Käärmeet ja liskot
Viljami (viljakäärme)
Viljami-viljakäärme on täysikasvuinen, oletettavasti uroskäärme, joka on asustellut kasvarilla jo pitkään. Sen pituus onkin ainakin 150cm! Viljamin aiempi nimi oli Vilja, mutta käärmeasiantuntijan vierailtua kasvarilla ja todettua, että Vilja(mi) luultavasti on uroskäärme, muutettiin Viljan nimi Viljamiksi.
Kaikkien käärmekammoisten pitäisi tavata lempeä Viljami. Se on hyvin kiltti käsitellä ja moni uskaltaakin ensimmäistä kertaa elämässään kohdata käärmeen ihan kosketusetäisyydeltä, tavattuaan Viljamin.
Viljami elää isossa terrariossa, jossa on kuoriketta pohjamateriaalina, kiipeilupuita ja koloja piiloutumiseen sekä vesiastia. Toisessa päässä terraariota on lämpölamppu lämmittelyhetkiä varten ja toinen pääty pidetään viileämpänä ja kosteana. Vaihtolämpöisten eläinten on tärkeää saada säädellä lämpötilaansa siirtyymällä lämpimän ja viileän pään välillä. Monesti Viljami myös kaivautuu karikkeen alle lepäilemään.
Viljami syö 2 hiirtä noin kolmen viikon välein ja sulattelee ateriaansa useita päiviä. Ruokinna jälkeen siihen ei saakkaan koskea moneen päivään, ettei ruuansulatus häiriiinny. Monesti pian ruokinnan jälkeen alkaa nahanvaihto, jonka huomaa siitä, että Viljamin silmä sumenee. Kuluu noin viikko ja irronnut nahka löytyy terraariosta. Viljamilla ovat nahanvaihdot sujuneet hyvin, ja se on luonut nahkansa kokonaisena. Tämä viestii muun muassa siitä, että kärme on terve ja terraariossa on sopva kosteus nahanvaihdolle.
Keväisin alkaa Viljamilla vipinät ja se liikehtii levottomasti pitkin terraariotaan parittelukumppania etsien. Tuleekin olla hyvin tarkkana, ettei sille jää pientäkään rakoa oveen, sillä Viljami varmasti käyttää tilaisuutensa hyödyksi ja luikertelee vapauteen! Onpa se joskus ollut kolmekin kuukautta karkureissulla, kunnes viimein on löytynyt yleensä joko puunoksalta tai heinälaarista.
Viljami.mp4
Kuningaspyton-Martta (s. n. 2016)
Kuningaspyton Martta saapui kesällä 2023 samasta kodista Paavo-kääpiöparta-agaman kanssa. Martta on utelias, mutta hyvin omissa oloissaan viihtyvä pyton, joka ei aluksi suostunut uudessa kodissaan syömään mitään. Kuluikin lähes puoli vuotta, ennen kuin Martta ensin suostui syömään yhden tipun ja siitä pikkuhiljaa on syönyt säännöllisen epäsäännöllisesti rottia ja tipuja. Tämä käytös on ilmeisen tyypillistä kuningaspytoneille ja aina kun olosuhteet muuttuvat vähänkin saattavat ne lopettaa pitkäksikin ajaksi syömisen. Onneksi väliaikainen syömättömyys ei ole käärmeille vaaraksi.
Keväällä 2024 Martta säikäytti kasvarin käärmekammoiset (ja gerbiilit), sillä se oli yöllä päässyt luikertelemaan terraariostaan karkuun! Koko kasvari etsittiin läpi ja gerbiilit tarkastettiin (onneksi kaikki olivat kunnossa ja Martalla ei ollut ollut nälkä). Ensimmäinen johtolanka löytyi heinälaatikan takaa, mistä löytyi valtava kakkakasa! Martta oli ollut siellä! Etsintää jatkettiin ja viimein Martta löytyi kerälle käpertyneenä Felixin häkin alta. Loppu hyvin kaikki hyvin.
Mertta on elänyt koko elämänsä samassa terraariossaan. Nyt kuitenkin terraario alkaa olla sille liian pieni ja tarkoituksena on löytää Martalle uusi isompi terra silläkin uhalla, että se jälleen lopettaa syömisen uusien olosuhteiden myötä.
Kiki ja Koko (leopardigekkoja)
Kiki, huomaa pään S-kuvio!
Kuva: Oula Pekkarinen
Koko komeana.
Kuva: Anniina Virtanen
Koko kurkkaa luolapiilostaan. Kokon pään harmaus viittaa siihen, että se on juuri kuvassa vaihtamassa nahkaansa. Silloin tulee välttää turhaa käsittelyä.
Kuva: Oula Pekkarinen
Kiki ja Koko ovat täysikasvuisia leoparigekkoja ja niiden sukupuolesta tai tarkasta iästä ei ole varmuutta. Oletettavasti ne ovat kumpikin naaraita, sillä urokset usein tappelisivat keskenään ja luultavasti ne olisivat munineet, jos olisivat eri sukupuolta. Kiki ja Koko saapuivat kasvarille vuonna 2018, kun niiden edellinen omistaja ei enää voinut pitää niitä. Ensisilmäyksellä ne näyttävät samalta, mutta kun katsoo tarkkaan pään kuviontia huomaa, että Kikillä on selvä S-kirjan pään päällä. Liskojen tunnistaminen toisistaan on tärkeää, sillä Kiki syö huonommin kun Koko, joten pitää huolehtia, että molemmat saavat ravintoa.
Leopardigekkojen asumus
Kiki ja Koko asuvat yhteisessä terrariossa, sillä ne elävät keskenään sopuisasti, eivätkä tappele. Leopardigekot eivät useiden muiden gekkojen tapaan juurikaan kiipeile, joten niille terraarion pinta-ala on korkeutta tärkeämpää. Pohjalla käytämme kumimattoja, sillä esimerkiksi turve saattaisi helposti kulkeutua ruuan mukana gekkojen mahaan ja suolistoon. Terrariossa on UV-lamppu, vaikka yöaktiivisina eläiminä leopradigekot piilottelevatkin päivisin luolissaan. Toisella puolella terraariota on lämpömatto terrarion alla ja sen lämmössä Kiki ja Koko viettävätkin suurimman osan päivästä. Luolapiiloja on kaksi, toinen lämpömaton päällä ja toinen viileällä puolella. Lisäksi terrariossa on vesiastia ja kosteana pidettävä turvelaatikko, jonka tarkoituksena on auttaa gekkoja nahanluonnissa.
Leopardigekkojen ruokinta
Gekot syövät kolme kertaa viikossa yksinomaan hyönteisiä. Tällä hetkellä meillä gekot saavat kenttäsirkkoja ja jauhomatoja. Periaatteessa niille kelpaisi mikä vain myrkytön luonnossakin tavattava hyönteinen kärpäsistä perhosiin. Ovatpa saaneet myös juuri kuolleena löydettyjä sauvasirkkojakin, vaikka emme niitä varsinaisesti ruokaeläimiksi kasvata. Ruokaeläimet laitetaan ruokintaa edeltävänä päivänä "loadautumaan", eli ne siirretään erilliseen astiaan, jossa on ruokintapäivästä riippuen joko kalkkia tai vitamiinilisä-nectonreppiä. Loadaus on tärkeää, sillä siinä sirkat syövät vitamiinia tai kalkkia vuorokauden aikana ja se imeytyy lopulta myös liskoihin paremmin, kun on ensin kulkeutunut sirkkojen ruuansulatuskanavan kautta. Maanantaisin kumpikin saa 4-5 jauhomatoa kalkissa loadattuina ja keskiviikkosin sirkkoja nectonrepissä sekä perjantaisin jälleen jauhomatoja nectorepissä loadattuina. Tämän lisäksi niillä on jatkuvasti tarjolla kalkkia kupissa.
koko syö
Kenttäsirkkoja. Näitä yksi leopardigekko syö kerralla 4-5 kappaletta.
Video Kokosta syömässä: Oula Pekkarinen
Kuva sirkoista: Anniina Virtanen
Paavo poseeraa
Kääpiöparta-agama - Paavo (s. n. 2016)
Paavo on oikea herrasmies. Kiltti ja yleensä rauhallinen tyyppi. Paavon lempipaikka on pötköttää korkkipuun päällä lämpölampun alla ja lämpölampun sammuttua se kaivautuu korkkipuun alle yöunille. Koska Paavo on vaihtolämpöinen eläin, sen aktiivisuus on selvästi riippuvaista lämpötilasta. Öisin se vaipuukin ihan horrosmaiseen tilaan ja sen liikkeet hidastuvat.
Paavo syö jauhomatoja ja sirkkoja pääsääntöisesti, vaikka sen ruokavalioon pitäisi kuulua enimmäkseen salaatti. Salaatti sille kuitenkin maistuu vain silloin tällöin vahingossa.
Paavo saa päivittäin vipellyskohtauksia, joissa se juoksentelee pitkin terraariota ja kiipeilee seinille ja kasveihin.
Ihana Paavo! <3