Tietolähteitä

Alla joitain vinkkejä, joista voi olla hyötyä, jos haluat selvittää tanssilavan, muun huvipaikan tai muun paikallisen tärkeän kohteen historiaa.

1) Paikallislehtien vuosikerrat

Niistä löytyi lähes kaikkien Sääkshovissa järjestettyjen tanssien mainokset sekä vähäinen määrä juttuja, joissa oli Sääkshovi mainittu. Useimmat olivat rikosuutisia. 1950–1970-luvuilla tanssilavoja pidettiin vähemmän tärkeinä paikkoina kulttuurin kannalta, vaikka niille kokoontui joka kesäviikoloppu monia satoja ihmisiä tanssimaan, kuuntelemaan musiikkia ja tapaamaan toisiaan.

• Nurmijärven Sanomien vuosikerrat on sidottuina sekä Nurmijärven kunnan pääkirjastossa että Nurmijärvi-Taiteen Museossa.

• Hyvinkään Sanomien ja Hyvinkään Uutisten vuosikerrat on mikrofilmattuina sekä Kansalliskirjastossa Unioninkadulla että Hyvinkään pääkirjastossa. Mikrofilminlukulaitteilta voi tallentaa lehden sivuja ja niiden osia USB-tikulle. Hyvinkään kirjastosta kannattaa varmistaa, että mikrofilmien lukulaitteet ovat vapaina. Kansalliskirjastoon pitää hankkia kirjastokortti, jotta voit tilata mikrofilmiaineistoja lukusaliin. Niiden toimitusaika on yleensä muutama arkipäivä.

2) Historiakirjat

Paikallishistoriikkejä ovat mm. kolme Rajamäki-kirjaa sekä molempien lavaa ylläpitäneiden urheiluseurojen, Rajamäen Rykmentin ja Rajamäen Kehityksen historiikit. Nämä kirjat löydät ainakin Nurmijärven ja Rajamäen kirjastoista. Kerkko Hakulisen ja Pentti Yli-Jokipiin Tanssilavakirja (Kustannusosakeyhtiö AtlasArt 2007) on erinomainen yleiskuvaus Suomen tanssilavojen historiasta. Muuten tanssilavoja on käsitelty hyvin vähän kulttuurihistoriaa käsittelevissä teoksissa.

3) Ihmisten muistelmat

Kaikki lavan tansseissa vuoteen 1974 mennessä käyneet ovat tällä hetkellä jo selvästi yli 60-vuotiaita. Ja tansseja järjestäneet urheiluseurojen aktiivit ovat vielä paljon vanhempia. Sen takia muistelusten keräämistä ei kannata lykätä! Ihmisten muistelusten avulla löytyi myös vinkkejä merkittäviin tietolähteisiin, mm. vuonna 1960 Nya Pressenissä ilmestyneeseen reportaašiin Sääkshovin tansseista.

4) Nurmijärven nimismiespiirin arkisto

on Kansallisarkiston Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Siellä on mm. huvilupien luettelot vuosilta 1953-1986. Huviluvat antavat hyvän kuvan siitä, millaisia tilaisuuksia on Nurmijärven alueella järjestetty noina vuosina. Aineistot voi tarvittaessa tilata myös Kansallisarkiston päätoimipaikkaan Helsingin Rauhankadulle.

Huviluvat ovat tallennettu vain tasakymmenvuosilta (siis vain vuodet 1960 ja 1970) mutta huvilupaluettelot joka vuodelta. Luetteloista ei saa oikeastaan juuri lisätietoa tansseista mutta ne tuovat vahvistusta sille tiedolle, mikä on löytynyt paikallislehtien tanssimainoksista.

5) Muiden sanoma- ja aikakauslehtien artikkelit

Helsingin Sanomien digilehden tilaajat voivat etsiä tietoa kaikista Hesarien vuosikerroista HS:n Aikakoneen avulla. Hakusanalla "Sääkshovi" löytyi muutama artikkeli, jotka kertoivat lavan liepeillä tehdyistä rikoksista sekä muutama Hesarissa 1970-luvun alussa ollut mainos. Ei siis juuri hyödyllistä lisätietoa. Muista valtakunnallisista tai maakunnallisista sanomalehdistä tuskin löytyy mitään artikkeleita tai tanssimainoksia.

Erittäin hankalaa on etsiä mm. Suosikista tms. lehdistä juttuja, joissa olisi mainittu yksittäinen tanssilava. Suomessa oli satoja tanssilavoja ja yksittäinen lava ei ollut nuorisolehtien kannalta kovin kiinnostava.

Alko Oy:n henkilökuntalehdessä Pullopostissa oli 1950–1960-luvuilla joitain kuvia ja kirjoituksia Sääksjärven uimarannasta mutta ei sanaakaan Sääkshovin lavasta. Pulloposti-lehdet löydät Kansalliskirjastosta Unioninkadulta. Lehtien vuosikerrat pitää varata etukäteen lukusaliin.

6) Valokuvat

Valokuvia Sääkshovin tanssilavan sisältä ja ulkopuolelta löytyy yllättävän vähän. Kukapa olisi pitänyt kameraa mukana tansseissa tai innostunut kuvaamaan lavaa ulkopuolelta. Valtaosa säilyneistä kuvista löytyy paikallislehdistä.

7) Tallennus

Tallennus kameralla tai USB-tikulle on helppoa ja nopeaa. Yhtä helppoa on unohtaa mistä lähteestä, milloin ilmestyneestä kuva on peräisin.
Siksi tämä tieto pitää tallentaa samaan aikaan kuin kuvakin. Mikrofilmikopioon voi laittaa päivämäärän tiedoston nimeen. Suoraan paperilehdestä kameralla voi kuvata myös lehden päivämäärätiedon.
Päivämäärätietoa tarvitaan viimeistään silloin kun työn tuloksia aiotaan julkaista.