1. Historiaa eli painetut paperisanakirjat

Sanakirjoja on aina tarvittu eri tilanteissa. Tavallisimmat perinteiset sanakirjat ovat joko yksi- tai kaksikielisiä sanakirjoja, joita on käytetty joko sanojen merkityksen tai kirjoitusasun varmistamiseen. Suomenkielinen henkilö voi tarvita myös suomenkielistä sanakirjaa katsoakseen, mitä sana tarkoittaa tai esiintyykö se yleiskielessä vai vain murteessa. Kun opiskelet saksaa, tarvitset tueksi sekä kaksikielisiä sanakirjoja että myös yksikielisiä saksan sanakirjoja.

Meitä edeltävät sukupolvet ovat tukeutuneet vain painettuihin sanakirjoihin, koska tekniikka ei tarjonnut muita mahdollisuuksia. Painetun sanakirjan laatijat tukeutuivat lyhenteisiin, jotta tieto saatiin typistettyä mahdollisimman pieneen sivumäärään.

Seuraavat esimerkit on otettu Saksa—suomi-suursanakirjasta, jonka on julkaissut Jarmo Korhonen 2008.

Mitä sanakirjan merkintätavoista olisi hyvä tietää?

Missä kaikkialla painettuja sanakirjoja on?

Painetut sanakirjat ympäröivät kielenoppijaa usein muuallakin kuin paksuina kirjahyllyn asukkaina. Sanalistoja esiintyy myös oppikirjojen liitteenä sekä lisämateriaalina. Sisältö on samantyyppistä, vain sanavalikoima on suppeampi. Kattavaan sanakirjaan on todennäköisesti sisällytetty pidempi lista merkitysvaihtoehtoja kuin oppikirjaan, jossa esiintyy vain kirjan tekstin kannalta sopivin käännös.

Kannattaako käyttää sähköisten ohella myös painettuja sanakirjoja?

Monesti on avuksi, jos voit tutkia sanaa useista sanakirjoista. Näet useampia esimerkkejä, ja ne tukevat toisiaan ja auttavat mieleen painamisessa.

Sähköisten sanakirjojen esitystavat ovat hyvin vaihtelevia, eli ne ovat etääntyneet painettujen sanakirjojen lyhenteistä ja muista esitystavoista. Tämä sekä sivujen mainospinnat voivat aiheuttaa työläyden tunnetta tiedon etsijälle.

Reilu tila ei kuitenkaan automaattisesti luo sisältöä. Painetut sanakirjat ovat aina ammattilaisten huolella laatimia, kun taas sähköisten joukosta löytyy monia automaattisesti generoivia palveluja, joiden hakutulokset voivat olla täysin epäluotettavia. Sähköisten osalta täytyy siis tietää, mitä sanakirjaa olisi viisainta käyttää. Tämä Sanakirja-apuri on kirjoitettu juuri tästä syystä. Käymällä läpi aineistomme, näet tarkemmin, mitä sanakirjoja voit parhaiten käyttää, ja miten voit hyödyntää niitä entistä tehokkaammin.

Kannattaako käyttää painettujen ohella myös sähköisiä sanakirjoja?

Sähköisissä sanakirjoissa etuna on se, että tilaa on käytössä enemmän. Saksan kohdalla voi olla apua siitä, että esimerkiksi substantiivin monikkomuoto on sähköisessä sanakirjassa (ehkä) kirjoitettu kokonaisena sanana, eikä pelkkänä lyhenteenä. Lisäksi esim. DWDS-sanakirja tarjoaa huimat määrät esimerkkejä, mikä ei olisi paperilla lainkaan mahdollista.

Miksi kannattaa käyttää kaksikielisen sanakirjan ohella myös yksikielistä sanakirjaa?

Yksikieliset sanakirjat ovat laajempia kuin tavalliset kaksikieliset sanakirjat. Erityisesti kielitaidon karttuessa yksikielisen sanakirjan käyttö tuo varmempaa pohjaa omalle kielitaidolle: Kun tarkastat sanan merkityksen sanakirjasta, näet samalla useita esimerkkejä, joita et olisi tullut ajatelleeksi, ja kielitaitosi vahvistuu kerta kerralta.

Mitä eri tyyppejä sanakirjojen perheestä löytyy?

Edellä mainittiin jo perusjako yksi- ja kaksikielisiin sanakirjoihin.

Saksan ja suomen välillä on laadittu myös idiomisanakirja (Alles im Griff. Homma hanskassa. Saksa-suomi-idiomisanakirja). Siihen kurkistamalla näkee perusmerkityksen oheen tarttuneita merkityksiä, ja erityisesti monen sanan yhteenliittymien merkityksiä. Mukavaa tällaisessa kaksikielisessä sanakirjassa on se, että vaikkapa idiomin etwas mit dem kleinen Finger machen merkityksen voi ymmärtää melko helposti, mutta sopivan käännöksen keksiminen voi välillä olla kangertelevaa (’tehdä jotakin käden käänteessä’). Tämän sivun ylälaidan kuvassa on mukana yksikielinen idiomisanakirja (Duden Band 11 Redewendungen und sprichwörtliche Redensarten).

Eri ammattikunnilla on yleensä käytössään oman alan sanasto- tai terminologialistaus, ja nämä saattavat olla monikielisiä. Esimerkki tällaisesta on vaikkapa kotimainen Tieteen termipankki. Erikoissanakirjoja on hyvin laaja kirjo, vaikka urheilun, nuorison tai kiroilun maailmasta.

Näitä tarvitaan kuitenkin harvemmin kielenopiskelussa, joskin niistä voi löytyä hyviä yksityiskohtia värittämään arkista opiskelua.

Sanakirja-apurin seuraavissa osioissa käydään läpi MOT, Googlen käännöstyökalu, erityyppiset muut verkkosanakirjat sekä yksi niistä perusteellisemmin: DWDS (Digitales Wörterbuch der deutschen Sprache).

< Edellinen sivu

Seuraava sivu >