oppilasta integroidaan valmistavan opetuksen aikana taito- ja ikätasonsa mukaisiin perusopetuksen ryhmiin. Valmistavan opetuksen lopussa oppilaalle järjestetään vähintään yhden päivän mittainen tutustuminen tulevassa koulussaan tai jopa luokassaan. Siirto perusopetuksen ryhmään pyritään tekemään lukuvuoden alussa.

Oppimissuunnitelman käyttö 

Oppimissuunnitelmaa käytetään maahanmuuttajataustaisen oppilaan tuen tarpeen kartoittamiseen sekä tukimuotojen suunnitteluun yleisen, tehostetun sekä erityisen tuen vaiheessa. Suunnitelmaan kirjataan pääpiirteissään oppiaineet ja -kokonaisuudet, joita oppilas on opiskellut. Lisäksi kirjataan arvio siitä, millaisia tukitoimia oppilas opetusryhmässään tulee tarvitsemaan sekä millaisia oppimisen tavoitteita hänelle on asetettu. Oppimissuunnitelmassa kuvaillaan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilannetta, oppimisvalmiuksia sekä erityistarpeita. 

Oppimissuunnitelmaa laadittaessa kuullaan sekä oppilasta että hänen huoltajiaan ja kirjataan koulun antamien tukimuotojen lisäksi moniammatillinen yhteistyö sekä kodin tarjoama tuki. Suunnitelmaan kirjataan myös se, miten ja milloin oppilaan edistymistä seurataan ja arvioidaan. Oppimissuunnitelmaan kirjataan lisäksi oppilaan oma itsearviointi.

Suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään mahdollisuuksien ja oppilaan tarpeen mukaan samanaikaisesti äidinkielen oppituntien kanssa. Suomi toisena kielenä -opetusta voidaan antaa myös lisäopetuksena. 

Koulut pyrkivät järjestämään kerhotoimintaa, jolloin harrastuksen aloittamisen kynnys madaltuu. Kerhotoiminnalla tuetaan suomen kielen kehittymistä vapaammissa sosiaalisissa tilanteissa. Kerhotoiminta tarjoaa myös mahdollisuuden eri kulttuureista tulevien lasten sosiaalisille suhteille ja sitä kautta edistää oppilaan integroitumista kouluyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan.