Kasvarin kasveja

Vihreä keidas keskellä Kontulaa!

Kasvarilla kasvaa aika joukko erilaisia kasveja! Kasvit ovat päätyneet koululle montaa eri reittiä. On kasveja, jotka ovat olleet koululla jo iät ajat, joitakin on tullut Korkeasaaren trooppisista taloista, osa pelastettiin Viikin suljetusta Gardeniasta... Uusia kasveja pyritään teettämään pistokkaista, ja myös lahjoituksia otetaan vastaan.

Esittelyssä joitakin kasvarilla viihtyviä kasvilajeja

Kiinanruusu, Hibiscus rosa-sinensis

Kiinanruusu on kotoisin luultavasti Itä-Aasiasta ja niitä on kasvarilla ehkä yksilömäärältään eniten, ainakin isoista kasveista. Kaikki kiinanruusumme ovat punaisia, kerrottuna ja edustavat niin sanottua vanhaa kantaa. Kasvarin lämpätila ja tasainen kosteus tuntuvat sopivan niille erityisen hyvin. Kauneuden ja helppohoitoisuuden lisäksi kiinanruusujen hyötynä on se, että ne sopivat ravinnoksi monille meidän eläimille erityisesti talvisaikaan,kun ulkoa ei ole tuoretta ruokaa saatavilla. Kilpikonnat ja sauvasirkat erityisesti pitävät näitä ihan herkkunaan!

Keväisin kiinanruusuihin iskee ikävä kirvaongelma, jota yritetään saada kuriin sekä luonnollisella torjunnalla (kirvasääsket, harsokorennot ja leppäkertut) että suihkuttamalla kukintoja vedellä. Myrkkyjähän kasvarilla ei käytetä eläinten ja lasten takia.

Kiinanruusut ovat oikeita vesirohmuja ja niitä täytyykin kastella kahdesti viikossa. Vettä ei kuitenkaan saa jäädä lillumaan niiden alusastiaan, vaan kastelun on oltava tasaista.

Isoposliinikukka, Hoya cornosa

Posliinikukka luikertelee kasvatuspöydiltä aina ylös katonrajaan asti. Tämä upeakukkainen köynnöskasvi huumaa tuoksullaan kukkiessaan. Kukat ovat somia vaalanpunaisia ja näyttävät nimensä mukaisesti aivan posiilinilta.

Posliinikukka viihtyy pienehkössä ruukussa myös varjossa, mutta tarvitsee kukkiakseen paljon valoa. Onneksi valoa meillä kasvarilla riittää!

Posliinikukkia yritetään lisätä kasvarilla, jotta myös yläilmoihin saadaan entistä enemmän vihreyttä!

Ihmeköynnös, Bougainvillea

Ihmeköynnöksiä on kasvarilla kaksi ja ne muodostavat kukkiessaan upeat liilakukkaiset kulmaukset kasvarille. Nämä ovat kiinanruusujen ohella oikeita juoppoja, ja niille saakin kaataa kahdesti viikossa 10 litraisen kastestelukannullisen vettä. Ihmeköynnös kukkii intensiivisesti ja sitten kukat laskatuvat ja jäävät pitkäksi aikaa kiinni kasviin, ennen kuin ravistelemalla tippuvat pois.

Kuvassa olevan kasvin tuoma turva on naurukyyhky-Roomeon lempipaikka ja sen lajiltä onkin tässä kohtaa lattiassa aina komea kakkakasa.

Pitsi-itulehti, Kalanchoe daigremontiana

PItsi-itulehti kuuluu mehikasveihin, eikä siksi tarvitse paljoakaan vettä, valoa kylläkin. Laji on launperin kotoisin Madagascarilta. Pitsi-itulehden englannin kielinen nimi "mother of thousands" on tälle kasville oikein osuva nimi. Se nimittäin lisääntyy suvuttomasti lehtien reunusten pienten taimien avulla. Jokaisesta tällaisesta lehden reunan pikkutaimesta voi kasvaa uusi yksilö, joskin emokasvinsa geneettinen kopio.

Limoviikuna, Ficus benjamina

Limoviikuna viihtyy myös hyvin kasvarilla ja sen kalkkipitoisia lehtiä saa antaa esimerkiksi maakilpikonnille ravinnoksi.

Viirivehka, Spathiphylum


Kirjovehka, Dieffenbachia


Palmuvehka, Zamioculcas zamiifolia


Sutipuu, Pachira


Kumiviikuna, Ficus elastica

Kumiviikunat, eli kumipuut tai fiikkukset muodostavat kasvarin kasviston "rungon". Niitä on monenkokoisia ja ne vaikuttavat viihtyvän kasvarilla erinomaisesti. Laji on kotoisin Itä-Intiasta ja Malesiasta ja luonnollisessa ympäristössään ne kasvavat ihan isoksi puuksi asti.

Kumipuu on hyvin helppohoitoinen ja sitä saa helposti lisättyä pistokkaista. Kumipuun varren vahingoittuessa, se vuotaa tahmeaa kumimaista maituaisnestettä, mistä se onkin saanut nimensä.

Kirjorönsylilja, Chlorophytum comosum


Kliivia eli punasara, Clivia

Kauniskukkaiset kliiviat ihastuttavat kasvarilla. Ne ovat harmillisesti myös villakilpikirvojen suosiossa ja sen takia kasvarille tilataankin vuosittain taostelujoukkio amerikanleppäpirkkoja torjuntahommiin.

Pylvästyräkki, Euphorbia tricona


Biologinen torjunta

Kasvarilla pääsee aika-ajoin, yleensä keväisin, valloilleen tuhohyönteisiä. Pahimmat kasvituhoajat ovat villakilpikirvat, ripsiäiset ja kasvipunkit. Kovia myrkkyjä ei voida käyttää kasvarilla viipottavien eläinten ja lasten takia, joten jo vuosia olemme tilanneet Biotus Oy:ltä (myös tarhurinapu) apua biologisen torjunnan muodossa.

Biologisessa torjunnassa käytetään avuksi tuholaisten luontaisia vihollisia, jotka iskevät lajista riippuen joko toukkiin tai aikuisiin yksilöihin. Torjuntahyönteiset tilataan ja ne tulevat kuljetuksella postin kautta. Ne on tärkeää päästä levitämään kasveille heti saavuttuaan, sillä kauaa ne eivät säily kuljetuslaatikoissa hengissä. On aina yhtä jännittävää levittää 25000 ripsiäispetopunkkia ympäriinsä. Aina tarkistetaan myös mikroskoopilla, että petopunkkeja todella on, sillä ne ovat niin mikroskooppisen pieniä, ettei ihmissilmä niitä näe!

Mikäli ajatus punkeista ympäri kasvaria kauhistuttaa, niin huoli pois! Nämä kaverit ovat kiinnostuneita vain ja ainoastaan tuholaisista, ihmisille ja muille eläimille siis täysin harmittomia!

Ripsiäispetopunkkeja

Ripsiäispetopunkkeja

Auttavat lehtiä syöviin ripsiäisiin


Ansaripetopunkkeja

Ansaripetopunkkeja

Vihannespunkkien torjuntaan

Amerikanleppäpirkkoja

Amerikanleppärikkoja

Villakilpikirvojen torjuntaan

Näiden toukkamuodot muistuttavat hämäävästi villakilpikirvoja!

Aikuinen amerikanleppäpirkko
Kirvasääskiä

Kirvasääskiä

Kirvojen torjuntaan